Kuolettavaa tietoa

Venäjä saa Yhdysvalloilta tiedustelutietoa, jota se käyttää tšetšeenipakolaisten murhaamiseen, väittävät tietovuotajat.

Donald Trump
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Amerikkalaisten tiedusteluvirkailijoiden vuotamien tietojen mukaan Venäjä käyttää Yhdysvalloilta saamiaan tiedustelutietoja tšetšeenipakolaisten jäljittämiseen ja salamurhaamiseen lännessä.

Tietojen jako perustuu presidentti Donald Trumpin heti kautensa alussa antamaan määräykseen, jolla luotiin tietojenvaihtokäytäntö Yhdysvaltain ja Venäjän tiedustelupalveluiden välille.

Käytäntöä ajoivat erityisesti Trumpin silloinen turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn sekä Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner.

Flynn joutui sittemmin eroamaan jäätyään kiinni valehtelusta suhteistaan venäläisiin Trumpin vaalikampanjan aikana vuonna 2016.

Vaikka Flynn tunnusti rikkoneensa lakia, oikeusministeri William Barr keskeytti muotoseikkoihin vedoten Flynniin liittyvän rikostutkinnan toukokuussa 2020 presidentti Trumpin vaatimuksesta.

Business insider-lehden mukaan Yhdysvallat on antanut venäläisille tietoja muun muassa Tšetšenian yksinvaltaista johtajaa Ramzan Kadyrovia paenneista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista länsimaissa.

Venäjän mukaan kysymys on terroristeista ja rikollisista, jotka ovat saaneet turvapaikan lännestä valheellisin perustein.

Lehden haastatteleman entisen tiedusteluvirkamiehen Marc Polymeropouloksen mukaan tietojenvaihtoa sovelletaan erittäin yksipuolisesti eli Venäjä ei ole toimittanut amerikkalaisille käyttökelpoisia tietoja lähes lainkaan.

Tästä huolimatta Valkoinen talo on toistuvasti vaatinut keskustiedustelupalvelu CIA:ta jakamaan tietojaan venäläisille. Tämä tapahtuu siitäkin huolimatta, että Yhdysvaltain kongressi on kieltänyt amerikkalaisten tiedustelutietojen luovuttamisen venäläisille.

 

Venäjä on toistuvasti vaatinut tietoja myös muilta länsimailta niissä elävistä pakolaisista. Muun muassa Saksa on kieltäytynyt antamasta pakolaisten asuinpaikkatietoja Venäjän pyynnöistä huolimatta.

Venäjä kyseli vuonna 2012 tietoja yhteensä 19 Saksassa asuneesta tšetšeenipakolaisesta. Viisi heistä on sen jälkeen murhattu. Radio Free Europen mukaan tsetseenipakolaisia on Saksan ja Ranskan ohella murhattu tai yritetty murhata viime vuosina muun muassa Norjassa, Ruotsissa, Turkissa, Itävallassa, Dubaissa ja Ukrainassa.

Vaikka monet tapauksista eivät nouse julkisuuteen, poikkeuksiakin on.

Zelimhan Hangošvilin murha keskellä berliiniläistä puistoa elokuussa 2019 on noussut näkyväksi kiistaksi Berliinin ja Moskovan välisissä suhteissa sen jälkeen, kun paljastui että murhasta epäilty oli matkustanut Saksaan väärälle nimelle myönnetyllä aidolla venäläisellä passilla.

Tuorein tapaus on 4. heinäkuuta 2020 Wienissä murhattu Mamikhan Umarov -niminen tsetseenipakolainen. Ennen kuolemaansa Umarov kritisoi näkyvästi tsetseenijohtaja Kadyrovia. Itävallan poliisi on pidättänyt teosta epäiltynä tsetsenialaislähtöisen Venäjän kansalaisen.

Tätä ennen tammikuun lopussa 2020 Kadyrovin näkyvän arvostelijan Imran Alievin kurkku leikattiin auki hotellihuoneessa Ranskan Lillessä. Aliev oli elänyt Belgiassa poliisin suojelussa.

Ranskan poliisin mukaan murhasta epäilty pakeni teon jälkeen Saksan kautta Venäjälle.