Salamurha kuohuttaa Saksaa
Turvapaikkaa hakenut tšetšeeni murhattiin elokuussa Berliinissä. Murhasta syytettyä epäillään Venäjän tiedustelupalvelun agentiksi.
Berliinissä elokuussa tehty salamurha kiristää Saksan ja Venäjän suhteita. Berliinin poliisi on tutkinut tapausta tavallisena murhana. Saksan tiedustelupalvelu BND on kuitenkin mukana tutkinnassa, koska monet asiat viittaavat siihen, että murhan taustalla olisi Venäjä.
Venäjä on kiistänyt syytökset jyrkästi. Saksan hallitus on ollut tapauksesta poikkeuksellisen hiljaa, mutta sekä liittokanslerinvirasto että ulkoministeriö seuraavat tiiviisti tutkinnan etenemistä.
Kristillisdemokraatteja tiedustelupalvelua valvovassa liittopäivien komiteassa edustava Armin Schuster varoittaa, että tapaus uhkaa vakavasti maiden suhteita, jos todisteita Venäjän osallisuudesta löytyy.
Yhdysvallat on syyttänyt murhasta suoraan Venäjää. Amerikkalaisten mukaan murhaaja on 48-vuotias Venäjän sisäministeriön työntekijä, joka tuomittiin vuonna 2000 vankeuteen murhasta.
Saksasta turvapaikkaa hakenut tšetšeeni Zelimhan Hangošvili, 40, murhattiin Berliinin keskustassa sijaitsevassa puistossa 23. elokuuta. Hän oli Georgian kansalainen.
Peruukkipäinen mies lähestyi Hangošviliä maastopyörällä. Hän ampui tätä lähietäisyydeltä olkapäähän ja päähän äänenvaimentimella varustetulla Glock-pistoolilla.
Kaksi teini-ikäistä poikaa seurasi sivusta, kun murhaaja pakeni paikalta. He näkivät hänen heittävän pyöränsä, pistoolinsa ja peruukkinsa läheiseen Spreejokeen. Pojat ilmoittivat asiasta poliisille, ja mies saatiin kiinni muutaman minuutin kuluttua.
Hangošvili taisteli venäläisiä vastaan toisessa Tšetšenian sodassa vuosina 1999–2002. Hänet tunnettiin kapinajohtaja Aslan Mašadovin luottomiehenä.
Tšetšenian sodan jälkeen hän työskenteli Georgian tiedustelupalvelussa Venäjän vastavakoiluun erikoistuneessa yksikössä. Häntä vastaan tehtiin tuolloin murhayritys, jonka jälkeen hän pakeni Ukrainaan.
Vuonna 2017 Hangošvili haki perheineen turvapaikkaa Saksasta. Hänen kerrotaan pyytäneen tappouhkausten takia erityissuojelua, jota hänelle ei kuitenkaan myönnetty.
Venäjä on leimannut Hangošvilin islamistiterroristiksi. Hänen Saksassa asuva ex-vaimonsa kiistää tiedon.
”Hän oli uskovainen muslimi, mutta ei mikään fanaatikko”, hän sanoo saksalaisen Die Welt -lehden haastattelussa.
Entisen vaimon mukaan Hangošvili joutui venäläisten tappolistalle jo Tšetšenian sodan aikana.
Saksassa kysytään nyt, kuka Sokolov oli, kenelle hän teki töitä ja miksi Hangošvili murhattiin.
Murhasta syytetty venäläismies oli matkustanut Moskovasta Pariisin ja Varsovan kautta Berliiniin muutamia päiviä aikaisemmin.
Passin mukaan hän on pietarilainen Vadim Sokolov, joka on syntynyt siperialaisessa Irkutskin kaupungissa 1970. Saksalaisen Der Spiegel-lehden mukaan tällaista henkilöä ei kuitenkaan löydy Venäjän henkilörekisteristä.
Verkossa toimiva aktivistien Bellingcat-ryhmä ja venäläinen The Insider -verkkolehti ovat selvittäneet, ettei miehen viisumihakemuksessa ilmoittamaa pietarilaista kotiosoitetta ja työnantajaksi ilmoittamaa yhtiötä ole olemassa.
Saksassa kysytään nyt, kuka Sokolov oli, kenelle hän teki töitä ja miksi Hangošvili murhattiin.
Yleinen käsitys on, että salamurhan taustalla oli joko Venäjän sotilastiedustelu GRU, turvallisuuspoliisi FSB tai Kremlille lojaalin tšetšeenijohtajan Ramzan Kadyrovin turvallisuusjoukot. Sokolovin passin numero viittaa Venäjän sisäministeriön yksikköön, jossa on myönnetty henkilötodistuksia GRU:n agenteille.
Venäjän tiedustelupalveluja tutkinut brittiprofessori Mark Galeotti arvelee, että Sokolov olisi FSB:n palkkaama ammattirikollinen. Miehen pantteritatuoinnit ovat hänen mukaansa yleisiä Siperian ja Venäjän kaukoidän vankiloissa. Hänen käteensä tatuoitu kruunu taas kertoo suhteellisen korkeasta asemasta rikollisjärjestössä.
Galeottin mukaan murha saattoi olla kosto. Se saattoi liittyä myös Kadyrovin vastustajien toimintaan Euroopassa. Useita tšetšenialaisia oppositioaktivisteja on murhattu ulkomailla viime vuosina.
Hangošvilin murhaa on verrattu entisen venäläisvakoojan Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä murhayritykseen Britanniassa. Heidät yritettiin myrkyttää Venäjän kehittämällä Novitšok-hermomyrkyllä maaliskuussa 2018, mutta he selviytyivät hengissä.
Britannia syyttää murhayrityksistä Venäjää. Kiista on johtanut yli sadan venäläisdiplomaatin karkotukseen länsimaista. Suomi tuki Britanniaa karkottamalla yhden venäläisen diplomaatin. Venäjä vastasi karkottamalla suomalaisdiplomaatin Moskovasta.
Skripalien murhayrityksestä syytetyt miehet olivat Galeottin mukaan Venäjän erikoisjoukkojen, Spetsnazin, sotilaita. Hän arvelee, että FSB tai GRU saattoi palkata Berliinin murhaa varten rikollisen peittääkseen osallisuutensa.
Venäjän turvallisuuspoliisia syytetään myös Britanniassa maanpaossa eläneen FSB:n entisen työntekijän Aleksandr Litvinenkon murhasta vuonna 2006. Brittitutkijoiden mukaan FSB:n asiamiehet Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun myrkyttivät hänet radioaktiivisella poloniumilla lontoolaisen Millennium-hotellin baarissa marraskuussa 2006.
FSB:n silloinen pääjohtaja Nikolai Patrušev kuuluu presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin. Hän toimii nykyisin Putinin johtaman Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerinä.