Romaniassa kulkukoirat ”kuristetaan tai nuijitaan hengiltä”

Bukarestilainen eläintensuojelija Alina Stan epäilee, haluavatko Romanian poliitikot edes ratkaista maan kulkukoiraongelmaa. © Tanja Mikkola

EU:hun vuonna 2007 hyväksytty Romania laahaa eläintenoikeuksissa edelleen pahasti muuta Eurooppaa jäljessä.

Maata jo vuosikymmeniä vaivannutta kulkukoiraongelmaa on jälleen kerran ryhdytty hoitamaan laajoilla kulkukoirien joukkotappamisilla, vaikka menetelmä on jo useita kertoja todettu muualla maailmassa hyödyttömäksi.

Romanialaisten sinnikäs vihamielisyys kulkukoiria kohtaan kärjistyi tämän vuoden syyskuussa, kun nelivuotiaan pojan väitettiin kuolleen puistossa kulkukoirien hyökkäyksessä.

Vaikka tapahtumien kulusta ja kulkukoirien osallisuudesta tapahtumaan ei ole juuri näyttöä, uutisoitiin tapahtumasta Romaniassa laajasti. Tämä edesauttoi kulkukoiria koskevan tappolain läpimenoa parlamentissa ja laki hyväksyttiinkin nopealla aikataululla 25. syyskuuta.

Eläinsuojelijat ympäri Eurooppaa ovat protestoineet tappolakia vastaan mielenosoituksilla ja lähettämällä vetoomuksia suoraan Romanian presidentinkansliaan, jotta laki kumottaisiin.

Myös maailman terveysjärjestö WHO suosittaa kulkukoirapopulaatioiden hallinnassa käytettäväksi muita keinoja kuin tappamista. Näitä ovat kulkukoirien sterilointi ja vapauttaminen sen jälkeen takaisin omille asuinreviireilleen sekä lemmikinomistajien vastuullisuuden korostaminen.

WHO:n asiantuntijat ovat kirjoituksissaan todenneet, etteivät edes suuret joukkotapot tuo helpotusta kulkukoiraongelmaan kuin korkeintaan hetkellisesti.

Eläinsuojelutyötä rankoissa oloissa

”Ongelma saattaa jopa pahentua”, kertoo romanialaisia koiria auttava suomalainen Riikka Hietala.

”Kun koirien määrä tietyllä alueella vähentyy, jäljelle jääneiden koirien olot paranevat ja syntyvyys lisääntyy. Koirilla on yksinkertaisesti enemmän resursseja käytettävissään kuin aikaisemmin.”

Hietala on auttanut romanialaisia kulkukoiria kolmen vuoden ajan hyvän ystävänsä Mervi Koskisen kanssa. Heillä on Facebookissa oma sivusto Koirakamuille Jeesiä, jonka avulla he auttavat ja seuraavat luottoavustuskohteitaan Romaniassa ja levittävät tietoa yhteisön suomalaisille jäsenille maan kulkukoirien tilanteesta.

Hietala on myös vieraillut Romaniassa useita kertoja ja toiminut romanialaisia koiria auttavan Rescueyhdistys Kulkurit ry:n lentokummina.

”Matkoillani olen saanut ensikäden tietoa tilanteesta ja ymmärtänyt, miten rankoissa olosuhteissa eläinsuojelutyötä Romaniassa tehdään”, Hietala sanoo.

”Vastustusta on paljon. Teen tätä kaikkea kuitenkin koirien vuoksi. Koen, että tähän minut on tarkoitettu.”

Hietalan mukaan suomalaisten on vaikea ymmärtää, kuinka paljon hätää ja tuskaa kulkukoirat joutuvat kotimaassaan kestämään.

”Esimerkiksi romanialainen eutanasia on kaukana suomalaisesta eläineutanasiasta. Käytännössä lopettaminen tehdään ilman lääkkeitä esimerkiksi kuristamalla.”

Koirat kuristetaan tai nuijitaan hengiltä

Romanialaiset eläintensuojelijat itse epäilevät, haluavatko maan poliitikot edes tosissaan ratkaista maan kulkukoiraongelman.

Bukarestilaiset Giovanni Razvan, Alina Stan ja Frumusanissa asuva Anda Murgu tekevät eläinsuojelutyötä kukin tahoillaan, mutta pitävät maan suurta korruptiota yhtenä syynä maan poliitikkojen haluttomuuteen vähentää kulkukoirapopulaatioita pysyvästi.

”Kunnallisten tarhojen pitäjät vetävät koiratarhoilla huomattavia rahasummia välistä”, Stan kertoo.

”Se on kannattavaa liiketoimintaa. Rahat eivät mene koirien ruokaan, lääkitsemiseen tai muuhun inhimilliseen hoitoon, vaan poliitikkojen ja tarhanpitäjien omiin taskuihin.”

Kun tarhan koiria lopetetaan, se tehdään mahdollisimman halvalla, esimerkiksi nuijimalla koira hengiltä.

”Olen myös nähnyt, kuinka koiria on steriloitu ilman lääkkeitä ja nukutusaineita, koska siten sterilointi on tarhanpitäjille halvempaa”, Razvan sanoo.

”Kunnallisilla tarhoilla ei ole minkäänlaisia adoptio-ohjelmia, joten käytännössä tarhoille joutuneilla koirilla ei ole enää mitään toivoa.”

”Koko palkka kulkukoirien ruokintaan”

Yksityiset eläintensuojelijat ovat perustaneet maahan omia yksityisiä oirasuojia, joissa kulkukoirat saavat ravintoa, terveydenhoitoa ja muuta apua.

Lisäksi eläintensuojelijat ruokkivat pelloilla, kaatopaikoilla ja puistoissa asuvia koiria ja vievät niitä järjestelmällisesti steriloitavaksi. Romanialaiset suhtautuvat tähän auttamistyöhön epäluuloisesti.

”He eivät voi uskoa, etten saa tästä mitään rahallista korvausta, päinvastoin”, Razvan sanoo.

”Käytän eläinten auttamiseen omia rahojani. Pelkästään kulkukoirien ruokintaan minulta menee kuukaudessa melkein koko palkkani. Onneksi saan työlleni nykyisin avustusta myös ulkomailta.”

Romanian kaduilla toimiessaan Razvan tekee eläinsuojelutyötään pitkälti salassa, sillä kulkukoirien auttaminen saa ihmiset vihaisiksi.

”Muutama päivä sitten muutama mies tajusi, mitä tein ja koetti saada minut ulos autosta tappelemaan kanssaan.”

Romania kuuluu 177 muun maan tavoin World Organization for Animal Health -järjestöön, jonka suositusten mukaan koirien tappamista tulisi käyttää vasta viimeisenä keinona kulkukoirapopulaatioiden hillitsemiseen. Silloinkin eutanasia täytyisi tehdä inhimillisesti, turhaa kärsimystä tuottamatta. Käytännesäädösten rikkomisesta ei kuitenkaan seuraa maille minkäänlaisia sanktioita.

Suomessa Romanian koiria auttavat Kulkureiden lisäksi muun muassa Kodittomien koirien ystävät ry ja Pelastetaan Koirat ry. Yhdistyksillä on omat avustuskohteensa Romaniassa ja heidän kauttaan voi myös adoptoida kulkukoiran Romaniasta.

Tavoitteena on parantaa kulkukoirien elämää ja asemaa maassa sekä vähentää kulkukoirapopulaatioiden määrää.