Unkarin pääministeri selitti, mitä pakolaiskiintiö tarkoittaa: ”Meidät raiskataan, jos me emme myönny”
Viktor Orbán esiintyy yhä pontevammin koko kristillisen Euroopan pelastajana.
BUDAPEST, UNKARI – Valtiollisen television ykköskanava välittää ilta illan jälkeen uutiskuvaa miltei sotatilassa olevista länsieurooppalaisista pääkaupungeista.
Viesti on selvä: muslimitaustaiset maahanmuuttajat tuovat tullessaan rikollisuuden, raiskaukset ja terrorismin. Tavalliset ihmiset eivät uskalla enää liikkua kotikaduillaan.
Ilta illan jälkeen uutiskuvissa näytetään myös unkarilaissyntyistä miljardööriä George Sorosia, 87.
On olemassa ”Sorosin suunnitelma” Euroopan pakkoasuttamiseksi muslimeilla, uutistenlukija väittää. Eurooppaan tuodaan jopa miljoona maahanmuuttajaa vuodessa. Ja Sorosin suunnitelmaa toteuttavat EU:n päättävät elimet.
Unkarin ensi kevään vaalikampanja käy täydellä höyryllä.
Pääministeri Viktor Orbánille alkuasetelma on lupaava. Noin 90 prosenttia mediakentästä on hänen ja hänen lähipiirinsä hyppysissä. Oman viestin perille meno on taattua.
Vaalien pääteemasta ei ole kenelläkään ollut epäilystä sen jälkeen, kun EU:n tuomioistuin hylkäsi Unkarin ja Slovakian valituksen pakolaisten siirroista.
Oikeus päätti 6. syyskuuta 2017, että EU sai pakottaa jäsenmaat, siis myös Unkarin ottamaan pakolaisia Kreikasta ja Italiasta.
”Euroopan oikeus ja eurooppalaiset arvot on raiskattu. Taistelu alkaa vasta nyt. Me teemme kaikkemme suojellaksemme Unkaria ja unkarilaisia”, kommentoi Strasbourgin tuomareiden linjausta Unkarin ulkoministeri Péter Szíjjártó.
”Meidät raiskataan, jos me emme myönny. Sitä tämä pakolaiskiintiö tarkoittaa. Byrokraatit, jotka yrittävät pakottaa Unkarin ottamaan pakolaisia, ovat samoja, jotka syövät Sorosin kädestä”, jatkoi Orbán 18. syyskuuta puhuessaan parlamentissa.
Pääministeri Viktor Orbán esiintyy kotikentällä entistä pontevammin ei vain Unkarin vaan koko kristillisen Euroopan pelastajana muslimimaailmaa vastaan.
Orbánin pakolaisvastaisella politiikalla on unkarilaisten vahva tuki. Tuoreen mielipidekyselyn mukaan 72 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että hallituksen on jatkettava taistelua EU:n nykyistä pakolaispolitiikkaa vastaan tuomioistuimen linjauksesta huolimatta.
Mediarummutus on saanut ison osan ihmisistä uskomaan myös salaliittoteorioihin, joiden pääpiru on George Soros. Századvég-säätiön mielipidekyselyssä yli 60 prosentilla vastanneista on negatiivinen käsitys Sorosista ja vain 14 prosenttia hyväksyi hänet ja hänen Open Society Foundation -säätiönsä toiminnan.
Valuuttakeinottelulla rikastunut Soros on syntyperältään unkarinjuutalainen ja hyvin kiistelty hahmo, sillä hän on sijoittanut miljardeja demokratian ja avoimuuden edistämiseen tukemalla esimeriksi korruption kitkentää, reiluja vaaleja, hallinnon läpinäkyvyyttä ja median vapautta ajavia kansalaisjärjestöjä.
Sorosilla on väitetty olleen sormensa mukana miltei jokaisessa demokratiaa vaatineessa vallankumouksessa viime vuosikymmeninä.
Rajuja syytöksiä: Soros haluaa kaataa Orbánin väkivalloin.
Orbánin hallinnolle Soros on arkkivihollinen, ja hänen säätiönsä tukemaa toimintaa on yritetty pistää kuriin.
Esimerkiksi ulkomaista rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt on pakotettu julkistamaan tulonlähteensä internetissä ja rekisteröitymään erikseen samalla tavalla kuin Venäjällä. Kiista Keski-Euroopan yliopiston tulevaisuudesta Budapestissa on yhä avoin.
Viime kesänä hallitus järjesti näyttävän julistekampanjan, jonka viesti oli: älkäämme antako Sorosille viimeistä sanaa.
Hallitusta lähellä oleva nettisivusto julkaisi kaksi viikkoa sitten ”mustan listan”, jolle päätynyttä kahdeksaa toimittajaa syytetään Sorosin propagandan levittämisestä. Muutama tunnettu kansalaisaktivisti on julkisesti leimattu ”riskiksi kansalliselle turvallisuudelle”.
Hallituksen taustavoimat ovat pelotelleet, että Sorosin suunnitelmissa olisi Maidanin tapainen kansanliike, Orbánin kaataminen väkivalloin.
Todistaakseen, että hallituksen politiikalla on kansan tuki, Orbán aikoo järjestää ennen vaaleja uuden ”kansallisen konsultaation”, jonka teemana on ”pysäytetään Sorosin suunnitelma”. Kampanjan hintaa ei ole kerrottu, se kuitenkin tiedetään, että se rahoitetaan verovaroin.
Miljoonien kotitalouksien postilaatikoihin alkaa kolahdella lokakuussa pääministeri Orbánin allekirjoituksella varustettuja kyselylomakkeita. Kysymykset ovat yleensä johdattelevia, eikä niihin voi vastata järkevästi kuin hallituksen toivomalla tavalla.
Edellisen kyselyn teemana oli ”pysäytetään Bryssel”. EU-komissio joutui oikomaan kyselyssä esitettyjä väitteitä.
Unkarin nykyhallinnon syrjäyttäminen ensi kevään vaaleissa on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta. Maan talous kasvaa, työttömyys on ennätysalhaalla, useilla aloilla on jopa työvoimapula.
Yhteiskunnan monet epäkohdat, esimerkiksi terveydenhuollon surkea tila, eivät pääse otsikoihin, sillä media kertoo vain hallituksen saavutuksista.
Orbánin tukena on myös vaalilaki, jonka Fidesz tuunasi itseään suosivaksi edellisten vaalien alla.
Kaksikierroksisesta vaalista tehtiin yksikierroksinen. Äänestysalueet jaettiin uudelleen niin, että perinteisesti vasemmistoa tukevat alueet hajotettiin tai niistä tehtiin oikeistoa kannattavia suurempia.
Pitkälti uuden vaalilain ansiota oli, että edellisissä vaaleissa Fidesz sai kahden kolmasosanenemmistön parlamenttiin vain 44 prosenttia äänisaaliilla, tosin määräenemmistö mureni myöhemmin kaksissa täytevaaleissa.
Demokraattinen oppositio koostuu lukuista pienistä, keskenään riitelevistä puolueista. Toistaiseksi ei ole kovinkaan suuria toiveita siitä, että ne kykenisivät ryhdistäytymään samaan rintamaan Orbánia vastaan.
Ellei oppositio yhdisty, on melko varmaa, että Fidesz kristillisine liittolaisineen nappaa jo kolmannen kerran peräkkäin ehdottoman enemmistön parlamenttiin.
Unkarin hallitus on onnistunut vetämään maton heikon opposition alta aina, kun pienpuolueet ovat olleet löytämässä yhteisen nuotin. Kauppojen aukiolon sunnuntaisin kieltänyt laki peruttiin ja vuoden 2024 olympiahankkeesta luovuttiin, kun oppositio ryhtyi puuhaamaan niistä kansanäänestyksiä.
Samalla tavalla – tai oikeastaan vielä nolommin kävi 19. syyskuuta 2017.
Opposition tarkoituksena oli jatkaa korruptioon liittyvien rikosten vanhenemista koskevaa aikaa viidestä vuodesta kahteentoista vuoteen, mutta se ei saanut tukea lakiesitykselleen.
Kunnes korkein oikeus myönsi oppositiolle luvan kerätä nimet, jotta asiasta voitaisiin järjestää kansanäänestys.
Nimilistoja tai kansanäänestystä ei tarvittu, sillä äärioikeistolainen Jobbik toi saman sisältöisen esityksen parlamenttiin vain kaksi päivää sen jälkeen, kun oppositio oli aloittanut nimien keräämisen.
Parlamentti hyväksyi lain saman tien.
Fidesz vältti kuukausia kestävän kampanjan, joka olisi nostanut päivänvaloon mahdollisesti myös hallitusta ja sen lähipiiriä koskevat korruptioepäilyt.
Orbán on määrännyt väkeään valmennukseen.
Pääministeri Viktor Orbán on taitava peluri, eikä hän ole jättänyt ainuttakaan kiveä kääntämättä säilyttääkseen valtansa.
Hän on esimerkiksi määrännyt kaikki fidesziläiset kaupunkien, kuntien ja kylien pormestarit viikonlopun kestävään valmennukseen, jossa kuntien johto koulutetaan kohtaamaan vaalikevään haasteet.
Orbánin hallinto on tukenut avokätisesti Unkarin ulkopuolella asuvia etnisiä unkarilaisia jakamalla heille passeja sekä viime aikoina myös taloudellista tukea. Pääministeri on lähestynyt maanmiehiään myös kirjeitse ja pyytänyt heiltä tukea Sorosin ja Brysselin vastaiselle taistelulleen.
Heinäkuun 2017 tilastojen mukaan 300 000 ulkounkarilaista on jo rekisteröitynyt äänestäjiksi tuleviin vaaleihin ja määrän uskotaan nousevan 320 000:een kevääseen mennessä.
Edellisissä vaaleissa äänestäjiksi rekisteröityneitä ulkounkarilaisia oli vajaat 200 000, joista 158 000 äänesti – ja heistä 95 prosenttia äänesti Fidesziä.