Ähtärin pandojen talous oli kuralla jo ennen hallituksen 1,5 miljoonan euron koronatukea – edessä vuosien lasku veronmaksajille

Uutisanalyysi: Paljonko Business Finlandin ja ely-keskusten myöntämien avustusrahojen ohi ohjataan jättiluokan koronatukia ”sopiviin kohteisiin”?

Ähtäri
Teksti
Jorma Aula

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Neljä vuotta sitten maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) ja ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tekivät  päätöksen sijoittaa Kiinan ”lahjana” luovuttamat pandat Ähtärin eläinpuistoon.

Samalla avattiin pitkä julkisen rahan piikki. Keskiviikkona 10. kesäkuuta paljastuikin, että veronmaksajilta tulee tänä vuonna 1,5 miljoonalla eurolla lisärahaa bambuja syöville pandoille Ähtäriin.

Keskiviikon täysistunnossa uusi valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) myönsi lopulta, että Ähtäriin myönnetyt 1,5 miljoonaa euroa on koronatukea siitä syystä, että pandemia kurittaa Ähtärin eläinpuistoyhtiötä.

Sopii kysyä, paljonko Business Finlandin ja ely-keskusten myöntämien pienempien avustusrahojen ohi ohjataan jättiluokan korona-avustuksia ”sopiviin kohteisiin” ja syvissä talousongelmissa oleville yrityksille?

Koronasta löydettiin Ähtärille pelastuspolku, jolloin laskun maksajaksi saadaan valtio. Tämä on nyt toteutumassa.

Mutta jo 25. helmikuuta eli ennen poikkeusoloja eläinpuistossa päättyivät yt-neuvottelut. Ne koskivat eläinpuiston lisäksi Hotelli Mesikämmentä ja Snowpanda-yhtiötä.

Lisäksi jo vuoden 2019 puolella toteutettiin organisaatiomuutoksia talousahdingon takia. Kaikella tähdättiin vuositasolla 400 000 euron säästöihin. Yhtiön talous oli siis kuralla jo paljon ennen koronaa.

Mistä pandoille löydetään asiakkaat ja miten he pääsevät Ähtäriin?

Kolme vuotta sitten Tiilikaisen ja Husu-Kallion päätöstä arvosteltiin niin Ähtärissä kuin muuallakin Suomessa.

Kyseltiin, olisiko Korkeasaari ollut parempi vaihtoehto – tai luonnostaan Pohjois-Suomen matkailijavirtojen äärellä toimiva Ranuan eläinpuisto?

Ähtäriin rakennettiin miljoonia maksanut koti pandoille. Eläimistä odotettiin matkailumagneettia ja pelastusta kriisikunta Ähtärin talouteen.

Eläinpuisto on monille niin sanottu kertakäyntikohde, joten uusia kävijöitä on koko ajan löydettävä. Kotimaiset matkailijat eivät näin ollen vuosien mittaan tule pelastamaan Ähtärin ja eläinpuiston taloutta.

”Eläinpuisto ottaa hirvittävän riskin”, sanoi Lapin yliopiston matkailuinstituuttia johtava Antti Honkanen lehtihaastattelussa vuonna 2017.

 

Saavutettavuus on matkailussa kaiken perusta.

Helsingistä Ähtäriin on vähintään neljän tunnin automatka suuntaansa. Sama ongelma koskee ulkomailta tulevia matkailijoita. Tampereeltakin Ähtäriin on noin kahden tunnin ajomatka.

Ähtärin eläinpuiston ympäristöstä on vaikea löytää muita valovoimaisia kohteita, jotka täyttäisivät ulkomaalaisten matkailijoiden odotukset, ellei sellaiseksi lasketa Tuurin kyläkauppaa tai PowerPark-huvipuistoa. Sama koskee tuotteistettujen ohjelmapalveluiden vähäisyyttä.

Ministeriössä tehty päätös ottaa pandat Suomeen ja sijoittaa ne Ähtäriin tietänee veronmaksajille pitkää lisälaskua.