Afrikassa osataan metsittää
Puheenvuoro: Uusi tekniikka tuottaa Sahelissa ja Afrikan sarven alueella taloudellista hyötyä viljelijöille, kirjoittaa emeritusprofessori Olavi Luukkanen.
Bamakossa Malissa viime helmikuussa pidetyssä ”Nälkä voitetaan” (Beating Famine) -konferenssissa noin viisisataa asiantuntijaa kokosi yhteen tulokset siitä, miten puiden avulla voidaan nopeasti vaikuttaa Afrikan suurimpaan ongelmaan eli ruoka- ja ravitsemusturvaan.
Puiden avulla voidaan ruokakasvisadot kaksinkertaistaa jopa muutamassa vuodessa. Puiden peittämä alue sitoo myös tehokkaasti hiiltä ja on vastustuskykyinen ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia vastaan.
Viljelijäjohtoisen luontaisen uudistamisen menetelmänä (FMNR) tunnettu tekniikka on pelkästään Nigerissä palauttanut puut seitsemän miljoonan hehtaarin alalle. Koko Sahelin vyöhykkeellä on samalla tavalla kunnostettu jo 21 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata.
Työtä riittää tulevaisuudessakin, koska Afrikan maat ovat lupautuneet palauttamaan metsät sadalle miljoonalle hehtaarille vuoteen 2030 mennessä. Afrikan päättäjät tai kansainväliset avunantajat eivät vielä tiedä, miten näihin tuloksiin parhaiten voidaan päästä.
FMNR-tekniikassa käytetään hyväksi jopa täysin puuttomiksi hävitetyiltä alueilta vielä löytyviä eläviä kantoja ja maaperän siemenpankkia. Nigerissä menetelmä löydettiin tavallaan vahingossa, kun viljelijöillä ei enää riittänyt voimia peltojen puuttomiksi raivaamiseen. Kun puut alkoivat jälleen kasvaa, huomattiin pian viljasatojen lisääntyvän ja karjanhoitomahdollisuuksien paranevan. Kun valtio vielä uudisti maankäyttöpolitiikan ja antoi paikallisille asukkaille oikeuden hoitaa ja käyttää puita, metsäpeite alkoi nopeasti lisääntyä. Alkuvaiheen neuvonnan ja koulutuksen jälkeen tämä on jatkunut Nigerissä kiihtyvällä vauhdilla jopa ilman ulkopuolista tukea.
Uusi tekniikka tuottaa Sahelissa ja koko Afrikan sarven alueella suoraa taloudellista hyötyä viljelijöille. Lisäksi se on merkittävä hiilensidonnan keino.
Myös istutettuihin puihin perustuva peltometsäviljely, joka ruoan lisäksi tuottaa arvokasta sahapuuta, on käyttökelpoinen metsitysmenetelmä varsinkin hieman runsassateisemmilla alueilla. Keinokastelua käyttävässä autiomaan metsityksessä taloudellinen hyöty olisi sen sijaan pieni, sillä kustannukset nousevat tuhansiin euroihin hehtaaria kohti.
Afrikan kuivien alueiden metsittämisessä ovat mukana lukuisat kansainväliset ja kansalliset tahot. Suomelle luontevia osallistumisen kanavia ovat jo toimivat kahdenväliset tai EU:n tukemat projektit.
Suomi on nyt osoittanut uutta toimeliaisuutta Afrikan metsien kestävän käytön edistämiseksi. Päätavoitteeksi on usein esitetty ilmastonmuutoksen hillitseminen.
EU:n äskettäin julkistettu tiekartta trooppisen metsäkadon pysäyttämiseksi on keskeinen dokumentti, jonka toteutusta Suomi EU-puheenjohtajakautensa aikana varmaankin joutuu ohjailemaan. Valitettavasti tästä asiakirjasta puuttuu selkeä viittaus ehkä tärkeimpään metsäkatoa aiheuttavaan tekijään eli siihen, että metsät ja maatalous ovat trooppisissa maissa yleensä eri lakien ja hallintojärjestelmien alaisia. Viljelijöiden on usein ensin hävitettävä puut, ennen kuin heille annetaan maankäyttöoikeus.
Maankäyttöpolitiikan muutos on siten keskeisin edellytys onnistuneelle ilmastometsitykselle.