Analyysi: Kerrankin urheilujärjestöt ovat reagoineet – kiitos urheilijoiden, jotka ovat tuominneet Venäjän toimet

Venäjän torstaina aloittama, kansainvälisen oikeuden sääntöjä törkeästi rikkova hyökkäys Ukrainaan heijastuu monin tavoin myös urheiluun.

Kansainväliset urheilujärjestöt ovat olleet tunnettuja siitä, että ne ovat olleet valmiita katsomaan räikeitäkin ihmisoikeuksien loukkauksia läpi sormien, jos kansalaisiaan tai naapurimaita sortavat yksinvaltiaat vain ovat suostuneet kaivamaan lompakkojaan tarpeeksi syvältä.

Vladimir Putinin Venäjä on ollut maa, jossa rahasta ei ole ollut koskaan pulaa, kun omaa mainetta on haluttu pönkittää urheilun avulla. Myös Kiina ja monet ökyrikkaat arabimaat ovat olleet tunnettuja kyvystään ostaa urheilumaailmassa rahalla vaikutusvaltaa.

Kun suuria urheilujärjestöjä on arvosteltu veljeilystä diktatuurien kanssa, ne ovat yleensä turvautuneet selitykseen, että urheilu ja politiikka täytyy pitää erillään. Tätä vaatimusta ne eivät juuri ole tuoneet esiin silloin, kun sortohallitukset käyttävät urheilua ilmiselvän poliittisiin tarkoituksiin.

Venäjän sotatoimien maailmalla saama tuomio on ollut raju. Vaikka KOK ja Kansainvälinen jalkapalloliitto ovat viime aikoina katsoneet mitä räikeimpiä ihmisoikeusrikkomuksia läpi sormien, nyt niidenkin on ollut pakko reagoida.

 

Yksi syy siihen, miksi urheilujärjestöiltäkin on nyt kuultu tavallista kovempaa kieltä, ovat olleet yksittäisten urheilijoiden reaktiot Ukrainan tapahtumiin. Urheilijat ovat sekä ilmoittaneet jättävänsä Venäjälle myönnettyjä kilpailuja väliin että suoraan vaatineet lajiliitoilta ja kattojärjestöiltä toimia Venäjää vastaan.

Esimerkiksi Hiihtoliitto päätti eilen olla lähettämättä joukkuetta maastohiihdon maailmancupeihin Tjumeniin sen jälkeen kun kaksi maajoukkuehiihtäjää, Jasmi Joensuu ja Katri Lylynperä, olivat ilmoittaneet jättävänsä kisat väliin joka tapauksessa.

Ruotsi ehti tehdä vastaavan päätöksen jo ennen Suomea. Perjantaina Kansainvälinen hiihtoliitto FIS sitten tunnusti tosiasiat ja perui kaikki maastohiihdon, mäkihypyn ja freestylen maailmancup-kilpailut, jotka oli määrä järjestää Venäjällä tänä keväänä.

Perjantaina tuli myös tieto, että Formula 1 -sarjan Sotšin osakilpailu on peruttu. Nelinkertainen maailmanmestari Sebastian Vettel ehti jo torstaina ilmoittaa boikotoivansa kisaa.

Euroopan jalkapalloliitto Uefa on puolestaan ilmoittanut, ettei Mestarien liigan loppuottelua pelata Pietarissa niin kuin alun perin oli tarkoitus. Uusi pelipaikka on Pariisi. Siirtoa vaatineiden joukossa oli muun muassa entinen Huuhkajat-kapteeni Tim Sparv.

UEFA päätti kuitenkin olla sulkematta Venäjää pois kilpailuistaan, mikä mahdollistaa maan osallistumisen muun muassa syksyllä pelattavien MM-kisojen jatkokarsintoihin. Niitä ei sentään pelata Venäjällä niin kuin alun perin oli tarkoitus. Samaan kaavioon sijoitetut Puola, Ruotsi ja Tšekki olivat jo ehtineet kieltäytyä matkustamasta Venäjälle.

Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino väisti torstaina tiedotustilaisuudessa kysymyksen siitä, aikoiko hän palauttaa Putinilta taannoin saamansa Ystävyyden kunniamerkin, minkä jälkeen Fifa vaiensi jatkokeskustelun aiheesta.

 

Kansainväliselle olympiakomitealle Venäjän hyökkäys tuli erityisen ikävään aikaan, sillä Pekingin talviolympialaiset olivat juuri päättyneet ja paralympialaiset vasta edessä.

Hyökkäys rikkoi perinteisen olympiarauhan, joka alkoi seitsemän päivää ennen talvikisojen avajaisia ja jonka oli määrä päättyä vasta seitsemän päivää paralympialaisten päättymisen jälkeen. KOK tuomitsi viran puolesta rauhan rikkomisen, mutta Kremlissä tuskin kauheasti hätkähdettiin, sillä Venäjä on rikkonut olympiarauhaa ennenkin ilman sen vakavampia seurauksia.

Nytkin KOK väisti sen kiusallisen tosiasian, että olympiarauhan rikkojen joukossa oli myös olympiavoittajia, kuten taitoluistelija Irina Rodnina, pikaluistelija Svetlana Žurova ja jääkiekkoilija Vjatšeslav Fetisov.

Kaikki kolme kuuluvat duumaan, joka pyysi Putinia tunnustamaan Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden, ja ovat nyt siitä hyvästä EU:n pakotelistalla.

Perjantaina KOK vihdoin terästäytyi. Uudessa kannanotossa se kehotti kaikkia kansainvälisiä lajiliittoja joko siirtämään tai perumaan Venäjälle ja myös Valko-Venäjälle suunnitellut urheilutapahtumat.

Niiden joukossa ovat muun muassa lentopallon miesten MM-kilpailut, jotka on määrä järjestää elo-syyskuussa eri puolilla Venäjää. Suomalaisittain noihin kilpailuihin kohdistuu ylimääräistä mielenkiintoa sen takia, että Venäjän valmentaja on Tuomas Sammelvuo.

Sammelvuon seura Pietarin Zenit tiedotti perjantaina, että tämä jättää päävalmentajan paikan seurassa “omasta tahdostaan”. Tiedotteen perusteella päätös ei kuitenkaan liittynyt ilmeisesti mitenkään Venäjän aloittamaan sotaan, sillä Sammelvuon kerrottiin päinvastoin haluavan keskittyä päätoimisesti vain ja ainoastaan Venäjän maajoukkueeseen.

 

Suomessa Venäjän hyökkäyksen näkyvin uhri oli Jokerit, joka taipui lopulta jättämään jääkiekkoliiga KHL:n pudotuspelit väliin sen jälkeen kun osa sponsoreista oli hylännyt joukkueen ja oma faniyhdistys oli vaatinut seuraa lähtemään KHL:stä.

Tässä vaiheessa Jokerit on päättänyt vasta kauden keskeyttämisestä, ei koko liigan jättämisestä. Yhä todennäköisemmältä kuitenkin näyttää, että nykyisen Liike Nyt -pomon Hjallis Harkimon aikoinaan KHL:ään viemä Jokerit ei pelaa siellä enää pitkään, sillä myös seuran propaganda-arvo on Venäjällä pitkälti hiipunut.

KHL-pelejä ei nähdä loppukaudesta enää Suomen televisiossa eikä Veikkauksen vedonlyöntikohteina. Veikkaus oli jo ehtinyt avata vedonlyönnin KHL:n ensimmäisistä pudotuspeleistä, mutta kohteet vedettiin pois, kun muun muassa yhtiön hallintoneuvostoon kuuluva entinen jääkiekkoilija Sinuhe Wallinheimo oli puuttunut asiaan.

Suomen Jääkiekkoliitto on ilmoittanut poistavansa maajoukkueen mestaruusviirit ja jäädytetyt pelipaidat venäläisomisteisen Hartwall-areenan katosta, ja Hartwall tutkii mahdollisuutta irtaantua hallia hoitavan yhtiön kanssa tekemästään sopimuksesta.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF on ollut Venäjän hyökkäyksen jälkeen huomiota herättävän hiljaa. Vaikka Putinin henkiystävä René Fasel väistyi vihdoin viime vuonna liiton johdosta, myöskään hänen seuraajaansa Luc Tardifia ei tunneta suurena ihmisoikeustaistelijana.

Suomessa kiinnostaa erityisesti, miten käy myöhemmin keväällä Tampereella ja Helsingissä pelattaville MM-kisoille. Onko Venäjä mukana vai ei?

Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela on jo todennut, että Suomella ei ole mahdollisuutta itse päättää Venäjän sulkemisesta, vaan päätösvalta kuuluu IIHF:lle.

Jääkiekkoliitto ei ole vielä mennyt niin pitkälle kuin Suomen Uimaliitto, jonka liittohallitus vaati perjantaina Venäjän sulkemista kokonaan pois kansainvälisestä urheiluyhteisöstä.

 

Täydennetty 26.2. klo 10.50: Lisätty maininnat KOK:n lajiliitoille esittämästä vetoomuksesta, Venäjälle suunnitelluista lentopallon MM-kisoista ja Pietarin Zenitin Tuomas Sammelvuota koskeneesta tiedotteesta.

Korjaus 26.2. klo 17.15: Poistettu Turku jääkiekon MM-kisojen 2022 pelipaikoista.