Avoin kirje peruspalveluministerille: Turha kerjätä sääliä

"Me kansalaiset olemme pahoittaneet mielemme jo paljon ennen Teitä", kuntatoimittaja kirjoittaa Susanna Huoviselle.

Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Hyvä peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd), Te kerroitte eduskunnan kyselytunnilla 19. joulukuuta pahoittaneenne mielenne sote-uudistukseen liitetyistä ilmauksista, kuten ”sote-sotku”, ”sote-solmu”, ”sote-soppa”, ”sote-kujanjuoksu” ja mitä näitä nyt onkaan. Sanoitte, että näin halvennetaan ja vähätellään tärkeää asiaa.

Mutta ministeri-hyvä, eivät tavalliset kansalaiset, media, asiantuntijat tai oppositio käytä näitä nimityksiä itselleen elintärkeistä sote-palveluista. Ei terveyskeskus ole meille sote-soppaa.

Käytämme nimityksiä vain puhuessamme poliittisesta prosessista, jonka Jyrki Kataisen (kok) hallitus on tärkeimmistä palveluistamme keittänyt.

Ja on turha kerjätä sääliä tai yrittää siirtää huomio pois hallituksen tekosista. Me kansalaiset olemme pahoittaneet mielemme jo paljon ennen Teitä. Joten me johdamme mielensä pahoittamisen kisaa kenties jopa tuhat–nolla.

Kansakunnan mielten pahoittaminen alkoi viimeistään vuoden 2012 lokakuussa, kun viikosta toiseen hallitus lupasi, että kansalaiset tietävät kuntavaaliuurnilla hallituksen sote-ratkaisun. Mutta emme tienneet, koska hallitus ei itsekään sitä tiennyt. Eikä hallitus taida tietää vieläkään.

Nyt Te sanotte, että on melkein historiallista, kun saitte – mahdollisesti perustuslain vastaisen – lakiesityksen ulos asiantuntijatyöryhmästä. Työryhmästä, joka ei itsekään pidä esitystä parhaana mahdollisena tai edes kovin kelvollisena saati sitten perustuslain mukaisena.

 

Suomesta on tullut maa, jossa kunta- ja sote-uudistuksissa ei saa hakea parasta mahdollista ratkaisua.

Kansalaisten keskeiset peruspalvelut on valjastettu vauhdittamaan kuntaliitoksia, sanovat asiantuntijat. Samaa tavoitetta edistämään asetettiin myös Orpon-Backmanin kuuluisa koordinaatiotyöryhmä. Siellä neljän seinän sisällä O-B-työryhmä niittasi hallituksen yhä tiukemmin ongelmalliseen vastuukuntamalliin. Ja tässä nyt ollaan.

Tiedän. Te ette ollut vielä ministeri silloin. Mutta nyt Te olette ja voisitte toki muuttaa asioiden kulkua. Vai ettekö voi?

Nyt meillä – tai oikeammin Teillä – on lakimuotoon kirjoitettu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon uudeksi palvelurakenteeksi. Se kuulostaa juhlavalta. Kansan kielellä kysymys on vain siitä, että sote-sotku parkkeerasi välietapille. On juoma- ja tuumaustauon aika. Eikä maali ole vielä lähelläkään.

 

Arvoisa ministeri, kerrataanpa vähän. Tähän mennessä sote-uudistuksessa on tapahtunut seuraavaa:

Pääministeri Kataisen hallitus päätti hallitusohjelmassaan käynnistää suuren kunta- ja sote-uudistuksen, jossa nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja sote-palvelut erikoissairaanhoitoa myöten siirretään pääosin suurkuntien käsiin.

Vuoden 2012 kiivaimpien sote-vääntöjen aikoihin seurasimme Ylen ja Maikkarin iltauutisia henkeä pidätellen: lakkautetaanko ne vai ei? Siis sairaanhoitopiirit. Edeltäjänne, tuolloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) ei ollut varma asiasta.

Mutta palataan tähän päivään ja sote-lakiesitykseen, jonka otitte vastaan torstaina.

Yksi valtakunnan keskeisistä terveydenhuollon asiantuntijoista sanoo, että asiantuntijat eivät ensin ymmärtäneet, että hallitus ei haluakaan heidän täyttä asiantuntemustaan käyttöönsä. Ainoastaan sen osan, joka tukee hallituksen omaa linjausta.

Ja työryhmän työskentely on kaiken aikaa ollut tällaista.

Kyseessä on hallituksen tilaustyö, kuten torstaina 19. joulukuuta Ylen A-Talkissa toimittaja Jan Andersson kiteytti.

Samaisen A-Talkin hätkähdyttävin hetki koettiin, kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveysalueen Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen pääsi ääneen. Siinä kulminoitui sote-uudistus.

Teidän ja asiantuntijatyöryhmää luotsanneen STM:n osastopäällikkö Kirsi Varhilan edessä Pentti Itkonen kertoi, kuinka vähän asiantuntijatyöryhmän kapasiteettia oli käytetty. Kun asiantuntijat pyrkivät ratkomaan sote-palveluille toimivaa hallintomallia parhaan tietämyksensä mukaisesti, poliittinen ohjaus käynnistyi saman tien. Asiantuntijoille ilmoitettiin, että tällaiset ehdotukset eivät ole hallituksen linjausten mukaisia.

Itkonen kertoi, että O-B-työryhmän tiukat linjaukset rajoittivat kaiken aikaa lakiesityksen työstämistä. Vaikka valtiosääntöasiantuntijat kävivät kaksikin kertaa kertomassa heille linjausten perustuslaillisista ongelmista, työryhmä joutui jatkamaan linjausten mukaisesti.

Mitäpä ajattelette: Miltä asiantuntijasta tuntuu tehdä perustuslain vastaista esitystä? Uskotteko, että työpäivän jälkeen hän on ylpeä itsestään?

Sitä ihmettelen, että asiantuntijat ovat niin kilttejä, etteivät marssi työryhmästä ulos. Mutta Suomi on pieni maa – ja pieni hallinto, sanotaan nyt vaikka näin.

Itkosen kertomus televisiokameroiden edessä oli yksi suorimpia tähän asti kuulluista. Sen sijaan taustakeskusteluissa näitä tarinoita me toimittajat olemme kuulleet paljonkin.

 

Työryhmänne esitykseen jätti eriävän mielipiteensä Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen. Hyvä ministeri, ellette ole vielä sitä lukenut, kannattaa lukea. Se löytyy työryhmän esityksestä sivulta 149.

Apulaiskaupunginjohtaja sanoo paljon lausuessaan, että hyvään valmisteluun kuuluu ristiriidaton tilanne suhteessa perustuslakiin. Tässä hänen vähän laajempi kommenttinsa aiheesta varoiksi, ellette ehdi lukea kokonaan eriävää mielipidettä:

”Valmistellussa esityksessä ei ole ratkaistu perustuslaillisia ongelmia mm. kuntien itsehallinnon suhteen. Mielestäni valmistelua pitäisi näin ollen jatkaa. Hyvään valmisteluun kuuluu ristiriidaton tilanne suhteessa perustuslakiin. Perustuslakivaliokunnan tehtävä ei liene ole jälkikäteen jatkovalmistella tietoisesti avoinna olevia perustuslakiongelmia vaan varmistaa perustuslain mukaisesti valmistellun lain asianmukaisuus perustuslain näkökulmasta. Lain valmistelijat eivät työskentelyn viime vaiheessa olleet 100-% varmoja lakiesityksen perustuslaillisuudesta. En voi yhtyä lakiesitykseen, joka ei 100-%:sti noudata perustuslakia.”

Jukka T. Salminen ei ole yksin mietteineen. Oikeusoppineet ovat viime keväästä lähtien – O-B-työryhmän linjausten tultua julki – varoitelleet sote-linjausten perustuslainvastaisuudesta.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, puoluetoverinne Johannes Koskinen (sd) arvelee Ylen uutisissa 20. joulukuuta, että ”tällaisenaan esitys juuttuisi perustuslakivaliokuntaan”.

Nyt uskallan väittää, että sote-uudistuksessa ei suinkaan ole keskeistä tällä hetkellä se, mitä nyt on tarjolla: 20 suurten keskuskaupunkien varaan rakentuvaa sote-aluetta vastuukuntamalliin tukeutuen ja kaikkiaan 50 sote-järjestäjätahoa, kun mukaan lasketaan 20 000 asukkaan kunnat, jotka saavat vastata perustason sosiaali- ja terveyspalveluista.

Keskeistä on tapa, jolla kansalaisten tärkeimpiä palveluja on käsitelty maan hallituksessa. Sote-alan parhaat asiantuntijat ja oikeusoppineet ovat joutuneet altavastaajiksi kysymyksissä, jotka ovat heidän leipälajejaan.

Joulun jälkeen Kataisen hallitus ryhtyy ruotimaan tiukasti ohjaamansa esitystä, joka on täynnä pienempiä ja suurempia ongelmia. Siinä väännössä Te olette keskeisessä asemassa.

Hallituskumppaninne vasemmistoliitto ja vihreät olisivat jo valmiita miettimään vastuukuntamallin tilalle vaihtoehtoja. Edes mallin ”isäksi” nimetty Petteri Orpo ei pitäisi mallista liian tiukasti kiinni.

Mutta tämähän johtuu vain siitä, että Orpo ei ole mallin isä. Vastuukuntamallin isäksi tai äidiksi ei tunnustaudu oikein kukaan. Mutta yleisesti huhutaan, että isä saattaisi olla puoluetoverinne Jouni Backman.

 

Nyt toivon, että Te ja minä saamme sote-vapaan joulun. Kansakunta lepää ja jatkaa sitten kevättalvella tämän, anteeksi nyt vain, sote-sotkun seuraamista: kuinka vastuukuntamalli etenee kohti perustuslakivaliokuntaa, ellette sitten nöyrästi hio työryhmän esitystä sellaiseen kuntoon, että ongelmia ei ole.

Asiantuntijat, ne joita ei liioin ole kuultu, sanovat, että hallituksella on käytännössä kolme vaihtoehtoa.

Hallitus voi siivota vastuukuntamalliin liittyvät demokratiaongelmat rakentamalla vastuukunnan sisälle kuntayhtymän. Tuloksena olisi kaikkien himmelien äiti. Ja himmeleitähän hallitus nimenomaan pakeni hallitusohjelmassaan. Mutta toisaalta: jouluhan on tulossa.

Tai hallitus voi perääntyä ja istahtaa opposition kanssa samaan pöytään pohtimaan kuntayhtymämallia. Moni arvelee, että tämä ei enää tässä vaiheessa hallituskautta ole kovin todennäköistä.

Viimeinen vaihtoehto kuulemma on, että hallitus antaa lakiesityksen ajautua perustuslakivaliokunnan seinään ja syyttää perustuslakia, valiokuntaa ja asiantuntijoita joustamattomuudesta. Tämä on ollut viime kuukausina hallituksen päästrategia. Olen ollut kuulevinani, että myös Te olette alkanut harjoittaa tämänsuuntaista pohdintaa. Lämmittelykierros on hallituksella jo menossa?

Minkä näistä taktiikoista hallitus valitseekin, enää ei ole puoltatoista vuottakaan eduskuntavaaleihin.

Hyvä ministeri, ellette pikaisesti siivoa tätä sote-sotkua oikeasti – matonalus ei nyt kelpaa – sote-kysymys odottaa lähitulevaisuudessa uudelleen. Kuulemmeko silloin Kataisen hallituksen ministerien sanovan, että kuntayhtymä on hyvä malli?

Kaikesta huolimatta hyvä ministeri, hyvää joulua ja parempaa sote-vuotta 2014!

Eeva-Liisa Hynynen