Krim on meidän, mutta se ei enää riitä: Venäläisten mielialat romahtivat, yhtä synkkää viimeksi 20 vuotta sitten

Venäläiset kokevat, että tuore eläkeuudistus rikkoi kansalaisten ja valtaapitävien välisen sopimuksen, arvioi Levada-tutkimuslaitoksen johtaja.
Ulkomaat 11.9.2018 15:40
Mellakkapoliisit eristivät eläkeuudistusta vastustavat mielenosoittajat Pietarissa 9. syyskuuta.
Mellakkapoliisit eristivät eläkeuudistusta vastustavat mielenosoittajat Pietarissa 9. syyskuuta. © Olga MALTSEVA / AFP / LEHTIKUVA

Yhteiskunnalliset jännitteet Venäjällä ovat nousseet jyrkästi. Näin voi tiivistää Levada-tutkimuslaitoksen vuosittaisen kyselyn tulokset.

Kyselyn mukaan venäläisten mielialat ovat suorastaan romahtaneet Krimin valtauksen herättämän vuosien 2014-17 optimismiaallon jälkeen. Vastaavia lukemia mitattiin viimeksi vuonna 1998 ennen silloin tapahtunutta talousromahdusta.

Venäläisten suurin huolenaihe on hintojen nousu. Sen mainitsi 72 prosenttia vastaajista. Vuotta aiemmin luku oli 61 prosenttia.

Yleisestä köyhtymisestä kertoi olevansa huolissaan 52 prosenttia vastanneista. Vuonna 2017 köyhtymisestä huolta kantoi 45 prosenttia venäläisistä.

Työttömyys huoletti 48 prosenttia venäläisistä. Edellisvuonna työttömyydestä huolestuneita oli kolmannes kyselyyn vastanneista.

Vuonna 2017 ympäristöstä kantoi huolta 14 prosenttia vastaajista, nyt luku oli 25 prosenttia. Rikollisuuden mainitsi vuosi sitten 8 prosenttia, nyt 15 prosenttia.

Muutos heikompaan oli havaittavissa lähes kaikissa kysymyksissä.

 

Yksi tuoreimmista tyytymättömyyden aiheuttajista on Venäjän eläkeuudistus, jossa miesten eläkeikää nostettiin 60 vuodesta 65:een ja naisten 55:stä 60 vuoteen.

Uudistus aiheutti vastustusta jo ennalta. Presidentti Vladimir Putin joutuikin viime metreillä tinkimään alkuperäisestä tavoitteesta nostaa naisten eläkeikä 63 vuoteen.

Ihmiset kokevat, että päätös eläkeiän nostosta rikkoi valtaapitävien ja kansalaisten välisen kirjoittamattoman yhteiskuntasopimuksen, arvioi Levadan johtaja sosiologi Lev Gudgov Kommersant-lehden haastattelussa.

Muista kasvaneiden jännitteiden syistä Gudkov mainitsee armeijan ja poliisin menojen kasvuun, sodan Syyriassa, jota kansalaiset eivät ymmärrä sekä vastakkainasettelun lännen kanssa.

Gudkovin mukaan protestihenkeä on eniten keskikokoisissa kaupungeissa.

Tyytymättömyys myös kytee kokonaan toisenlaisissa yhteiskuntaryhmissä kuin vuosina 2011-12, jolloin Moskovassa ja Pietarissa järjestetyissä suurissa mielenosoituksissa protestoitiin vaalitulosten väärentämistä.

Toinen Levadan johtaja Aleksei Levinson kiinnittää huomiota siihen, että myös presidentti Putinin kannatus on laskenut kyselyissä. Putinin kannatukseksi on tuoreeltaan mitattu 65-70 prosenttia, kun se oli aiemmin jopa 86 prosenttia.

Levinsonin mukaan presidenttiin luottavat edelleen eläkeläiset, mutta sen sijaan eläkkeelle pääsyä odottavissa väestöryhmissä on petytty.

Jopa 53 prosenttia myös ilmoitti olevansa valmiita protesteihin, kun vielä heinäkuussa 2018 vastaava luku oli 37 prosenttia.

Milloin jääkaappi voittaa television?

Milloin jääkaappi voittaa television? Tätä Venäjän nykyhallinnon vastustajat ovat arvuutelleet Krimin miehityksestä lähtien. Vertauksessa jääkappi viittaa venäläisten laskevaan elintasoon ja televisio puolestaan valtion propagandaan.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että jääkaappi ja televisio ovat tasoissa, arvioi Pietarissa toimivan psykologian ja seksologian oppilaitoksen rehtori Lev Shtsheglov.

Hänen mukaansa venäläiset näkevät eläkeuudistuksen iskuna ihmisten perustarpeita kohtaan ja ymmärtävät, että luvassa on aineellisen elintason lasku.

Mutta jotta jääkaappi voisi voittaa television, ihmisten pitäisi ymmärtää, että elintason lasku johtuu Krimistä, Syyrian sodasta ja hallinnon korruptiosta, Shtsheglov sanoo. Hän ei lähde arvioimaan sitä, miten venäläiset reagoivat, jos heille ei tarjota uutta ”Krimnashia”, eli Krim on meidän -henkistä projektia.

Shtsheglovin mielestä muutokset ihmisten ajattelussa eivät vielä toistaiseksi ole kovin suuria. Hän muistuttaa myös, että tyytymättömyys kohdistuu ennen kaikkea hallitukseen – ei Putiniin.

Samoin ulkopolitiikka saa venäläisiltä vahvemman tuen kuin sisäpolitiikka, eikä näiden kahden yhteyttä hahmoteta, Shtsheglov sanoo. Keskivertovenäläistä miellyttää voimannäyttö Syyriassa, mutta hän ei ymmärrä sen olevan yhteydessä hintojen nousuun.

 

Tällä hetkellä kriittisissä venäläisissä verkkojulkaisuissa spekuloidaan, johtaako tyytymättömyys laajempiin protesteihin.

Ainakin valtakoneisto vaikuttaa olevan tilanteesta huolissaan.

Kun Venäjällä sunnuntaina 9. syyskuuta järjestettiin paikallisvaalit 42 alueella, valtakoneisto näytti olevansa valmis entistäkin kovempiin otteisiin.

Lähes kuusikymmentä sunnuntaille ilmoitettua mielenosoitusta kiellettiin.

Kiellot eivät kuitenkaan tehonneet, vaan kaduille lähti tuhansia ihmisiä. Monin paikoin heitä oli vastassa yhtä paljon poliiseja ja uuden kansalliskaartin joukkoja.

Moskovassa ja erityisesti Pietarissa poliisi käytti erittäin kovia otteita.

Toimittaja Oleg Kvashin uskoo, että kyse ei ollut yksittäisten poliisien ylireagoinnista, vaan kovan väkivallan käytöstä oli tehty poliittinen päätös. https://www.republic.ru/posts/92041

 

Valtaa pitävien huoli näkyy myös televisiossa.

Tavallisen kansan suosima valtiollinen television ykkösverkko aloitti syyskuussa uuden viikoittaisen ohjelman, jonka nimi on kuvaava: Moskova. Kreml. Putin.

Video: Moskova. Kreml. Putin. -ohjelman jakso. Lähde: Rossija24 / Youtube

Tutkija Andrei Kolesnikov luonnehtii ensimmäistä lähetystä Kremlin tulkinnaksi marlboro-cowboysta. Irvailun taustalla on ohjelmassa näytetty presidentin retki Altain vuoristoon, jossa Putinin vaatetus kuin tupakkabrandin vaateosastolta

Kolesnikov leimaa uuden ohjelmasarjan suoraan henkilökultin luomiseksi. Hänen mukaansa siinä on kyse vain operaatioista Putinin tai paremminkin hänen suosionsa pelastamiseksi.

Netissä ohjelmalle on lähinnä naurettu ja vinoiltu. Samalla on kuitenkin muistutettu, että ohjelman kohderyhmä ovat lähinnä vanhemmat ihmiset.

Kremlin käsissä oleva mielipiteitä muokkaava koneisto on myös monesti osoittanut tehonsa, muistuttaa talouslehti Vedomosti.

Kesällä jalkapallon MM-kisojen aikaan valtiollisilta TV-kanavilta siistittiin länsivastaista propagandaa.

Elokuun alussa myönteisesti Yhdysvaltoihin suhtautui 42 prosenttia venäläisistä, kun kaksi kuukautta aikaisemmin näin ajatteli vain viidennes. EU sai hyväksyvän arvion lähes puolelta eli 48 prosentilta, vaikka kaksi kuukautta aikaisemmin luku oli 27 prosenttia.