Kaataako Trump lentoliikenteen ilmastosopimuksen? – Järjestelmää on rutistettu seitsemän vuotta
Viime syksynä sovittu järjestelmä kompensoisi lähes neljä viidennestä kansainvälisten lentojen päästöistä.
Yhdysvaltojen tuleva ilmastopolitiikka voi pahimmillaan romuttaa ilmailualan ilmastojärjestelmän, josta on neuvoteltu vuosia.
YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n 191 jäsenmaata hyväksyivät viime lokakuussa lähes yksimielisesti järjestelmän, jolla ilmailuala kantaa kortensa kekoon globaalissa taistossa ilmastonmuutosta vastaan.
Lyhenteellä Corsia tunnettu järjestelmä ei suoranaisesti leikkaa lentoliikenteen päästöjä vaan pakottaa lentoyhtiöt kompensoimaan hiilidioksidipäästönsä toimilla, jotka vähentävät päästöjä jossakin muualla.
Corsia syntyi seitsemän vuoden rutistuksen jälkeen ensimmäisenä toimialakohtaisena päästöjärjestelmänä. Sen voimakkaimpia tukijoita oli maailman suurin ilmailumaa Yhdysvallat.
Nyt saman maan pelätään mitätöivän koko merkittävän saavutuksen tai ainakin vähentävän sen merkitystä. Pelon syy on Donald Trumpin uusi hallinto.
Sen suhtautumista ilmastonmuutokseen pähkäillään nyt kaikkialla maailmassa. Asiaa mietittiin myös Ulkopoliittisen instituutin 24. tammikuuta järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli ilmailun ilmastopolitiikka.
Ennusmerkit ovat kuitenkin huonoja. Trump on vähätellyt ilmastonmuutosta.
Seminaarin asiantuntijat olivat asian suhteen täsmälleen yhtä viisaita tai tyhmiä kuin kaikki muutkin Trumpin toimia kuumeisesti pohtivat asiantuntijat. Kukaan ei tiedä. Varmaa tietoa odotetaan viimeistään toukokuussa, jolloin ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Saksaan.
Ennusmerkit ovat kuitenkin huonoja. Trump on vähätellyt ilmastonmuutosta ja uhannut irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta. Hänen hallituksensa avainministerit, ympäristöministeri Scott Pruitt ja energiaministeri Rick Perry, ovat tunnettuja ilmastoskeptikkoja.
Ensimmäisenä viikonloppunaan presidenttinä Trump lupasi maansa yritysjohtajien delegaatiolle myös keventää merkittävästi yritysten sääntelyä ja heittää romukoppaan jopa 75 prosenttia yritystoimintaan vaikuttavista säädöksistä.
Corsiaa varten ollaan parhaillaan rakentamassa sääntöjä ja sääntelyä, joka ei tule olemaan kevyttä.
Ilmailun osuus kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä on lentoyhtiöiden kansainvälisen yhdistyksen IATA:n mukaan vain noin kaksi prosenttia. Isompiakin arvioita on kuultu, mutta joka tapauksessa lentokoneiden syntikuorma on toistaiseksi pieni.
Ongelmallista on se, että lentoliikenne kasvaa nopeasti, viiden kuuden prosentin vuosivauhtia.
Kun päästöjä muilla toimialoilla enemmän tai vähemmän aktiivisesti hillitään, ilmailun osuus nousee kohtuuttoman suureksi, jollei mitään tehdä.
Corsia on vain yksi eikä välttämättä edes vaikuttavin tapa pienentää lentoliikenteen päästöjä.
Alalla pyritään siirtymään biopolttoaineisiin. Koneiden polttoainetehokkuus parantuu koko ajan, ja samalla pienenevät myös päästöt.
Lisäksi lennonjohtojärjestelmiä ja ilmatilan hallintaa pyritään kehittämään niin, että matkustajakoneet pystyisivät lentämään todellista linnuntietä ja välttämään turhia, kulutusta ja päästöjä lisääviä mutkia.
Koko paletin tavoitteena on päästöjen kasvun taittaminen vuoden 2020 jälkeen ja hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Corsialla on tässä merkittävä rooli, vaikka se koskee vain kansainvälisiä lentoja. Monissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Kiinassa lennetään erittäin paljon myös kotimaan sisällä. Nämä lennot kuuluvat kuitenkin Pariisin ilmastosopimuksen tontille.
ICAO:n ilmastosopu syntyi valtioiden välisissä neuvotteluissa, mutta sen vahvana taustalobbarina oli IATA ja järjestön ympäristöasioista vastaava johtaja Michael Gill, joka osallistui Ulkopoliittisen instituutin seminaariin Helsingissä.
Hänen arvionsa mukaan Corsia lisää lentoyhtiöiden kustannuksia summalla, joka vastaa noin kymmentä prosenttia yritysten polttoainekuluista. Ne taas muodostavat noin kolmasosan yhtiöiden kaikista kuluista.
Arvio on todella karkea, sillä Corsian kaikista yksityiskohdista käydään vasta neuvotteluja.
Ilmastonmuutoksen torjunnan hinta olisi ollut kuusi euroa per lentolippu.
Finnairiin tilivuoden 2015 polttoainekulut olivat noin 600 miljoonaa euroa. Gillin karkean arvion mukaan Corsia olisi siis maksanut yhtiölle 60 miljoonaa euroa. Yhtiö kuljetti 10 miljoonaa matkustajaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan hinta olisi ollut kuusi euroa per lentolippu.
Tämä on monen mielestä liian vähän. Useat Corsian kriitikot ovat sitä mieltä, että ainoa tapa rajoittaa lentoliikenteen päästöjä on rajoittaa lentoliikennettä ja siihen taas päästään vain nostamalla hintoja reilusti.
Corsiaa tehokkaampia liikenteen rajoittamiskeinoja olisivat arvostelijoiden mielestä olleet hiilivero tai päästökauppa.
Kritiikkiä on noussut mympäristöjärjestöistä ja EU:n parlamentista ja ehkä yllättäen jopa alan sisältä.
Arvostettu yhdysvaltalainen ilmailulehti Aviation Week piti Corsiaa lentoyhtiöille lähes kivuttomana mekanismina, joka varmistaa, että yhtiöt voivat kasvaa maksamatta isoja korvauksia aiheuttamistaan ympäristöhaitoista.
Jos huonosti käy, Corsia joutaa kansainvälisten sopimusten romukoppaan.
Näiltä pohdinnoilta ja Corsian yksityiskohtien neuvotteluprosessilta putoaa kuitenkin pohja, jos presidentti Trump irrottaa maansa ICAO:n päästövähennyssopimuksesta.
Toistaiseksi siihen on jo 2021 alkavassa kokeiluvaiheessa ilmoittautunut mukaan 66 maata, jotka vastaavat noin 87 prosentista kansainvälisestä lentoliikenteestä.
Ulkona ovat suurista ilmailumaista Venäjä, Intia ja Brasilia. Jos Yhdysvallat liittyy tähän joukkoon, Corsia joutaa kansainvälisten sopimusten romukoppaan.