Kaksi miljoonaa ihmistä hengenvaarassa: Räjähtääkö Kivujärvi?

Ulkomaat 29.7.2012 12:00

Keski-Afrikan suuriin vesistöihin kuuluvan Kivujärven suuret hiilidioksidi- ja metaanikaasuvarat voivat koska tahansa tiivistyä tappavaksi myrkkykaasupurkaukseksi, tutkijat varoittavat. Kaksi tällaista purkausta surmasi 1980-luvun loppupuolella yhteensä lähes 2 000 ihmistä Kamerunissa kaasupitoisten Nyos- ja Monounjärvien rantakylissä. Valtaosa heistä kuoli tukehtumalla kaasun syötyä hapen ilmasta.

Kamerunin kaasujärvet olivat syrjäisiä ja pieniä, mutta Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan jakama Kivujärvi on pinta-alaltaan noin 2 700 neliökilometriä. Se sisältää tuhat kertaa enemmän kaasua kuin Kamerunin kaasujärvet yhteensä ja sen tiheään asutuilla rannoilla elää noin kaksi miljoonaa ihmistä.

Suuren ympäristökatastrofin riski kasvaa koko ajan, sillä suurpurkausta enteilevä metaanikaasupitoisuus on Kivujärvessä noussut jatkuvasti, uusimpia mittauksia tehneet yhdysvaltalaisen Minnesotan yliopiston vesibiologit arvioivat. Yliopiston vesistötutkimuskeskus on erikoistunut seuraamaan suurten järvien tilaa eri puolilla maailmaa. Se on hiljattain käynnistänyt kahden vuoden tutkimushankkeen Kivujärven tilasta.

Kivujärven pinnan alla kuplii nyt yli 300 kuutiokilometriä hiilidioksidia, josta järven bakteerit ja pieneliöt ovat muuttaneet ainakin viidesosan metaanikaasuksi. Kaasu virtaa Kivujärveen sen alla olevasta tuliperäisestä kiviaineksesta, josta se sekoittuu veteen ja pakkautuu pohjalle 300 metrin syvyyteen. Järven liepeillä on useita suuria toimivia tulivuoria, jotka purkautuvat vähän väliä. Niistä Nyiragongo purkautui rajusti vuonna 2002 surmaten 150 ihmistä ja ajaen yli 100 000 kodeistaan. Sen kraatereissa kiehuu jatkuvasti laavajärvi, jonka punainen hehku heijastuu yöllä Kivujärvelle. Sisartulivuori Nyamuragira purkautui viime joulu-tammikuussa.

Kaasun pitäisi kovan paineen takia pysyä järven pohjalla, mutta tulivuorenpurkauksen kaltainen maaperän ravistelu tai järveen valuvan suuren laavavirran vesimassan ravistelu voivat syöstä sen pintaan. Tiedemiehet vertaavat tilannetta limsapullon avaamiseen: hiilihappojuoma pysyy kiltisti suljetussa pullossa, mutta jos pulloa ravistaa ja korkki aukaistaan, kuplat suihkuavat paineella ulos. Näin syntyy laaja hapeton tai myrkyllinen alue. Veden yllä leijuva metaanikaasu voi myös syttyä ja räjähtää.

Purkaushistoria kartoitetaan

Geologiset merkit viittaavat siihen, että Kivujärvi on kokenut suurpurkauksia aiemmin. Katastrofin kaltaisiin mittasuhteisiin ne ovat yltäneet arviolta noin kerran tuhannessa vuodessa, arvioi tutkimushanketta johtava professori Robert Hecky aiempien tutkimustensa perusteella. Tutkijoiden tavoitteena on nyt kartoittaa järven purkaushistoria viimeisten 10 000 vuoden ajalta.

Ainoa tapa ehkäistä suuronnettomuus on vähentää järven painetta poistamalla metaanikaasua vedestä, tutkijat korostavat. Järven rantavaltioista Ruanda on jo ryhtymässä toimiin. Se on vastikään käynnistänyt KiwuWatt-hankkeen, jolla se toivoo ratkaisevansa sekä Kivujärven vaarat että kaksinkertaistavansa oman energiantuotantonsa. Järvestä pumpattavasta kaasupitoisesta vedestä erotetaan hiilidioksidi ja metaani, jonka jälkeen räjähdysaltis metaanikaasu johdetaan kaasuputkia myöten rannalle perustetun uuden sähkövoimalan energianlähteeksi.

Ruanda ei kuitenkaan pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa. Suuri osa järvestä kuuluu Kongon demokraattiselle tasavallalle. Sen Kivujärveen ulottuvat ranta-alueet ovat yhä sisällissodan jäljiltä rauhattomia ja rutiköyhiä. Näillä useiden sissiryhmien terrorisoimilla seuduilla kaasunkeräyksestä ei ole tietoakaan. Ja jos kaasunpumppauksessa tehdään virheitä, myös se voi aiheuttaa räjähdyksen tai suuria kaasupäästöjä ranta-alueelle, KiwuWatt-hankkeen arvioinut australialainen vesialan rakennus- ja konsulttiyhtiö Sinclair Knight Merz varoittaa.


Kivujärven Kongonpuoleista rantaa Goman kaupungin kohdalla. Kuva Karim Kadim / AP / Lehtikuva.

Riskialtista rantaelämää

Itäkongolaisen hotellin rantabungalow on periaatteessa täydellinen. Maisemaikkunat avautuvat Kivujärven yli 50 kilometriä leveille ulapoille. Maalauksellista auringonlaskua voi ihastella omalta terassilta, joka on rakennettu suoraan järven ylle.

Viimeisen valonkajon hiipuessa tunnelma ei kuitenkaan ole rento eikä rauhallinen. Vaikka ilta on täysin tyyni, aallot loiskivat voimakkaina rantakivikkoon ja järven pinta aaltoilee oudosti.

Kivujärvestä nousee nykyään koko ajan hiilidioksidikuplia, jotka purkautuessaan syövät lähiympäristöstään hapen. Eri puolille rantaa syntyviä vaarallisia hapettomia tyhjiöitä on mahdoton havaita silmin, eikä niiden sijaintia voi ennustaa. Yleensä ne havaitsee vasta aamuisin rannalle kuolleiden hyönteisten, sammakoiden ja pikkulintujen sijainnista. Aika ajoin tappavien tuulahdusten uhriksi joutuu myös huono-onnisia kalastajia.

Vierailija pääsee halutessaan pois, mutta kahdelle miljoonalle asukkaalle vaara on jokapäiväinen. Vaaran mittasuhteista tosin ole tarkkaa tietoa, sillä tutkimus on alkutekijöissään eikä kirjallisia lähteitä edes geologisesta lähimenneisyydestä ole. Järvialue oli vielä vähän yli sata vuotta sitten tuntematonta viidakko-Afrikkaa. Kivujärvi onkin paitsi suurin kaasujärvi maailmassa myös esimerkki siitä, että Afrikan syrjäseudut ovat yhä täynnä nykyaikaisen tieteellisen tutkimuksen kannalta kartoittamattomia kohteita.