Hävitys

Ukraina

Vuonna 1999 Venäjä pommitti Groznyin raunioiksi. Vuonna 2016 se tuhosi Aleppon. Nyt vuorossa on Mariupol.

Teksti
Milka Valtanen

Torstaina 24. maaliskuuta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut kuukausi.

Venäjä on piirittänyt Mariupolia maaliskuun alusta. Kaupungista ei ole jäljellä enää paljoakaan.

Suuri osa yli 400 000 asukkaasta on päässyt pakenemaan, mutta noin 100 000 on jäänyt Putinin vangiksi.

Maanantaina 21. maaliskuuta Venäjä vaati Mariupolin taistelijoita laskemaan aseensa, tai muuten se ei päästäisi siviilejä pois kaupungista. Mariupolista ulos vievät “humanitaariset käytävät” ovat Ukrainan viranomaisten mukaan olleet jatkuvan tulituksen kohteena.

Ukrainalaiset ilmoittivat, ettei kaupunki aio missään nimessä antaa periksi.

Nyt Venäjä tuhoaa kaupunkia ohjusiskuin ja näännyttämällä.

 

 

 

Mariupolin kartta

Lämmitystä ei ole, mutta lumisade on pelastus: se tarkoittaa, että kaupungin asukkailla on edes jotain juotavaa.

Tietoliikenneyhteydet on pantu poikki ja ainoa yhteys ulkomaailmaan on autostereot. Niistä kuuluu vain venäläisiä uutisia, joiden mukaan Mariupolissa on kaikki kunnossa.  

Venäläiset ovat katkaisseet kaikki 15 kaupunkiin vievää voimalinjaa ja kaasuputken, tuhonneet tukiasemat, miinoittaneet tiet, pommittaneet siviilien pakoreittejä ja estäneet ruoka-, vesi-, ja lääkeavun tuomisen. 

Vanhemmat jättävät vastasyntyneitä lapsiaan kaupungin synnytyssairaalaan. Se on ainoa paikka, jossa on vielä sähköt ja vettä.

Äidinmaidonkorvike on loppunut, yli 3 000 pientä lasta on ilman ruokaa. 

Perheet nukkuvat jäisissä kellareissa, joista ei ole turvallista poistua. 

Ruokaa kypsennetään kaduilla avotulella. Nälkiintyneet asukkaat ovat alkaneet ryöstellä kaupungin ruokakauppoja. 

Jalkakäytävillä lojuu matoilla ja lakanoilla peitettyjä ruumiita, joita omaiset eivät voi hakea. Ne joukkohaudataan, jotka voidaan.

Mariupolin pormestari Vadym Boychenko arvioi, että yli 80 prosenttia kaupungin asuinrakennuksista on tuhottu, kolmannes korjauskelvottomiksi. 

Venäjä on tehnyt ilmaiskuja kerrostaloihin, sairaalaan, kaupungintaloon, terästehtaaseen.

Kaupungin viranomaisten mukaan vähintään 4 000 on kuollut. Todellinen määrä voi olla paljon suurempi.

Kartassa: 1 Keskiviikkona 16. maaliskuuta Venäjän joukot pommittivat Mariupolin teatterin maan tasalle. Pihalle oli maalattu valtavin kyrillisin kirjaimin sana ”lapsia”. Sisälle oli piiloutunut noin 1300 siviiliä, jotka etsivät suojaa ilmaiskuilta. Kaikkia ei ole saatu pelastettua raunioista. Samana päivänä kaupungista pääsi pakenemaan noin 30 000 asukasta.© EyePress via AFP / AFP / MVPhotos

Mariupol on monikulttuurinen satamakaupunki, portti Asovanmerelle.

Se perustettiin 1700-luvun lopulla Kalmius-joen suulle vanhan kasakkaleirin paikalle. 

Siitä kasvoi Donetskin alueen toiseksi suurin kaupunki. Suurempi on vain separatistien hallitsema Donetsk. 

Mariupolissa asuu ukrainalaisia, venäjänkielisiä, kreikkalaisia, armenialaisia, azereita, turkkilaisia, juutalaisia. Kaupunkilaiset ovat suhtautuneet melko myönteisesti sekä toisiinsa että pakolaisiin, mutta epäilevästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. 

Suurimpia huolenaiheita ovat olleet ympäristösaasteet. Mariupol on raskaan teollisuuden kaupunki, jonka satamasta on rahdattu hiiltä, terästä, kemiallisia tuotteita, kalasäilykkeitä, koneita ja viljaa.

Kartassa: 2 Venäjän armeija pommitti Mariupolin synnytyssairaalaa 9. maaliskuuta. Uhrien lukumäärää ei ole saatu selville. © EPN/Newscom / Newscom / MVPhotos

Kaupungin strateginen sijainti on hyödyttänyt kaupungin taloutta, mutta vuoden 2014 jälkeen heikentänyt sen turvallisuutta. Vuonna 2014 Venäjän joukot saivat vallattua kaupungin hetkeksi, mutta kuukaudessa ukrainalaiset valtasivat kaupungin takaisin. 

Kahdeksan vuotta Mariupol on ollut ukrainalainen saareke separatistien ja Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa. 

Nyt se on Kremlin tärkeimpiä kohteita. Kaupungin valtaus avaisi Venäjälle käytävän Donbassiin ja Krimille, ja sallisi sen ottaa koko Asovanmeren haltuunsa. Samalla Ukraina menettäisi maan toiseksi suurimman sataman.

 

 

 

Venäjä piirittää Mariupolia, kun ei muuhunkaan pysty.

Sen joukot eivät yksinkertaisesti riitä valtaamaan kaupunkia suoraviivaisella rynnäköllä, sanoo sotahistorian professori, eversti (evp) Petteri Jouko Maanpuolustuskorkeakoulusta. “Rakennetulla alueella taisteleminen suorastaan syö joukkoja. Joka puolella on mahdollisia vastustajan pesäkkeitä, katvealueet ovat suuria ja ampumaetäisyydet lyhyitä. Se tarkoittaa, että panssariajoneuvojen eteneminen ja niiden tulivoiman käyttö on hankalaa.”

Kun nopea valtaus ei onnistu, hyökkääjän viimeinen vaihtoehto on saarto. 

“Kaupunki piiritetään ja annetaan sen nääntyä antautumiseen saakka, tai kuten tässä tapauksessa vaikuttaa, sitä aletaan tuhota kortteli korttelilta.” 

Putinin Venäjä käytti taktiikkaa jo vuonna 1999 Tšetšeniassa. 

Venäjä saartoi Tšetšenian pääkaupungin Groznyin lokakuussa 1999 ja tulitti kaupunkia viikkojen ajan raketinheittimillä, ohjuksilla ja rypäle- sekä termobaarisilla pommeilla. Noin 40 000 siviiliä oli vankeina kellareissa. Silloinkaan kaupungissa ei ollut lämmitystä tai ruokaa ja joukkohautoihin ladottiin pakoa yrittäneitä.

Mies leikki vauvan kanssa pommisuojassa 6. maaliskuuta. © AP / LEHTIKUVA / EVGENIY MALOLETKA

Kun Venäjä helmikuussa 2000 sai Groznyin haltuunsa, mitään ei ollut jäljellä. YK kuvaili sitä maailman tuhotuimmaksi paikaksi, jättömaaksi, jota ruumiit peittivät. 

Vuonna 2016 Venäjä käytti näännyttämistä Syyrian Aleppossa, jossa kuuden kuukauden piiritys hävitti miljoonakaupungista sekä vastarinnan että asukkaat. 

Nyt Mariupolista on tulossa uusi Groznyi tai Aleppo. Venäjän käyttämät aseetkin ovat samoja. 

Kun ohjukset ja muut kalliit täsmäaseet ovat käyneet vähiin, Venäjä on alkanut jauhaa kaupunkia niin sanotuilla aluevaikutteisilla aseilla: raketinheittimillä ja tykistöllä. 

Lienee vain ajan kysymys, kun Mariupol vallataan tai antautuu, Jouko sanoo.

Kaupungin valtaaminen olisi Venäjälle ennen kaikkea psykologisesti tärkeää.

Silloin se voisi kertoa kansalaisilleen, että on saavuttanut voiton.

Lapset suojautuivat Venäjän iskuilta koulun pommisuojassa 16. maaliskuuta. © Leon Klein / AFP / MVPhotos