Maailma rokotteiden armoilla
Monessa Euroopan maassa omikron-tartuntojen käyrä sojottaa liki pystysuoraan, vaikka suurin osa aikuisväestöstä on täysrokotettu.
Ranskassa sairaalat kamppailevat yhä uusien potilaiden ja hupenevien hoitajien ristipaineessa.
Israel, jonka väestöstä puolet on saanut kolme rokotetta, kertoo tartuntojen nelinkertaistuneen viikon sisällä.
Yhdysvalloissa miljoonan päivittäisen tartunnan katto meni rikki tammikuun alussa.
Länsimaat ovat jakaneet väestölleen satoja miljoonia kalliita mrna-rokotteita, mutta omikron jatkaa leviämistään.
Rokotevalmistaja Modernan toimitusjohtaja Stephane Bancel sanoi vastikään pitävänsä selvänä, että neljäs tehosterokotus tarvitaan vielä tämän vuoden aikana.
Onko maailma loputtomassa koronarokotekierteessä?
Tutkimustieto omikronvariantista karttuu. WHO:lle työskentelevän infektioepidemiologian dosentin Jussi Sanen mukaan rokote ei estä infektiota erityisen hyvin.
”Kolmas ja neljäs tehosteannos nostavat vastustuskykyä hetkellisesti, mutta sekin hiipuu nopeasti.”
”Vakavien tautitapausten pysäyttämisessä rokote kuitenkin toimii.”
Vakavan tartunnan saa herkimmin iäkäs ja monisairas ihminen.
Etelä-Afrikassa tauti pyyhkäisi maan yli noin kuukaudessa. Tauti ei merkittävästi kuormittanut maan sairaaloita, koska omikron ei rasita keuhkoja deltavariantin tavoin.
Eteläafrikkalaisia todennäköisesti suojasi rajusta delta-aallosta jo syntyneet vasta-aineet. Etenkin köyhillä alueilla liki koko väestö altistui sille.
Kansanterveyden näkökulmasta omikron herättää kysymyksiä. Sanen mielestä meidän pitäisi palata perusasiaan ja kysyä: miksi me rokotamme, kun itse hengitystieinfektiota rokote ei näytä estävän erityisen hyvin?
Pandemiat kestävät oman aikansa. Koronastakin tulee endeeminen tauti, joka nostaa päätään vuosittain muiden hengitystieinfektioiden tavoin.
”Tästä näkökulmasta katsoen lisäannoksen antaminen koko väestölle on kyseenalaista. Säännöllinen tehoste on perusteltu niille, joiden immuniteetti on heikko.”
Suomi on valinnut eri linjan ja tarjoaa kolmatta rokoteannosta kaikille yli 18-vuotiaille.
Lääkevalmistajat puolestaan lupailevat jo omikroniin täsmärokotetta ja tarjoavat neljättä tehosteannosta.
”Se on rokotevalmistajien bisnestä. On riippumattomien asiantuntijoiden tehtävä tehdä tarpeesta arvio. Kun punnitaan kustannukset, hyödyt ja mahdolliset haitat, pitää päättää, onko tehosterokote terveysvaikutuksiltaan sellainen, että se kannattaa antaa.”
Rokotteet ovat kalliita, ja rahat voidaan käyttää perusterveydenhoidon vahvistamiseen ja hoitajien palkkaamiseen.
Vaikka omikron on deltaa lievempi, myös siihen kuolee ihmisiä. He ovat maailmalla olleet 90-prosenttisesti rokottamattomia.
Suurin osa kehittyvän maailman rokotetusta väestöstä on saanut käsivarteensa kiinalaisvalmisteisen Sinopharm- tai Sinovac-rokotteen, brittiläis-ruotsalaisen Astra Zenecan tai venäläisen Sputnikin.
Osa tuoreista tutkimuksista toteaa, että omikronia vastaan ne ovat täysin tehottomia.
Sane arvioi, että kaikkien olemassa olevien rokotteiden teho infektiota vastaan hiipuu teknologiasta riippumatta. Kiinalaisrokotteet olivat alun perinkin heikompia teholtaan kuin länsimaissa kehitetyt.
Lähes puolet maailmalla käytetyistä rokotteista on kiinalaisvalmisteisia.
Intian 1,3 miljardin asukkaan väestöstä 45 prosenttia on rokotettu Intiassa valmistetulla Astra Zenecalla.
Tammikuun alusta Intian omikron-tartuntakäyrä on noussut lähes pystysuoraan ylöspäin. Keväällä 2021 Intian terveydenhoitojärjestelmä liki romahti deltaviruksen alla. Tartuntoja kirjattiin päivittäin 350 000, liki puoli miljoonaa kuoli.
Astra Zeneca -yhtiö vakuuttaa, että tehoste nostaa vasta-aineiden tasoa myös omikronia vastaan kuten deltavariantin kohdalla. Tartunnat silti kahdeksankertaistuvat päivittäin.
Ennuste on, että helmikuun puolivälissä tartuntoja on jopa yhdeksän miljoonaa päivässä.
”Ei ole epäilystäkään, etteikö omikron pyyhkäisi Intian läpi samoin kuin muuallakin. Se että intialaiset ovat merkittävästi altistuneet virukselle yhdistettynä rokotuksiin luo toivon mukaan jonkinlaisen suojan”, sanoo epidemologi Ramananan Laxminarayan The New York Times -lehden haastattelussa.
Hyvä uutinen on, että omikron näyttää luovan immuniteetin deltavirustakin vastaan.
”Uusia variantteja tulee varmasti. Olivatpa ne lievempiä tai vakavampia kuin nykyiset, immuniteetti, joka väestössä on, tehoaa keskimäärin hyvin vakavaa tautia vastaan”, Sane sanoo.
Omikron voi siis olla eräänlainen koronan loppusysäys.
”Näkisin että elämme nyt tämän pandemian loppusuoralla. Me emme saa koronavirusta pois maailmasta ja tulemme näkemään erilaisia koronaepidemioita, mutta tämän kaltaista tilannetta ei enää tule.”
Kiina on rokottanut 80 prosenttia jättikansastaan omilla rokotteillaan. Väestön ei ole annettu altistua koronavirukselle – eikä se näin ole saanut altistumisen tuomaa suojaa.
Tilanne näyttää vaikealta. Miljoonakaupunkien sulkeminen yksi toisensa perään ei voi jatkua loputtomiin.
Kiinalaiset tutkijat kehittävät kiivaasti parhaillaan omaa mrna-rokotettaan tehosteeksi omikronia vastaan. Sitä odottavat kiinalaisten lisäksi viranomaiset eri puolilla maailmaa.
WHO:n Jussi Sane sanoo, että myös globaalisti olisi tärkeintä painottaa rokotteet riskiryhmiin. ”Vanhuksille ja kroonista tautia sairastaville pitäisi saada ainakin ensimmäinen rokote.”
Parhaiten se toteutuu niin, että rokottesta tulee osa kansanterveystyötä. Kun kyliin mennään jakamaan hiv-lääkkeitä ja ottamaan malariakokeita, samassa yhteydessä erityisesti iäkkäille annetaan koronarokote.
Länsimaiden toistuvat vaatimukset yhä uusista tehosterokotteista omille perusterveille kansalaisilleen ovat jättäneet köyhimmät maat entistä kauemmas hännille rokotejonossa.
Maailman talousfoorumi varoitti vastikään, että räikeä epäsuhta rikkaiden ja köyhien maiden rokotesaatavuudessa voi jättää myrkyllisen vihan perinnön, kun maailma hakee ratkaisuja muihin vaikeisiin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen, väestöliikkeiden hallintaan ja kyberhyökkäyksiin.
Afrikan väestöstä vasta alle kymmenen prosenttia on kokonaan rokotettu koronaa vastaan – ja rokotetuista suuri enemmistö on saanut kiinalaisvalmisteen.
Nigerian ja Kongon demokraattisen tasavallan kaltaisissa jättimaissa rokotettuja on vasta 1–3 prosenttia väestöstä.