Äänikirjojen rahat, osa 6: Kustantamon kannattavuuslaskelma on digimaailmassa erilainen kuin painetussa kirjassa

Kirjailijan ja kustantamon taloudelliset intressit ovat yhteneväisiä: mitä enemmän tuloja kustantamo saa kirjan myynnistä, sitä enemmän myös kirjailija tienaa.

Fyysisen kirjan maailmassa tämä ajatus tai väite ei kuitenkaan aina oikein toimi, sillä vaikka tuotot kulkisivatkin käsi kädessä, tulos eli käteen jäävä raha ei. Kirjailija saa uudesta myydystä kappaleesta tulevan tulon suoraan itselleen, kun taas kustantamoa rasittavat seuraavan painetun kirjan myymisestä aiheutuvat kustannukset.

Digitaalisessa maailmassa monistuskustannus on käytännössä nolla, joten seuraavasta myydystä kappaleesta niin kirjailijan kuin kustantamon saama myyntitulo (liikevaihto) on sama kuin tulos (ennen kiinteitä kuluja).

Painetun ja digitaalisesti jaeltavan kirjan toisistaan poikkeava kustannusrakenne johtaa siihen, että usein digitaaliset kirjat ovat kustantamoille suhteellisella kannattavuudella mitattuna parempaa bisnestä kuin painetut.

Kirjailija saa tyypillisesti palkkiokseen osuuden kustantamon kirjasta saamasta nettomyyntitulosta, siis siitä rahamäärästä, jonka kustantamo saa myydessään kirjaa eteenpäin vähittäiskaupoille, kuunteluaikapalveluille, kirjastoille tai suoraan kuluttajille. Sama periaate on käytössä niin painetuissa kuin digitaalisissa kirjoissa.

Jos kirjailijan tekijänpalkkioprosentti on esimerkiksi 20 ja kustantamo myy kirjaa kirjakaupalle 15 eurolla (+ alv.), kirjailija saa 3 euroa.

Miksi kustantamo saa 12 euroa ja kirjailija vain 3 euroa, vaikka kirjailijahan kirjan kirjoittaa? Ajattelutapa on se, että kirja on kustantamon tuote. Kustantamo on tehdas, joka ottaa yhdestä suuttimesta tekstiä, toisesta kirjapainopalvelua, kolmannesta markkinointia ja neljännestä logistiikkaa. Kustantamolle koituu erilaisia kuluja ja siltä sitoutuu pääomaa painettuun kirjaan.

Kustantamon kulut ovat suuret, joten sen osuuden myyntitulosta tulee olla suuri. Kirjailijan tärkein kulu on hänen käyttämänsä työaika, jonka kompensointi on enemmän taidetta kuin tiedettä.

Digitaalisen kirjan kustannusrakenne on erilainen kuin fyysisen. Käsittelin tätä Äänikirjojen rahat -sarjan edellisessä osassa painokustannuksen ja äänikirjan valmistamisen kustannuksen osalta.

Jos kirjan alkukustannukset ja jaetut kustannukset sulkeistaa pois, yhden uuden digitaalisen teoskappaleen myynnistä ei aiheudu käytännössä lainkaan kuluja, kun taas seuraavan painetun kirjan valmistaminen ja logistiikka maksavat.

Tässä laskennallisessa tilanteessa uuden digitaalisen kappaleen kate ennen kirjailijalle maksettavaa tekijänpalkkiota on 100 prosenttia, kun taas painetun kirjan kohdalla se kappalekohtaisen painokulun ja logistiikan vuoksi voi olla esimerkiksi 75 prosenttia.

Tähän prosenttiin päädytään vaikkapa silloin, jos kustantamo myy kirjan kirjakaupalle 16 eurolla ja kirjan paino- ja logistiikkakustannus ovat yhteensä 4 euroa.

Jos kirjailijan tekijänpalkkioprosentti digitaalisissa julkaisuissa on sama kuin painetuissa, vaikkapa 20 prosenttia, tällä tavoin lasketusta ”seuraavan kappaleen” laskennallisesti myyntitulosta kustantamo saa 55 prosenttia painetun kirjan ja 80 prosenttia digitaalisen kirjan osalta.

Kustantamot ja kirjailijat ovat ottaneet asian kustannussopimuksissa jossain määrin siinä, että kirjailijan saama tekijänpalkkioprosentti voi olla porrastettu: mitä enemmän kirja myy, sitä korkeamman osuuden kustantamon saamasta myyntitulosta kirjailija saa.

Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijoiden teettämien tulotutkimusten mukaan äänikirjojen prosentit ovat kuitenkin yleisesti jopa pienemmät kuin painetun kirjan myynnistä maksettavat prosentit.

Kirjan painamisen kaltaisen suoran tuotannon lisäksi kustantamo vastaa myös kirjan myynnistä, markkinoinnista ja jakelusta. Kustantamon työntekijöiden palkat ja alihankkijoilta ostetut palvelut kuten kansisuunnittelun, taiton ja kustannustoimitus menevät kustantamon pussista.

Osa näistä kustannuksista on selvästi yksittäiseen kirjaan liittyviä muuttuvia kustannuksia, osa excelissä jyvitettäviä kustannuksia ja osa kirjaan liittyviä harkinnanvaraisia kustannuksia. Digitaalisesti jaeltavien kirjojen kustannusrakenne on joka tapauksessa paitsi kevyempi myös ketterämpi kuin painetun kirjan.

Painetun kirjan seuraavan kappaleen kustannus on tuonut kirjamyyntiin jonkinmoisen pohjahinnan. Kirjan kokonaishintaan on täytynyt laskea myös yksittäisen kappaleen valmistamisen ja logistiikan kustannus, ja kirjailija on saanut osan myös tästä kannattavuuskalkyyleissä pakollisesta kustannuksesta.

Kustantamon kannattavuuslaskelma näyttää digitaalisessa maailmassa rakenteeltaan toisenlaiselta kuin painetun kirjan maailmassa. Alkuinvestoinnit katetaan ja tulos tehdään yksinkertaisesti kertomalla myytyjen kappaleiden määrä keskimääräisellä myyntihinnalla ja kertomalla se edelleen kustantamon osuudella nettomyyntitulosta.

Kustantamon tulokalkyyli voi näyttää tällöin esimerkiksi tältä, jos kirjailijan palkkioprosentti on 20:

myytyjen kappaleiden määrä: 3000 kappaletta

keskimääräinen myyntitulo: 3 euroa

kustantajan osuus myyntitulosta: 80 prosenttia

3000 x 3 x 80 % = 7200 euroa

Kun digitaalisessa maailmassa rakenne on kevyempi kuin painetussa, kustantamo saa nimikkeestä omansa pois pienemmällä nimikekohtaisella euromääräisellä myynnillä kuin painetuista kirjoista. Toisin muotoiltuna: äänikirjanimikkeen break even menee matalammassa euromäärässä kuin painetun kirjan.

Se taas tarkoittaa, että jos kirjailija saa äänikirjan myynnistä saman suhteellisen osuuden kuin painetun kirjan myynnistä, kustantamon break even -tasolla kirjailijan saamat tulot euroissa ovat äänikirjasta pienemmät kuin painetusta kirjasta.

Tämän vuoksi kirjailijoiden ja kustantamoiden intressit painetussa ja äänikirjassa eivät aina kohtaa. Kyse ei ole siitä, että kirjailijat ja kustantamot eivät olisi äänikirjoissa samassa veneessä, vaan siitä, että ne ovat äänikirjojen osalta enemmän samassa veneessä kuin painettujen kirjojen kohdalla.

Lue Äänikirjojen rahat -sarjan aiemmat osat:

Äänikirjojen rahat, osa 1: näin Bookbeat ja Storytel maksavat kustantajille

Äänikirjojen rahat, osa 2: Miten kirjailija tienaa äänikirjamyynnistä – ja miksi niin vähän?

Äänikirjojen rahat, osa 3: Uusi E-kirjasto tulee, miten menevät rahat?

Äänikirjojen rahat, osa 4: Elisa Kirja loppuu, miten käy yksittäiskappalemyynnin?

Äänikirjojen rahat, osa 5: Mitä äänikirjan tekeminen maksaa?