Venäjän vaalit: Kansalaisten äänestysinto on romahtanut – Yllätystä ei ole luvassa

”Historian tylsin kampanja, Kremlillä ei ole minkäänlaista sanomaa äänestäjille”, sanoo moskovalainen politiikantutkija.
Teppo Tiilikainen
Eurooppa 14.9.2016 15:48

Sunnuntaina 18. syyskuuta järjestettävistä Venäjän vaaleista on turha odottaa yllätyksiä. Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä voittaa ja parlamenttiin nousee sama kolmen puolueen näennäisoppositio kuin viime vaaleissa.

Levada-keskuksen mielipidemittauksen mukaan Yhtenäisen Venäjän kannatus on pudonnut 31 prosenttiin edellisten vaalien 49 prosentista. Myös kommunistit, Vladimir Žirinovskin kiihkonationalistit ja Oikeudenmukainen Venäjä ylittävät todennäköisesti viiden prosentin äänikynnyksen ja saavat siten edustajia duumaan.

Kommunistien, žirinovskilaisten ja Oikeudenmukaisen Venäjän tehtävänä on luoda kuvaa monen puolueen demokratiasta. Tosiasiassa ne myötäilevät parlamentissa Yhtenäistä Venäjää. Kommunistit äänestävät joissakin kysymyksissä vastaan, mutta heidän äänimääränsä ei riitä kaatamaan päätöksiä.

Moskovalainen talouden ja politiikan tutkija Kirill Rogov pitää loppusuoralla olevaa vaalikampanjaa historian tylsimpänä.

”Kremlillä ja Yhtenäisellä Venäjällä ei ole minkäänlaista viestiä äänestäjille”, hän sanoi Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä seminaarissa 14. syyskuuta Helsingissä. ”Yhtenäinen Venäjä ei edes yritä innostaa ihmisiä äänestämään.”

Yksi syy vaalien laimeuteen liittyy ajankohtaan. Presidentti Vladimir Putin siirsi vaalit taktisista syistä kesälomakauden loppuun, mikä on poliittisesti kuollutta aikaa. Sen lisäksi kampanjointiin annettiin aikaa vain neljä viikkoa. Tarkoituksena oli välttää suuret mielenosoitukset, jotka varjostivat vuoden 2011 parlamenttivaaleja.

Toinen syy vähäiseen vaali-innostukseen on se, että suurin osa venäläisistä on menettänyt uskonsa politiikkaan. Rogovin mukaan se heijastuu väistämättä myös äänestysvilkkauteen.

”Äänestysprosentti oli edellisissä vaaleissa 60, mutta mielipidekyselyjen perusteella se jää nyt noin 45:een”, hän arvioi.

Rogovin mukaan Yhtenäisen Venäjän vaalikampanja poikkeaa muutenkin aikaisemmista. Se koostuu populistisista iskulauseista, jotka on suunnattu selvästi kouluttamattomalle väestölle. Eliittiä ja koulutettua keskiluokkaa ei edes yritetä houkutella mukaan.

”Yhtenäinen Venäjä yrittää ainoastaan todistaa, että oppositio on heikko ja epäuskottava”, Rogov sanoi.

Myöskään taloudesta ei käydä todellista keskustelua, vaikka yksipuolinen tuotantorakenne, öljyn hinnan romahdus ja länsimaiden asettamat pakotteet ovat ajaneet Venäjän vaikeaan talouskriisiin.

Kremlissä on erilaisia näkemyksiä kriisin ratkaisemisesta, mutta päätökset tehdään Rogovin mukaan vasta vaalien jälkeen ilman julkista keskustelua.

”Seurasin talouspoliittista vaalikeskustelua, mutta en pystynyt sen jälkeen muistamaan yhtäkään Yhtenäisen Venäjän edustajan esittämää ajatusta”, Rogov sanoi. ”Yhtenäinen Venäjä on sisäisesti täysin tyhjä.”

 

Rogov uskoo, että vaalit päättyvät joka tapauksessa Yhtenäisen Venäjän voittoon, sillä Putin on onnistunut hajottamaan opposition tehokkaasti.

Nationalistit ja liberaalit osoittivat yhdessä mieltään Kremlin vaalivilppiä vastaan vuosina 2011–2012, mutta Krimin miehitys muutti tilanteen. Nationalistit ovat nyt Putinin tukijoita ja liberaali oppositio on ajettu nurkkaan.

Vaalien valmisteluista vastaava presidentinhallinnon varajohtaja Vjatšeslav Volodin väittää, että vaaleista on tulossa Venäjän historian rehellisimmät.

Edellisten vaalien massiivisen vaalivilpin vuoksi kovan kritiikin kohteeksi joutunut keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Vladimir Tšurov siirrettiin syrjään ja hänen tilalleen nostettiin Venäjän ihmisoikeusvaltuutettu Ella Pamfilova, jota myös oppositio arvostaa. Hän on lisännyt vaalityöntekijöiden koulutusta ja avannut puhelinpalvelun, johon kansalaiset voivat soittaa havaitessaan vilppiä.

Rehellisyyttä korostettiin myös sillä, että liberaalin Parnas-puolueen johtaja, entinen pääministeri Mihail Kasjanov päästettiin poikkeuksellisesti mukaan suoraan televisiokeskusteluun. Hänen esiintymisestään tehtiin tosin jälkikäteen oikeusviranomaisille valitus, jonka tarkoituksena oli kieltää Parnasin osallistuminen vaaleihin. Myös Kasjanovin kampanjointia on häiritty monin tavoin.

Viranomaiset suostuivat rekisteröimään 18 kansanedustajaehdokasta, joita rahoittaa Putinin arkkivihollinen, öljy-yhtiö Jukosin entinen pääjohtaja Mihail Hodorkovski Open Russia -säätiönsä kautta. Hodorkovski ajautui 2000-luvun alussa yhteenottoon Putinin kanssa, jonka jälkeen hän vietti kymmenen vuotta vankilassa ja työleirillä. Nykyisin hän asuu maanpaossa Sveitsissä.

Valtapuolueen voittoa ei jätetä kuitenkaan sattuman varaan ja todella vaaralliset vastustajat on eliminoitu jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Venäjän tunnetuinta oppositiopoliitikkoa, Aleksei Navalnya ja hänen Edistyspuoluettaan ei päästetty lainkaan vaaleihin häntä vastaan nostettujen rikossyytteiden perusteella.

Karjalan tasavallassa oikeusviranomaiset hylkäsivät liberaalipuolue Jablokon listan paikallisvaaleissa, jotka järjestetään samanaikaisesti duuman vaalien kanssa. Jabloko on Karjalassa poikkeuksellisen suosittu ja sen menestys uhkaisi vakavasti Yhtenäistä Venäjää edustavan kuvernööri Aleksandr Hudilaisen asemaa.

Varmuuden vuoksi Kreml päätti avittaa Yhtenäisen Venäjän vaalimenestystä palaamalla vanhaan, vuonna 2003 viimeksi käytettyyn vaalijärjestelmään, jossa puolet duuman 450 kansanedustajasta valitaan puolueiden listoilta ja puolet yhden edustajan vaalipiireistä.

Järjestelmä hyödyttää valtapuoluetta ja paikallista eliittiä, sillä suuri osa henkilövaalien ennakkosuosikeista on Kremlille uskollisia poliitikkoja.

Lisäksi Venäjän oikeusministeriö määritteli vaalien alla Venäjän luotettavimpana pidetyn mielipidetutkimuslaitoksen Levadan niin sanotuksi ulkomaiseksi agentiksi, mikä vaikeuttaa merkittävästi sen toimintaa. Päätös syntyi vain muutamia päiviä sen jälkeen, kun Levada oli kertonut Yhtenäisen Venäjän kannatuksen romahduksesta.

 

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ja koko kansainvälinen yhteisö joutuvat ottamaan vaalien jälkeen kantaa niiden rehellisyyteen sekä siihen, voidaanko vaalitulos hyväksyä myös Krimin osalta.

Krimin niemimaa on äänestysalueena ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä liitti sen itseensä vuonna 2014 vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Ukrainan presidentti Petro Porošenko on vedonnut maailman johtajiin, jotta vaalitulosta ei hyväksyttäisi.

Keskustelu

”Historian tylsin kampanja, Kremlillä ei ole minkäänlaista sanomaa äänestäjille.”

Onneksi meille suomalaisille puolueilla on sanoma, kuten ennen viime eduskuntavaaleja. Mm. Kokoomuksen ja Keskustan lupaus, ettei koulutuksesta leikata. Valehtelun lisäksi suomalaiset saavat vaalikampanjoissa kuunnella lähinnä itsekehua. Epäilen, että taas ensi keväänä kunnallisvaalien jälkeen äänestäjät voivat todeta: ”Historian tylsin kampnja.”

Artikkeli käsittelee Venäjää. Valta on pienellä, mutta kovalla joukolla. Vaalilupauksina on esitetty venäläisten etujen varjelua kaikkialla missä on Venäläisiä. Toivottavasti huomio kiinnittyy Venäjälle.