Kantelu gynekologista

Anneli Auerin asianajaja kanteli gynekologista, joka tutki Auerin lapset.

oikeus
Teksti
Matti Rämö
3 MIN

Anneli Auerin asianajaja Markku Fredman on kannellut Lupa- ja valvontavirastolle (LVV) gynekologi Minna Joki-Erkkilän toiminnasta.

Pyydämme, että lupa- ja valvontavirasto rajoittaisi lääkäri Joki-Erkkilän lääkärinoikeuksia siten, ettei hänellä ole oikeutta antaa esitutkintaviranomaisille tai tuomioistuimille oikeuslääketieteellisiä lausuntoja seksuaali- ja väkivaltarikosepäilyihin liittyen, kantelussa kirjoitetaan.

Kantelu on laadittu 9. syyskuuta 2026. Lupa- ja valvontaviraston mukaan kantelun käsittely voi kestää vuoden.

Kantelu liittyy Joki-Erkkilän poliisille antamaan virka-apuun tapauksessa, jossa Auer ja Jens Ihle tuomittiin pitkiin rangaistuksiin Auerin lapsiin kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Korkein oikeus kumosi tuomiot myöhemmin.

Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koivisto vei asian uudestaan oikeuteen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus antoi vapauttavan ja lainvoimaiseksi jääneen tuomion huhtikuussa 2026.

Joki-Erkkilä tutki Auerin lapset poliisin pyynnöstä. Hän käytti apunaan ultraviolettivaloa.

Keskeisenä näyttönä rikoksista oli aikanaan lääkäri Minna Joki-Erkkilän antamat kirjalliset ja suulliset todistajanlausunnot. Lausunnot vaikuttivat lapsia haastatelleiden psykologien käsitykseen asiasta: psykologit ovat oikeudessa todenneet, että pitivät lasten kertomuksia uskomattomina, kunnes somaattisissa tutkimuksissa löytyi jäljet viiltelystä, jotka vahvistivat lasten kertomukset todeksi, kantelussa kirjoitetaan.

Menetelmän toimivuudesta arpihavaintojen tekemiseen ei ollut uskottavaa näyttöä. Uutta oikeudenkäyntiä varten toimittamassaan lausunnossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat tyrmäsivät menetelmän soveltuvuuden arpihavaintojen tekemiseen.

”Tiedossamme ei ole, että ultraviolettivalolla olisi saatavissa iholta esille arpia, jotka eivät olisi jo näkyvässä valossa erotettavissa, eikä siten voida katsoa, että ultraviolettivalolla olisi käytännön merkitystä vanhojen jo parantuneiden vammojen arvioinnissa ja arpien havainnoinnissa”, THL:n lausunnossa kerrottiin.  

Kantelussa huomautetaan myös, että uudessa oikeudenkäynnissä Joki-Erkkilä ei kyennyt osoittamaan viiltelyvammoja kuvista, jotka hän oli aiemmin ottanut lapsista. Kuviin aikanaan liitettyjen sanallisten selitteiden mukaan niitä olisi pitänyt olla.

Joki-Erkkilällä on pitkä kokemus lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosepäilyjen tutkimisessa. Hän työskenteli pitkään Tampereen yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa yksikössä, jossa tehtiin myös lääkärintarkastuksia seksuaali- tai väkivaltarikosten uhreiksi epäillyille lapsille. Hän ei enää työskentele siellä.

Joki-Erkkilä työskenteli myös asiantuntijana Barnahus-hankkeessa, joka kehitti valtakunnallisia suosituksia rikoksen uhreiksi epäiltyjen lasten tutkimiseen.

Suomen Kuvalehti julkaisi syyskuussa 2025 laajan selvityksen Joki-Erkkilän toiminnasta yksikön johtajana. Selvityksessä monet Joki-Erkkilän alaiset kertoivat hänen halunneen tutkia mahdollisimman monia lapsia. Psykologien mukaan gynekologitaustainen Joki-Erkkilä yritti vaikuttaa heidän virkavastuullaan tekemäänsä työhön, vaikka hänellä ei ollut psykologin ammattitaitoa.  

Artikkelin tietoihin viitataan LVV:lle toimitetussa kantelussa.

Kantelun lopussa kyseenalaistetaan Joki-Erkkilän objektiivisuus.

Lääkäri Joki-Erkkilältä puuttuu sellainen objektiivisuus, jota tulee edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23 §:n mukaisia lausuntoja ja asiantuntijaselvityksiä tuomioistuimelle antavalta lääkäriltä, kantelussa kirjoitetaan.

Jos LVV pitää kantelua aiheellisena se voi esimerkiksi antaa huomautuksen tai hallinnollista ohjausta. Järeämpänä keinona on rajoittaa terveydenhuollon ammattihenkilön oikeuksia tai poistaa ammatinharjoittamisoikeus.

Yleensä kantelut liittyvät lääkärien toimintaan potilaiden hoitamisessa. Lääkärin antamaa virka-apua koskeva kantelu on tiettävästi harvinainen.

Lue lisää aiheesta: