Uudistaja vai rautanyrkki? Bashar al-Assadista ei pitänyt tulla Syyrian presidenttiä

Ulkomaat 12.5.2011 15:00
Syyrialaismies kannattelee presidentti Bashar al-Assadin kuvaa mielenosoituksessa huhtikuussa 2011. Kuva Louai Beshara / AFP / Lehtikuva.

Bashar al-Assad opiskeli Lontoossa silmälääkäriksi 1990-luvun alkupuolella, kun soitto kotoa muutti hänen elämänsä: vanhempi veli Basil oli kuollut auto-onnettomuudessa.

Basilista oli muokattu Syyrian tulevaa presidenttiä, mutta tämän kuoltua Hafez al-Assad, Syyrian silloinen johtaja, tahtoi toiseksi vanhimman poikansa Basharin kotiin.

Mikäli Basil ei olisi kuollut, politiikkaan siihen asti välinpitämättömästi suhtautunut Bashar olisi mitä todennäköisimmin viettänyt hiljaista elämää valokeilan ulkopuolella. Nyt hänestä alettiin koulia Syyrian seuraavaa presidenttiä.

Hän kävi sotilasakatemian ja sai ylennyksen everstiksi vuonna 1999. Vuotta myöhemmin hän nousi valtaan isänsä kuoltua.

Basharin isä Hafez al-Assad oli hallinnut Syyriaa rautaisella otteella 30 vuoden ajan. Hänen aikanaan oli vangittu ja tapettu tuhansia toisinajattelijoita ja säädetty ankara poikkeustilalaki, joka muun muassa salli ihmisten vangitsemisen ilman oikeudenkäyntiä, salakuuntelun ja median sensuurin.

Auto-onnettomuudessa kuollutta Basilia oltiin pidetty isänsä kaltaisena rautanyrkkinä, mutta Bashar al-Assad nähtiin uudistajana. Hän puhui modernisaation ja internetin mahdollisuuksien puolesta. Hän lupasi sekä poliittisia että taloudellisia uudistuksia.

Valtaan noustuaan Bashar al-Assad vapautti satoja poliittisia vankeja ja salli ensimmäiset riippumattomat sanomalehdet kolmeenkymmeneen vuoteen. Aluksi viranomaiset sallivat myös demokraattisia uudistuksia vaatineiden intellektuellien kokoontumiset.

Toivon ja optimismin sävyttämä Damaskoksen kevääksi kutsuttu ajanjakso jäi kuitenkin lyhyeksi.

Pian kokoontumiset jälleen kiellettiin ja lehdistön vapautta rajoitettiin. Hyvin nopeasti Bashar al-Assad teki selväksi, että hänen tärkeysjärjestyksessään taloudelliset uudistukset kulkevat poliittisten edellä.

”Virratkoon muste, ei veri”, lukee Syyrian lähetystön seinässä Pariisissa. Kuvassa presidentti Bashar al-Assad. Kuva Joel Saget / AFP / Lehtikuva.

Alaviittimuslimien valta

Syyrian vallan kulisseihin on vaikea kurkistaa, mutta kansainväliset politiikan asiantuntijat ovat arvelleet, että Bashar al-Assadin alkuyritykset poliittisiin uudistuksiin törmäsivät asevoimissa, turvallisuuskoneistossa ja valtionhallinnossa valtaa pitävän pienen alaviittimuslimien vähemmistön voimakkaaseen vastustukseen. Samaan vähemmistöön myös Bashar al-Assad sukuineen kuuluu.

Poliittisesti kokematon Bashar al-Assad ohjattiin takaisin autoritaarisen hallinnon tielle, ja sillä tiellä hän on sittemmin pysynyt.

Tällä hetkellä Syyrian ihmisoikeustilanne on Human Rights Watch -järjestön mukaan yksi maailman huonoimpia ja huononee koko ajan.

Toisinajattelijoita ja demokratiauudistusten puolestapuhujia vangitaan ja kidutetaan säännöllisesti. Internetiä sensuroidaan. Bloggaajia häiritään.

Taloutta haittaa kaikkialla rehottava korruptio. Valtion turvallisuuskoneiston lonkerot ulottuvat kaikkialle. Kaikki mielenilmaukset on tukahdutettu nopeasti.

Kun arabimaailmassa alkoi levitä demokratiaa vaatineiden kansalaisten liikehdintä Tunisian ja Egyptin tapahtumien vanavedessä, Bashar al-Assad ilmoitti olevansa varma, että Syyriaan mielenosoitukset eivät leviäisi.

Toisin kävi. Nyt hallituksen vastaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet parisen kuukautta, ja ne muuttuvat yhä verisemmiksi. Armeija saartaa useita kaupunkeja ja ampuu omia kansalaisiaan.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan mielenosoituksissa on kuollut jo noin 800 ihmistä.

Vaikka Bashar al-Assad kumosi mielenosoituksia rauhoittaakseen noin 50 vuotta voimassa olleen poikkeustilan, valtio ei ole lopettanut väkivaltaa kansalaisiaan vastaan.

Täydellistä kuvaa tilanteesta on vaikea saada, sillä Syyria ei päästä maahan kansainvälisiä toimittajia.

Katso uutiskuvat Syyriasta SK:n kuvaseinällä.