Arvomme viikon koronarokotettavat
Pääkirjoitus: Valtiot kisaavat paikoista koronavirusrokotejonossa. Kyse on rahasta, kirjoittaa Jarmo Raivio.
Neula saattaa hieman kirpaista, mutta tässä on nyt kyse useamman miljardin ihmisen edusta.
Maanantaiaamuna 27. heinäkuuta ensimmäiset vapaaehtoiset Yhdysvalloissa saivat koronaviruksen taltuttamiseen suunnitellun rokotteen. Tai voi olla, että he saivat suolaliuospiikin, totuutta eivät tässä vaiheessa tiedä rokottajat eivätkä rokotettavat.
Heinäkuun viimeisenä maanantaina kaksikin koronavirusrokotekandidaattia eteni Yhdysvalloissa kolmannen vaiheen testaukseen. Jo aiemmin pienillä ihmisryhmillä on tutkittu rokotteiden turvallisuutta ja tehokkuutta.
Nyt kumpaankin kokeeseen etsitään 30 000 vapaaehtoista. Osalle annetaan koronavirusrokote ja osalle suolaliuosta.
Kokeiden arvioidaan olevan valmiita marraskuussa. Silloin tiedetään, oliko rokotetussa ryhmässä merkittävästi vähemmän koronatartuntoja kuin vertailuryhmässä. Samalla kerätään tietoja rokotteen turvallisuudesta ja annostuksesta sekä piikin antaman suojan kestosta.
Vielä alkukesästä julkisuudessa pohdittiin, että koronarokotteen laajoja testejä saattaa vaikeuttaa se, että tauti on onnistuneiden torjuntatoimien takia hiipumassa liian harvinaiseksi. Se ennustus osoittautui valitettavasti täysin vääräksi.
Perjantaina 24. heinäkuuta tehtiin ikävä ennätys: maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vuorokauden aikana löydettiin enemmän koronatartuntoja kuin kertaakaan aiemmin maaliskuussa alkaneen pandemian aikana.
Nyt rajoituksia kiristetään uudelleen eri puolilla maailmaa. Myös erinomaisesta koronatilanteesta nauttiva Suomi asetti matkustusrajoituksia kolmelle Euroopan maalle.
Voi olla, ettei kumpikaan laajoihin testeihin edenneistä rokotteista lopulta ole turvallinen tai riittävän tehokas. Kehitteillä on kuitenkin yli 170 muuta koronavirusrokotetta.
Rokotteen kehittäminen on vasta ensimmäinen askel. Sen jälkeen on ratkottava, miten sitä saadaan tuotettua satoja miljoonia ellei miljardeja annoksia. Tuotanto kestää vuosia.
Jo nyt on alkanut armoton kilpailu siitä, kuka rokotetta ensimmäisenä saa, kun sellainen löytyy. Kisaa käyvät ensin valtiot.
Yhdysvallat on rahoittanut rokoteprojekteja yhteensä yli viidellä miljardilla dollarilla ja olettaa olevansa hyvissä asemissa, kun rokotetuotanto käynnistyy. EU-maat, myös Suomi, ovat muodostaneet yhteenliittymiä varmistaakseen paikkansa rokotejonossa.
Köyhät maat jäävät jonon hännille. Esimerkiksi sikainfluenssaepidemiassa ne saivat lopulta rokotetta lahjoituksina rikkaammilta valtioilta.
Seuraava vaihe on pohtia, missä järjestyksessä valtiot koronarokotetta kansalaisilleen tarjoavat. Ensin riskiryhmille ja terveydenhuollon henkilöstölle.
Mutta entä sen jälkeen?
Pääseekö rahalla jonon kärkeen? Arvotaanko ihmisille paikat rokotusjonossa?
Kirjoittaja Jarmo Raivio on Suomen Kuvalehden vt. päätoimittaja.
Koronarokote saadaan erissä, eikä kaikkia voida rokottaa samanaikaisesti – ”Epidemiaa ei voiteta vain rikkaita rokottamalla”