Unkarin malli: Talous kasvaa, jos kansa on ”etnisesti homogeeninen” – Uudet ”rajametsästäjät” pakolaisia vastassa
Pääministeri Viktor Orbán piti jyrkimmän puheensa koskaan. Se nostatti myrskyn.
BUDAPEST, UNKARI – Kuuden kuukauden pikakoulutus, pistooli, pamppu, pippurisumutin ja käsiraudat varustevyölle. Toukokuun alussa nämä uudet rajavartioston täydennysjoukot eli ”rajametsästäjät”, kuten heitä Unkarissa kutsutaan, ovat valmiita tehtäviinsä.
Unkarin tarkoituksena on kouluttaa kaikkiaan 3 000 siviiliä poliisin ja rajavartioiden avuksi turvaamaan maan rajoja.
Kymmenen miljoonan asukkaan Unkarilla on kaikkiaan seitsemän rajanaapuria. Turvapaikanhakijoita on tullut Unkariin lähinnä Serbian ja Kroatian kautta. Apujoukot aloittavat partioinnin juuri näillä raja-alueilla.
Serbiassa on tuhansia ihmisiä jumissa kurjissa oloissa odottamassa pääsyä läntiseen Eurooppaan.
Täydennysjoukkojen koulutukseen kuuluu muun muassa aseen käsittelyä, judoa sekä rajojen valvonnan perustehtävien opettelua. Koulutettavat ovat pääasiassa nuoria – ikähaarukka on 18–55 vuotta. Heidät on rekrytoitu uusiin tehtäviinsä eri ammateista.
Pääministeri Viktor Orbán osallistui itse 463 uuden ”rajametsästäjän” valmistujaistilaisuuteen 7. maaliskuuta. Hän vertasi pääasiassa muslimimaista lähtöisin olevaa pakolaistulvaa puiseen Troijan hevoseen, jonka sisällä terrorismi solutetaan Eurooppaan.
Orbán esiintyy entistä ärhäkkäämmin johtajana, joka suojelee Unkaria muslimeilta ja terrorismilta. Hänen mukaansa paine Unkarin rajoilla ei ole hellittänyt.
”Myrsky ei ole ohi, se on vain laantunut”, Orbán totesi. ”Miljoonat ihmiset odottavat yhä matkaa parempaan elämään. Emme voi jäädä Brysselin tai EU:n varaan, meidän on itse suojeltava rajojamme.”
Orbán käyttää kovaa kieltä perustellessaan politiikkaansa.
Kansainvälisillä areenoilla hän esiintyy kristillisen Euroopan puolustajana vihamielistä ja kostonhaluista muslimimaailmaa vastaan. Kotimaassa Orbán lietsoo pelkoa väittämällä Unkarin olevan puoliksi sotatilassa.
Puhuessaan Unkarin teollisuus- ja kauppakamarin tilaisuudessa 28. helmikuuta Orbán meni ehkä pitemmälle kuin koskaan ennen.
Orbán totesi, ettei kilpailukyvyn parantaminen ole ainoa keino vahvistaa talouskasvua vaan taloudellisen menestyksen edellytys on myös kansakunnan ”etninen homogeenisuus”. Unkarin talous on kasvanut viime vuodet, työttömyys on ennätysalhaalla, ja monilla aloilla on jopa pula ammattitaitoisesta työvoimasta.
Orbánin ilmaus nostatti ymmärrettävästi myrskyn.
Hallituksen tiedotusosasto yritti korjata tilannetta selittämällä, että liberaali länsimedia taas kerran vääristelee pääministerin sanoja. Hallituksen sivulla tapahtumasta kertovassa tekstissä etninen homogeenisuus on vaihdettu ”kulttuuriseksi” homogeenisuudeksi.
Unkari rakentaa jo toista ”älyaitaa” eteläiselle rajalleen.
”Rajametsästäjien” jalkauttaminen poliisin ja rajavartioston avuksi kenttätyöhön on yksi turvatoimi, jonka avulla Orbánin Unkari haluaa varmistaa, ettei yksikään laiton siirtolainen pääse Unkariin ja sitä kautta muualle Eurooppaan.
Samaan aikaan kun sadat ”rajametsästäjät” saivat päästötodistuksensa, Unkari palautti voimaan jo kertaalleen perumansa lain, jonka mukaan kaikki Unkarissa olevat ja sinne tulevat turvapaikanhakijat siirretään etelärajalla sijaitsevalle kauttakulkualueelle – käytännössä konttileirille – ja heidän on myös pysyttävä siellä hakemusten käsittelyn ajan.
Lakiehdotus hyväksyttiin Unkarin parlamentissa suurella enemmistöllä. Vuonna 2013 Unkari joutui luopumaan turvapaikanhakijoiden sulkemisesta pakolaiskeskuksiin YK:n pakolaisjärjestön ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vaatimuksesta.
Unkari rakentaa parhaillaan myös toista, niin sanottua älyaitaa eteläiselle rajalleen. Aitaan asennetaan liikkeen tunnistavia sensoreita ja se sähköistetään. Serbian ja Kroatian välisen rajan aidoittamisen Unkari aloitti jo vuonna 2015, mutta piikkilanka-aitaa on tarkoitus vahvistaa nyt viereen nousevalla sähköaidalla, jonka on määrä valmistua kesään mennessä.
Rajaturvallisuutta Unkari lisää myös neljällä uudella pienellä sotilastukikohdalla, joista toinen toinen avattiin Hercegszántóssa Serbian rajalla 20. maaliskuuta. Sinne voidaan sijoittaa 100–150 sotilasta, ja se toimii myös alueella partioivien ”rajametsästäjien” tukikohtana. Ensimmäinen tukikohta toimii Kelebiassa.
Schengen on natissut liitoksissaan jo pitkään, sillä Unkari ei ole ainoa maa Euroopassa, joka on aidannut rajojaan, aloittanut passintarkastukset ja tutkii maahantulijat perusteellisesti.
Piikkilankaa on vedetty esimerkiksi Slovenian ja Kroatian, Makedonian ja Kreikan sekä Bulgarian ja Turkin välisille rajoille. Espanja on aidannut Afrikan puolella olevat Ceutan ja Melillan autonomiset kaupunkinsa.
Euroopan unioni ja eri ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti arvostelleet Unkarin kovaa pakolaispolitiikkaa.
EU:ta harmittaa se, ettei Unkari suostu ottamaan sille aiottua osuutta kiintiöpakolaisista. Pakolliset kiintiöt herättävät vahvaa vastarintaa myös muissa EU:n jäsenmaissa, muun muassa Tšekissä, Slovakiassa, Baltian maissa sekä Ranskassa.
Unkaria on syytetty myös pakolaisten väkivaltaisesta kohtelusta. Esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan Unkarin rajalta takaisin Serbiaan palautetut ovat kertoneet, että viranomaiset olisivat pahoinpidelleet heitä.
Virallinen Unkari on jyrkästi kiistänyt pahoinpitelyväitteet.
Unkarin kautta länteen pyrkivien määrä on pudonnut merkittävästi siitä, mitä se oli kriisivuonna 2015. EU:n ja Turkin viime keväänä tekemä pakolaissopimus on pääosin pitänyt, vaikka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on toistuvasti uhannut heittää sopimuksen roskiin.
Pääministeri Orbánin turvallisuusneuvonantaja György Bakondi kertoi lehdistötilaisuudessa Budapestissa 18. maaliskuuta, että alkuvuoden aikana 7 200 ihmistä on yrittänyt päästä Unkariin, heistä lähes 4 500 pysäytettiin ja 2 740 ihmisen maahan tulo estettiin.
Bakondin mukaan Unkari on saanut tänä vuonna runsaat tuhat turvapaikkahakemusta, kun viime vuonna hakemuksia oli 30 000; myönteisiä turvapaikkapäätöksiä on alkuvuodesta tehty 13.
Vuonna 2015 Unkariin tuli Serbian ja Kroatian kautta arviolta 400 000 pakolaista, joista valtaosa jatkoi muualle Eurooppaan.
Unkari irti Euroopan ihmisoikeussopimuksesta?
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin määräsi Unkarin maksamaan kahdelle bangladeshilaiselle turvapaikanhakijalle korvauksia laittomasta pidätyksestä.
Miehet olivat säilössä 23 päivää syksyllä 2015. Unkari pitää tuomiota mahdottomana hyväksyä ja aikoo valittaa.
Unkarin päähallituspuoluetta Fidesziä lähellä oleva, nuorista lakimiehistä koostuva perusoikeuksien keskus (Alapjogokért Központ) on esittänyt, että ellei valitus mene läpi, Unkaria tulisi irtautua irtautua Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.
