Tutkija: ”Breivikin manifesti olisi voitu laatia myös suomalaisista kirjoituksista”

Ulkomaat 29.7.2011 09:19
Norjan suru Kuva Emilio Morenatti / AP / Lehtikuva.

Suomalaiset maahanmuuttokriitikot ovat kuin yhteisestä sopimuksesta ottaneet etäisyyttä Norjassa kahdesta terrori-iskusta epäillyn Anders Behring Breivikin ajatuksiin.

Breivikin julkisuuteen saattamassa 1500-sivuisessa manifestissa siteerataan ihailevaan sävyyn muun muassa perussuomalaista eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Kiusallisen julkisuuden kohteeksi joutunut kansanedustaja kiisti jyrkästi yhteytensä massamurhaajaan ja leimasi koko manifestin ”kovin sekoilevaksi”. Monet muutkin perussuomalaiset ovat kiireen vilkkaa tuominneet Breivikin raukkamaisen teon.

Tampereen yliopiston historiatieteiden ja filosofian laitoksella tutkijana työskentelevän Jussi Jalosen mukaan monet Breivikin esiin nostamat ajatukset toistuvat kuitenkin suomalaisessa islamia, maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta käsittelevässä keskustelussa.

”Samanlainen manifesti olisi periaatteessa ollut mahdollista laatia myös Suomessa julkaistuista kirjoituksista”, Jalonen huomauttaa.

Breivikin tekstistä käy ilmi, että hän seurasi tarkasti vasta-jihadiksi kutsuttua kansainvälistä bloggaajien verkostoa, joka pyrkii torjumaan islamin leviämisen. Verkosto ei ole järjestäytynyt virallisesti, mutta se on järjestänyt vuodesta 2007 kokoontumisia eri puolilla Eurooppaa, ja sillä on myös Gates of Vienna -niminen keskusblogi. Se on saanut nimensä vuonna 1683 käydystä Wienin taistelusta, jossa Puolan kuninkaan Juhana Sobieskin johtamat joukot pysäyttivät turkkilaiset valloittajat. Myös Halla-ahon Scripta-blogista löytyy linkki Gates of Viennan sivuille, joilla hän on ollut myös vierailevana kirjoittajana.

”Vasta-jihadilla ei ole keskitettyä organisaatiota, mutta liikkeessä toimivat henkilöt ovat muuten tiiviisti yhteydessä. Blogeissa he linkittävät toisiinsa, tekevät ristiinviittauksia ja tarjoavat toisilleen keskustelualustoja”, Jalonen kuvaa.

Terrorismintutkija Toby Archerin mukaan mukaan vasta-jihadistit vihaavat eurooppalaista poliittista- ja kulttuurieliittiä, joka on päästänyt muslimit Eurooppaan ja joka edistää islamilaistumista.

”Siksi Breivik siteeraa manifestissaan myös Halla-ahoa, joka on kirjoittanut blogissaan suomalaisesta ’monikulttuurieliitistä’ eli esimerkiksi vihreistä”, Archer sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Breivikin manifestin kansilehdellä ei ole sattumalta vuosilukua 2083. Sobieskin saavuttamasta voitosta on tuolloin kulunut 400 vuotta.

Syntyvyys huolena

Breivikin yksi suuri huoli on Euroopan islaminuskoisten siirtolaisten kantaväestöä suurempi syntyvyys. Hän pelkää, että sen seurauksena eurooppalaiset jäävät ennen pitkää vähemmistöiksi omissa maissaan.

Manifestin johdantoluvussa Breivik puhuu ”Euroopan islamilaisesta kolonisaatiosta”, joka tapahtuu ”demografisen sodan” avulla.

Jalosen mukaan sama ajatus löytyy esimerkiksi Halla-ahon blogissaan julkaisemasta Suvaitsevaisuuden umpikuja -kirjoituksesta. Sen mukaan useissa Euroopan maissa on vuosisadan lopulla muslimienemmistö.

Systeemianalyysin dosentti Kyösti Tarvainen teki Suomesta taannoin vastaavan laskelman. Hän tuli siihen tulokseen, että kantasuomalaisista tulee vähemmistö täällä viimeistään 2170. Halla-ahon puoluetoveri James Hirvisaari referoi Tarvaisen arviota näyttävästi omassa blogissaan.

”Tosiasiassa muslimisiirtolaisten syntyvyys laskee länsimaissa”, Jalonen väittää.

Hän löytää Breivikin tekstistä yhtäläisyyksiä myös historiantutkija Timo Vihavaisen pari vuotta sitten julkaisemaan Länsimaiden tuho -esseekokoelmaan. Vihavainen kutsuu maahanmuuttoa hulluuden riemumarssiksi ja sanoo sen merkitsevän länsimaisen kulttuurin itsemurhaa.

Kommunismi elää

Breivikin mukaan vasemmistolaiset ovat maanpettureita, koska he ovat sulkeneet korvansa varoituksilta, että laaja maahanmuutto tuhoaa eurooppalaisen sivilisaation ja vanhat kansallisvaltiot.

Tässä kohtaa hän siteeraa norjalaista bloggaajaa Fjordmania, jonka tekstissä on viittauksia Halla-ahon vuonna 2006 julkaisemaan vasemmiston ja islamin suhdetta käsitelleeseen kirjoitukseen. Siinä Halla-aho muun muassa arvioi, että muusta yhteiskunnasta eristäytyneet maahanmuuttajien getot ovat vasemmiston kannalta hyvä ratkaisu, sillä täydellinen riippuvuus vasemmistosta tekee niistä puolueuskollisia.

Breivikin yksi teesi kuuluu, että länsi ei historioitsijoiden päinvastaisista väitteistä huolimatta voittanut kylmää sotaa, vaan ”kulttuurimarxilaisuus” jäi henkiin ja on viime aikoina jopa voimistunut. Suomessa muun muassa perussuomalaisten uusi europarlamentaarikko Sampo Terho on sanonut samaa, Jalonen kertoo.

”Terho piti Halla-ahon eduskuntavaalikampanjan avajaisissa puheen, jossa hän korosti, että kommunismi kaatui nimenomaan talousjärjestelmänä. Kansainvälisen veljeyden ja solidaarisuuden retoriikka jäi kuitenkin jäljelle ja aloitti uuden elämän kokonaan toisen aatteen, kapitalismin, siivellä.”

Breivikin mielestä julkista keskustelua kahlitsee kaikkialla lännessä ”poliittinen korrektius”, joka estää muun muassa puhumasta maahanmuuton ongelmista oikeilla nimillä. Sekään ei ole Suomessa vieras ajatus, Jalonen muistuttaa.

Esimerkiksi perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Simon Elo arvosteli taannoin eliittiä kietoutumisesta juuri poliittisen korrektiuden ”liekaan”. Myös Halla-aho on avoimesti julistanut vihaavansa poliittista korrektiutta ja valittanut, kuinka se on saavuttanut ”virallisesti sanktioidun uskonnon aseman”.

Hämärä vihollinen

Jussi Jalonen vertaa Anders Breivikin hirmutöitä Hollannissa vajaat kymmenen vuotta sitten tapahtuneeseen oikeistopopulistisen maahanmuuttokriitikon Pim Fortuynin murhaan, jonka tekijä oli tunnettu eläinoikeusaktivisti.

”Fortuyn oli selvästi viholliseksi määritelty yksittäinen henkilö, josta tuli sen takia murhamiehen kohde. Breivikin tapauksessa näkyy, että oikeistoradikaalien vihan kohde on hämärämpi. He ajattelevat, että on olemassa jokin tarkemmin määrittelemätön vasemmistolainen myyräntyön tekijöiden joukko. Siinä mielessä oli loogista, että isku kohdistui suureen joukkoon tuntemattomia ihmisiä.”

Jalosen mielestä on selvää, että kukaan Suomessa ei ole vastuussa siitä, mitä Breivik teki. Hän toivoo kuitenkin, että Norjan tapahtumat saisivat myös täkäläiset maahanmuuttokriitikot miettimään omaa kielenkäyttöään.

”Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että Norjassa toiminut henkilö on tavallaan sellaisten ihmisten aateveli, jotka ovat Suomessa nousseet aika korkeisiin asemiin ja joiden äänet pääsevät esiin julkisessa keskustelussa.”

Jalosen mukaan ihmisiä ei saisi pelotella jatkuvasti terrorismilla, eikä erilaisia väestönkehitystä kuvaavia ennusteita pitäisi esittää kovin kevyin perustein.

”Sellainen vain ylläpitää vainoharhaista ilmapiiriä, ja pahimmassa tapauksessa joku herkkäuskoinen äärimmäisyyksiin taipuvainen henkilö voi ottaa ne tosissaan.”