Obama päätti sulkea Guantánamon; Haavisto ottaisi osan vangeista Suomeen

Karri Kokko
Ulkomaat 29.1.2009 08:35

Barack Obama kumosi näyttävästi edeltäjänsä George W. Bushin kiistellyimmät linjaukset. Yksi odotetuimmista päätöksistä oli Guantánamon pidätyskeskuksen sulkeminen, mikä sai kansanedustaja Pekka Haaviston ehdottamaan, että osa vangeista sijoitettaisiin Suomeen.
barack obama
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama allekirjoitti päätöksen Guantánamon sulkemisesta pian virkaanastumisensa jälkeen. (Kuva: Charles Dharapak / AP / Lehtikuva)

Uutisia osattiin odottaa, mutta vauhti yllätti kaikki: Kidutus lopetetaan. Guantánamo ja salaiset vankilat suljetaan. Huomio käännetään Irakista Afganistaniin. Lobbareiden valtaa hallinnossa rajoitetaan.

Barack Obama teki presidenttikautensa ensimmäisen sadan tunnin aikana enemmän hyvää kuin edeltäjänsä George W. Bush kahdeksassa vuodessa, amerikkalaiset kansalaisoikeusaktivistit iloitsivat.

Obaman päätökset olivatkin vertauskuvallisesti tärkeitä. Niiden avulla Yhdysvallat viestitti maailmalle, että Bushin aika todella on ohi.

Päätökset ovat kuitenkin hienosyisempiä kuin pinnalta näyttää. Lähes kaikissa säädöksissä on lausekkeita, jotka antavat presidentille mahdollisuuden muuttaa mielensä tiukan paikan tullen.

Kidutusta
vai ei?

Vain vuorokausi virkaanastujaisten jälkeen Obama antoi määräyksen, joka kumosi käytännössä kaikki Bushin hallinnon kahdeksan vuoden aikana tekemät kuulustelumenetelmiä koskevat säädökset.

Bushin aikana CIA:n kuulustelijat olivat saaneet kiduttaa ”terrorismin vastaisessa sodassa” pidätettyjä, ja Obama teki odotetusti pesäeron näihin linjauksiin.

Tammikuun 21. päivänä annetun uuden säädöksen teksti kuitenkin antaa tulkinnoille liikaa tilaa, eräiden kansalaisoikeusjärjestöjen edustajat varoittivat.

Tekstissä sanotaan, että tiedusteluammattilaiset saavat tästedes käyttää vain kuulustelumenetelmiä, jotka Yhdysvaltojen maavoimien ohjesääntö sallii.

Toisaalta säädös jättää auki mahdollisuuden, että tarpeen vaatiessa ”toisenlaisetkin” menetelmät voidaan myöhemmin hyväksyä ”kansakunnan suojelemiseksi”.

Obaman tuleva tiedustelujohtaja Dennis Blair on myös vihjaissut, että osa tekniikoista pidetään ehkä edelleen salassa.

Jäävi mies
ministeriksi?

Obama myös tiukensi vaalilupauksensa mukaisesti valtion virkamiesten eettisiä sääntöjä.

Uusien ohjeiden mukaan aiemmin yksityisellä sektorilla toiminut virkamies ei saa olla kahteen vuoteen missään tekemisissä entisen toimialansa kanssa.
Obama on kuitenkin joutunut heti tekemään sääntöihinsä poikkeuksen. Hän on ilmoittanut haluavansa varapuolustusministeriksi William Lynnin, joka oli aiemmin ohjuksia ja tutkalaitteita valmistavan Raytheon-yhtiön johtajistossa.

Lynn on suostunut myymään Raytheon-osakkeensa, mutta hän saa uudessa Pentagon-virassaan tehdä kauppoja entisen firmansa kanssa, kerrottiin puolustusministeriöstä.

Pakistan
luhistuu?

Vaalikampanjan aikana Obama lupasi vetää Yhdysvaltojen joukot Irakista ja siirtää voimavaroja Afganistaniin, jossa sota taleban-kapinallisia ja terroristijärjestö al-Qaidaa vastaan sujuu huonosti.

Obama nimitti ensi töikseen erityislähettilääkseen Balkanilla rauhanrakentajana ansioituneen Richard Holbrooken, mutta rauhandiplomatiaa presidentti ei ole käynnistänyt – päinvastoin.

Vain kolme päivää virkaanastujaisten jälkeen Yhdysvallat teki Obaman kauden ensimmäisen ohjusiskun miehittämättömällä Predator-koneella Pakistanin heimoalueille, jota talebanit käyttävät turvapaikkana.

Bushin aikana aloitetut hyökkäykset ovat raivostuttaneet pakistanilaiset ja vaikeuttaneet maan heikon siviilihallituksen työtä. Asiantuntijat ovat varoittaneet iskujen kärjistävän Pakistanin kriisiä, mutta Obama näyttää kuuntelevan muita neuvonantajia.

Guantánamosta
Suomeen?

Obaman säädöksistä odotetuin koski Guantánamo Bayssa Kuubassa sijaitsevaa pidätyskeskusta.

Presidentti määräsi Guantánamon suljettavaksi vuoden kuluessa ja lupasi tuona aikana tutkituttaa, mitä leirillä yhä oleville 245 pidätetylle sen jälkeen tehdään.

Bushin hallinto varoitti toistuvasti, että useat kymmenet aiemmin vapautetut ovat ryhtyneet terroristeiksi ja että Guantánamon sulkeminen olisi siksi valtava turvallisuusriski.

Vaikka väitteet on osoitettu heiveröisiksi, viimeksi oikeustieteen professorin Mark Denbeaux’n tutkimuksessa, Obaman ei ole ollut helppo suostutella ulkomaailmaa auttamaan vapautettavien sijoittamisessa.

Suomessa keskustelun avasi Helsingin Sanomissa kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr), jonka mielestä Suomen pitäisi ottaa vankeja vastaan. ”Suomeen he tulisivat siis vapaina henkilöinä, joiden status olisi verrattavissa turvapaikkaa tarvitsevaan pakolaiseen”, Haavisto kirjoitti.

Etiopiasta tavoitettu Haavisto sanoi sähköpostihaastattelussa, että vapautetut tarvitsevat ennen muuta ”mahdollisuuden elää ympäristössä, joka ei uhkaa heitä”.

”Jos he syyllistyisivät myöhemmin rikoksiin Suomessa, heihin kohdistuisi tietysti normaali rikoslainsäädäntö. Katkeroitumiseen ja radikalisoitumiseenkin voi vaikuttaa kommunikaatiolla, ei eristämällä. Ihmisiä kai nämäkin ovat?”

Teksti
Jari Lindholm
SK 5/2009 (ilm. 30.1.2009)

Keskustelu
Pystyykö Barack Obama muuttamaan USA:n?