”Ainutlaatuista hellyyttä”: Putin lievensi eläkeuudistusta, jotta lämmin suhde Venäjän naisiin säilyisi

Venäjän hallituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli viedä eläkeuudistus maaliin huomaamattomasti jalkapallon MM-kisojen varjossa.
Eurooppa 31.8.2018 15:41

Putin piti televisiopuheen eläkeuudistuksesta 29. elokuuta 2018. © ALEXANDER ZEMLIANICHENKO / AP / Lehtikuva

Venäjällä väittely eläkeuudistuksesta on saanut lisää kierroksia sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin kertoi keskiviikkona 29. elokuuta televisiossa ajamistaan lievennyksistä.

Putin haluaa keventää hallituksen suunnittelemaa massiivista eläkeuudistusta. Eläkeuudistus on Venäjällä poliittisesti herkkä asia, jonka toteuttamista on lykätty vuosikaudet.

Kansalaisia ärsyttää etenkin hallituksen aikomus nostaa naisten eläkeikää 55 vuodesta 63 vuoteen eli peräti kahdeksalla vuodella.

Venäjällä miehillä ja naisilla on eri eläkeikä. Miesten eläkeikä nousisi eläkeuudistuksen myötä viidellä vuodella 65 vuoteen.

Putin kertoi televisioesiintymisessään, että naisten eläkeikä ei tule nousemaan suunnitelman mukaan, koska se ei olisi oikein. Presidentin ehdotuksen mukaan naiset pääsisivät tulevaisuudessa eläkkeelle 60-vuotiaina.

 

Putin perusteli naisten alhaisempaa eläkeikää sillä, että naisiin suhtaudutaan Venäjällä ainutlaatuisen hellästi. Putinin mukaan Venäjällä ymmärretään, että naiset hoitavat palkkatyön lisäksi tavallisesti kaiken kotiin liittyvän, huolehtivat perheestä sekä kasvattavat lapsia ja lapsenlapsia.

Putin jatkoi televisioesiintymisessään samaan hengenvetoon, että useita lapsia synnyttäneiden naisten on lisäksi päästävä eläkkeelle muita aiemmin. Kolme lasta aikaistaisi eläkkeelle siirtymistä kolmella ja neljä lasta neljällä vuodella. Viiden tai useamman lapsen äiteihin eläkeuudistus ei vaikuttaisi saman logiikan mukaan lainkaan.

Venäjällä nainen nähdään edelleen usein kodin hengettärenä ja lapsista huolehtijana. Näin siitäkin huolimatta, että venäläiset naiset ovat korkeasti koulutettuja ja monet käyvät töissä siinä missä miehetkin.

Putin on kotimaassaan etenkin naisten ihailema. Moni venäläinen pitää Putinia kaikkivoipana johtajana, joka suojelee kansalaisiaan.

Hänestä tehtiin jo viime vuosikymmenellä suosittu hittibiisi, jonka hunajainen naisääni haluaa ”sellaisen miehen kuin Putin, yhtä vahvan, sellaisen kuin Putin, joka ei juo”. Tyttöbändin kappaleessa surkutellaan venäläisten miesten väkivaltaisuutta ja jatkuvaa juopottelua.

Venäläisyhtye Pojušie Vmeste (lauletaan yhdessä) julkaisi vuonna 2002 Putin-biisin, josta tuli hitti.

Alun perin Putin yritti jättää venäläisille epämieluisan eläkeiän noston hallituksen tehtäväksi. Hän vältteli pitkään kansan keskuudessa epäsuositun asian julkista ruotimista – osin siksi, että vuonna 2005 hän lupasi, ettei eläkeikää nostettaisi hänen ollessaan presidentti.

Venäjän hallituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli viedä asia maaliin huomaamattomasti jalkapallon MM-kisojen varjossa.

Aloite kirvoitti kuitenkin huomattavia mielenosoituksia ympäri maata. Miljoonat venäläiset ovat lisäksi ilmaisseet kantansa allekirjoittamalla eläkeiän nostoa vastustavia vetoomuksia.

Kansan vastarinta on pakottanut hallituksen punnitsemaan uudistuksen sisältöä ja presidentti Putinin toimimaan kansansuosionsa säilyttämiseksi. Putinin kannatus on laskenut selvästi eläkeuudistuksen vuoksi ja ollut kesän aikana alimmillaan neljään vuoteen.

Uudessa tilanteessa presidentin esiintyminen osittain hallituksen esitystä vastaan on keino vahvistaa omaa kannatusta ja tilanteeseen sopiva sisäpoliittinen veto. Venäjällä merkittävintä valtaa käyttävä presidentti Putin päättää eläkeuudistuksenkin kohtalosta loppujen lopuksi itse, näennäistä valtaa käyttävän hallituksen sanomisista piittaamatta.

Jos eläkeuudistus toteutuu hallituksen esityksen mukaisesti, miljoonat venäläiset kuolevat ennen eläkeiän saavuttamista.

Putin-hitissä mainittu venäläismiesten alkoholin kulutus on vähentynyt sitten synkän 1990-luvun. Ongelma on silti yhä ajankohtainen ja vaikuttaa osaltaan venäläisten miesten elinajanodotteeseen, joka on edelleen alhainen moniin muihin keskituloisiin maihin verrattuna.

Venäjän tilastokeskuksen Rosstatin mukaan venäläisten naisten elinajanodote syntymästä on reilut 77 vuotta, kun taas miesten vastaava luku on noin 66,5 vuotta.

Jos eläkeuudistus toteutuu hallituksen esityksen mukaisesti, miljoonat venäläiset kuolevat ennen eläkeiän saavuttamista. Tiedot perustuvat Moskovan talouskorkeakoulun HSE:n laskelmiin.

Venäjän noin 144 miljoonasta asukkaasta yli 42 miljoonaa on eläkeläisiä. Eläkkeitä maksetaan myös ulkomailla kuten Suomessa asuville venäläisille eläkeläisille.

Venäjällä on väestön ikärakenteen takia yhä vähemmän veronmaksajia, jotka kustantaisivat eläkkeet. Kestävän rahoituspohjan saaminen eläkejärjestelmälle olisi tästäkin syystä ensiarvoisen tärkeää.

Rosstatin ja YK:n tuoreiden väestöennusteiden mukaan Venäjän työikäisen väestön määrä vähenisi seuraavien parinkymmenen vuoden aikana vähintään reilut neljä prosenttia. Samaan aikaan eläkeikäisten määrän odotetaan lisääntyvän selvästi.

 

Keskimääräinen venäläinen eläke on ruplan heikolla nykykurssilla euroiksi muunnettuna alle 200 euroa kuukaudessa. Venäläiset eläkkeet eivät lähtökohtaisesti riitä elämiseen, ja eläkeläisten työssä käyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Moni eläkeläinen esimerkiksi kaupustelee itse kasvattamiaan vihanneksia, kukkia tai omatekoisia käsitöitä. Venäjällä näkee usein myös kaduilla kerjääviä vanhuksia.

Ilman tukiverkostoa elävät ikäihmiset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Venäjä on rankattu kansainvälisissä vertailuissa toistuvasti eläkeläisten kannalta maailman huonoimpien maiden joukkoon.

Venäjällä on työeläkejärjestelmä, mutta asumisperusteinen kansaneläke puuttuu. Työeläke kattaa palkansaajat, yrittäjät ja itsenäiset maanviljelijät. Peruseläkkeen suuruuteen vaikuttaa huollettavien määrä.

Esimerkiksi valtion virkamiehillä sekä poliisi- ja puolustusvoimien henkilökunnalla on omat eläkelakinsa.

Eläketurva rahoitetaan työnantajamaksuin ja verovaroin.

Toisin kuin esimerkiksi Suomessa, palkansaajilta ei peritä eläke- tai sosiaalivakuutusmaksuja.

Eläkkeisiin on tehty presidentti Putinin aikana useita pieniä korotuksia, joilla ei ole ollut todellista vaikutusta eläkeläisten elintasoon. Venäjällä on toteutettu eläkejärjestelmän kokonaisuudistusta vuodesta 2002 lähtien, jolloin eläkelakien päivittäminen alkoi.