Äänikirjojen rahat, osa 5: Mitä äänikirjan tekeminen maksaa?
Kustannusbisnes on monistusbisnestä, jossa ensimmäisen kappaleen tekeminen on kallista, mutta sitä seuraavien kappaleiden bruttomarginaali on korkea.
Tämä on totta painetuissa kirjoissa, mutta erityisen totta se on digitaalisesti jaeltavissa tuotteissa. ”Uuden äänikirjakappaleen” tekeminen ei maksa käytännössä mitään. Esimerkiksi kuukausimaksupalveluissa äänikirjatiedosto on jälleenmyyjän eli äänikirjapalvelun palvelimella ja jakelija maksaa kustantamolle (ja siten edelleen välillisesti kirjailijalle) sen mukaan, kuinka paljon tiedostoa on striimattu.
Kustantamon muuttuvat kulut ovat täsmälleen samat – eli nolla –, striimataan tiedostoa kuukauden aikana yksi tunti tai miljoona tuntia.
Mitä enemmän myydään, sitä korkeampi on kannattavuus. Mutta mitä yhden eli sen ensimmäisen äänikirjakappaleen tekeminen maksaa?
Niin painetussa kuin äänikirjassa arvokkainta on kirjailijan luova työ. Työn määrään ei vaikuta se, paketoidaako teksti painetuksi kirjaksi vai äänikirjaksi.
Kirjan tekemisestä ja jakelusta huolehtivan kustantamon ei onnekseen tarvitse maksaa kirjailijan työstä usein läheskään kohtuullista korvausta sen tekemiseen käytetystä ajasta. Kotimaisista kauno- ja tietokirjailijoista vain muutamat voivat laskea saavansa kohtuullisen tuntipalkan markkinaehtoisesti eli kirjamyyntiin perustuvasta eli kustantamoiden tilittämistä palkkioista, tulivat ne sitten painetuista, e- tai äänikirjoista.
Suurelle osalle kirjailijoista apurahat ovat tekijänpalkkioita selvästi merkittävämpi tulonlähde. Esimerkiksi yksityisen säätiön kolmevuotinen apuraha voi olla 90 000 euroa, kun sillä kirjoitetusta romaanista tekijänpalkkiona voi tulle 9000 euroa – ja se edellyttää jo kaupallista menestystä.
Toinen kirjailija saattaa saada puolivuotisen 13 000 euron apurahan ja kirjoittaa sillä kirjan, jota myydään vajaat 1000 kappaletta ja saada kustantamolta 2000–3000 euron palkkion.
Yleensä kirjailijan palkkio on tietty prosenttiosuus kustantajan saamasta myyntitulosta. Kirjailija saattaa saada palkkiostaan osan taattuna ennakkona. Kirjailija ja kustantamo sopivat kauppaehdoistaan kustannussopimuksessa.
Kustantamon näkökulmasta käsikirjoituksesta aiheutuva kulu skaalautuu kirjan myynnin mukaan, sikäli kun kirjan myynti ylittää taattua ennakkoa määriteltäessä tehdyt oletukset.
Tässä äänikirjojen rahoja käsittelevän sarjan osassa keskityn siihen, mitä äänikirjan tekeminen käsikirjoituksesta eteenpäin maksaa kustantamolle.
Perinteisten suurten ja keskisuurten kustantamoiden organisaatiot on rakennettu painetun kirjan ympärille. Tässä ajattelussa painettu kirja on ensimmäinen tuote, e- ja äänikirjat sen jatkokäyttöä. Näin on siitä huolimatta, että kaikkia kirjoja ei enää edes julkaista painettuina.
Kustantamon prosessissa ensisijainen tuote on siten useimmiten painetun kirjan käsikirjoitus, joskin nykyisin käsikirjoituksia usein muokataan sillä ajatuksella, että ne toimivat myös kuunneltuina.
Tällöin ensimmäinen varsinaisesti äänikirjan tekemisestä kustantamolle aiheutuva kulu on äänikirjakäsikirjoituksen tai lukuohjeiden tekeminen. Ehkä joitakin taulukoita täytyy kirjoittaa auki. Lukijaa täytyy opastaa vaikeaksi oletettavien sanojen ääntämisessä.
Äänikirjaprosessin hoitaminen vaatii aikaa. Kustantamossa saattaa olla erillinen äänikirjatuottaja hoitamassa yhteydenpitoa studioon ja jakelijoihin. Hänen palkkansa on tietenkin kustantamon kulu.
Suurin äänikirjan tekemisestä kustantamolle aiheutuva kustannus on äänikirjan valmistaminen. Se vertautuu painetun kirjan maailmassa kirjan painamiseen.
Äänikirja on nippu mp3-äänitiedostoja, joten äänikirjan voi tehdä kuka tahansa lukemalla tekstin mikrofoniin tai vaikka puhelimen äänitallenninohjelmaan. Käytännössä äänikirjan valmistaminen kuitenkin ostetaan siihen erikoistuneelta studiolta.
Perustilanteessa studio huolehtii tekniikasta ja maksaa äänikirjan lukijan palkkion. Malleja on tietysti monia, ja jotkin kirjailijat ovat osoittaneet innokkuutta lukea kirjansa itse. Tällöin malli voi olla esimerkiksi se, että kustantamo ostaa studiolta tuotannon ja sopii kirjailijan kanssa kiinteän palkkion teoksen lukemisesta.
Äänikirjastudioiden tyypillinen laskutusperuste on saatujen minuuttien määrä eli lopullisen äänikirjan kesto. Samalla perusteella studio maksaa äänikirjan lukijalle.
Studion hinnastossa minuutin hinta voi olla esimerkiksi 3,50 euroa. Hinta vaihtelee äänikirjan lukijan pyytämän palkkion mukaan – sehän on studiolle läpilaskutuserä.
Tällä esimerkkihinnalla kymmenen tunnin eli 600 minuutin mittaisen äänikirjan valmistamisesta äänikirjastudio laskuttaisi 2100 euroa.
Kustantamo voi antaa teettämänsä äänikirjan saavutettavuuskirjasto Celian käyttöön, ja – jos Celia haluaa äänikirjan tarjontaansa –, Celia maksaa osan tuotantokustannuksista. Kymmentuntisen kirjan kohdalla Celian osuus voisi olla 700 euron luokkaa, jolloin kustantamolle maksettavaksi jäisi 1500 euron verran.
Äänikirjan valmistaminen on selvästi edullisempaa kuin kirjan painaminen. 1500 eurolla ei saa järin monta sataa painettua kirjaa.
Painetun kirjan hintaan vaikuttavat suuresti sidosasu ja painosmäärä. Myös kirjan laajuus eli sivumäärä nostaa painokustannusta.
Parintuhannen 200–300-sivuisen kovakantisen kirjan painaminen voisi maksaa 2,50–3,00 euroa kappale eli 5000–6000 euron luokkaa. Näillä oletuksilla kustannus äänikirjan tekemiseen verrattuna olisi 3–4-kertainen.
Tämän jälkeen painetusta kirjasta aiheutuu varastointi- ja logistiikkakustannuksia ja lopulta mahdollisesti loppupainoksen tuhoamisen eli makuloinnin kustannus. Ja jos painoksen loputtua uusia kirjoja halutaan, täytyy painokone käynnistää uudelleen. Digitaalisessa muodossa olevien kirjojen kohdalla näitä kuluja ei ole.
Lue Äänikirjojen rahat -sarjan aiemmat osat:
Äänikirjojen rahat, osa 1: näin Bookbeat ja Storytel maksavat kustantajille
Äänikirjojen rahat, osa 2: Miten kirjailija tienaa äänikirjamyynnistä – ja miksi niin vähän?
Äänikirjojen rahat, osa 3: Uusi E-kirjasto tulee, miten menevät rahat?
Äänikirjojen rahat, osa 4: Elisa Kirja loppuu, miten käy yksittäiskappalemyynnin?