Tapaus El Paso
Ampuja halusi puolustaa maataan kulttuuriselta ja etniseltä ”invaasiolta”. Vuodesta 1848 alueella asuneet latinot ovat ymmällään: Kuka teki invaasion ja mihin?
Sain lauantaina 3. elokuuta kello 21.11 Suomen aikaa viestin paikalliselta ystävältäni Texasin El Pasosta: ”Ampumavälikohtaus meneillään Cielo Vistan Walmartissa. 18 kuollutta, 65 haavoittunutta.”
Seurasin tapahtumien kulkua seuraavat tunnit reaaliajassa chatin ja verkkolähetysten välityksellä. Samaan aikaan kun viranomaiset pitivät alueen asukkaita ajan tasalla tekstiviestein, huhumyllyt pyörähtivät käyntiin.
Yhden version mukaan ampujia oli kolme.
Toinen taho väitti kyseessä olevan jengisota.
Kolmannen mukaan tekijä oli nuori latinomies, jonka oli nähty poseeraavan kivääri olallaan Facebookissa.
Mikään huhuista ei pitänyt paikkaansa.
Puoliltaöin kuulin ystävältäni kaupungin viranomaisten ilmoittaneen epäillyn olevan 21-vuotias, Texasin Allenista (Dallasin lähistöltä) kotoisin oleva valkoinen mies.
Vähän ennen välikohtausta epäilty oli julkistanut nelisivuisen, maahanmuuttajavastaisen manifestin 8chan-sivustolla. Poliisikuulusteluissa mies tunnusti ajaneensa kymmentuntisen matkan raja-alueelle, omien sanojensa mukaan aikeenaan tappaa ”meksikolaisia”. Manifestin mukaan ampuja halusi puolustaa maataan kulttuuriselta ja etniseltä ”invaasiolta”.
Lopulliseksi kuolonuhrien määräksi on vahvistettu 22, heistä 13 Yhdysvaltain kansalaista, 8 meksikolaisia ja yksi saksalainen.
Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla sijaitsevat El Paso ja Ciudad Juárez muodostavat yli kahden miljoonan asukkaan kaksoiskaupungin. El Pason arvioitu väkiluku vuonna 2019 on 840 545. Sen asukkaista yli 80 prosenttia on latinoja. Koska alue liitettiin vuonna 1848 Yhdysvaltoihin sodan seurauksena, latinot ovat ymmällään invaasioväitteestä. Kuka teki invaasion ja mihin? Meksikolaistaustaisilla yhdysvaltalaisilla onkin tapana sanoa: ”Me emme ylittäneet rajaa, vaan raja ylitti meidät!”
Joki, joka yhdysvaltalaisittain tunnetaan nimellä Rio Grande ja meksikolaisittain nimellä Río Bravo, määrittää maiden välisen maantieteellisen rajan. Joen ylittävät kolme kansainvälistä siltaa toimivat vuosittain väylänä arviolta 4,2 miljoonalle jalankulkijalle, 3,6 miljoonalle henkilöautolle ja 300 000 kaupalliselle ajoneuvolle.
Erääseen tutkimukseeni haastattelemani elpasolainen sanoi, että ”silta ei erota meitä, vaan yhdistää”.
Sillan ylittää päivittäin moninainen ihmisten kirjo. Ihmisvirrassa kulkevat maalista läikikkäät haalariasuiset rakennustyöläiset lounasrasioineen, Texasin yliopiston El Pason kampuksen (UTEP) opiskelijat reppuineen ja varakkaissa yhdysvaltalaisissa kodeissa työskentelevät taloudenhoitajat kasseineen ja pusseineen. Perheiden jäsenet saattavat asua rajan molemmin puolin.
Alueelle ominainen kaksikulttuurisuus ja -kielisyys määrittävät asukkaiden identiteettiä. Haastateltavani kuvasi kaupunkeja toistensa erottamattomiksi ”jatkeiksi” tai ”jäseniksi”. Näin siitä huolimatta, että asukkaita ovat tällä vuosituhannella koetelleet useat rajat ylittävät kriisit.
Vaikka El Paso-Ciudad Juárezin raja-alue on kaukana maiden pääkaupungeista, asukkaat kokevat maailmapolitiikan vaikutukset omakohtaisesti.
New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen maahanmuuttajat ja terroristit niputettiin poliittisessa retoriikassa yhteen kansakuntaa vaanivaksi uhkaksi.
Meksikon hallinnon vuonna 2006 aloittaman huumesodan seurauksena Ciudad Juárez koki väkivalta-aallon, joka jätti lähtemättömät jäljet rajan molemmin puolin. Viime vuosina maahanmuuttajia koskevassa keskustelussa raja-alue on leimattu rikollisten ja raiskaajien pesäkkeeksi.
Todellisuudessa El Paso oli väkivaltarikostilastojen valossa elokuun 3. päivään asti yksi Yhdysvaltain turvallisimmista kaupungeista. Kauhuskenaarioiden sijaan sitä voisi ajatella esimerkkinä toimivasta monikulttuurisesta USA:sta.
Valkoisen ylivallan innoittama joukkosurma on järkyttävä esimerkki siitä, mihin latinoihin kohdistuva vihanlietsonta voi johtaa.
Samaa retoriikkaa on nähty vähemmistövastaisten veritekojen yhteydessä maailmanlaajuisesti. On pelottavaa ajatella, mitä ääriryhmien radikalisoitumisesta voi vielä seurata.