Unkarin Orbán politisoi jopa koronaviruksen, syyttää leviämisestä laitonta maahanmuuttoa

Puola sulki koulut ja kielsi joukkotapahtumat, mutta katolinen kirkko järjestää enemmän messuja.

Eurooppa
Teksti
Tuula Koponen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Unkarin hallitus on tehnyt jopa koronaviruksesta poliittisen työkalun. Se syyttää taudin leviämisestä vanhoja vihollisiaan eli maahanmuuttajia.

Unkarissa on toistaiseksi 19 todettua virustartuntaa. Sairastuneista yhdeksän on pääkaupunkiseudulla opiskelevia iranilaisia, yksi brittituristi ja loput Unkarin kansalaista.

”Koronaviruksen ja laittoman maahanmuuton välillä on selvä yhteys”, totesi pääministeri Viktor Orbán EU-maiden johtajien kanssa pidetyssä videokonferenssissa 10. maaliskuuta.

”Mutta Unkari puolustaa rajojaan.”

Iranilaiset ovat Unkarissa opiskelijaviisumilla, ja tartunta on mediatietojen jäljitetty Iraniin, jossa kaksi ensimmäiseksi sairastunutta kävi – eri aikoihin – tapaamassa perheitään. Opiskelijat hakeutuivat itse virustesteihin palattuaan Unkariin.

Unkari keskeytti turvapaikkahakemusten vastaanoton ja käsittelyn maan etelärajalla jo 3. maaliskuuta. Syyksi kerrottiin koronaviruksen ennalta ehkäisy. Ensimmäiset koronavirustartunnat vahvistuivat Unkarissa seuraavana päivänä.

Unkari aitasi Serbian vastaisen rajansa pakolaiskriisin puhjettua vuonna 2015.

Turvapaikkaa on sen jälkeen voinut hakea Unkarista vain kahdella virallisella kauttakulkuvyöhykkeellä maan etelärajalla. Esimerkiksi vuonna 2018 Unkari myönsi vajaat 370 turvapaikkaa tai oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella.

 

Unkarin terveydenhuolto ei ole Orbánin valtakaudella kyennyt kilpailemaan julkisesta rahoituksesta jalkapallostadionien kanssa. Terveydenhuollon sanotaan olevan kaoottisessa tilassa.

Iso osa sairaaloista on huonossa kunnossa. Pulaa on kaikesta, myös lääkäreistä, joista monet ovat lähteneet parempien palkkojen ja työolojen perässä muualle Eurooppaan.

Unkari oppositio ei usko,  että sairaalat selviytyisivät tehtävästään, jos koronavirus räjähtäisi Unkarissa epidemiaksi.

Myös Orbánin hallinto tietää tämän, ja siksi se julisti Unkariin hätätilan (”veszélyhelyzet”, vaaratilanne) 11. maaliskuuta.

Kaikki yli 100 ihmisen sisätilaisuudet ja yli 500 ihmisen ulkotilaisuudet kielletään. Ilman yleisötilaisuuksia juhlitaan myös vuoden 1848-1849 vapaustaistelun muistopäivää 15. maaliskuuta.

Yliopistot antavat vain etäopetusta, sen sijaan esimerkiksi koulut, kaupat, ostoskeskukset ja ravintolat pysyvät toistaiseksi auki.

Pahimmilta epidemia-alueilta eli Italiasta, Kiinasta, Iranista ja Etelä-Koreasta saapuvia ei enää päästetä maahan.

Unkari on myös aloittanut rajatarkastukset Slovenian ja Itävallan vastaisilla rajoillaan. Itävallan ja Unkarin rajalla tarkastukset ovat aiheuttaneet jopa kilometrien jonoja.

Koronaviruksen aiheuttamat peruutukset ovat iskeneet voimalla Unkarin matkailualaan, joka tuottaa suoraan ja välillisesti yli 13 prosenttia maan bkt:sta.

Hotellivarauksista 40–50 prosenttia on peruttu, ja Airbnb-markkinat ovat käytännössä pysähtyneet. Unkarin hallitus on investoinut voimakkaasti matkailuun, ja myös Orbánin omalla perheellä on turismiin liittyvää yritystoimintaa.

”Korona aiheuttaa Unkarissa vuosikymmenen julman muutoksen”, Orbán ennusti puhuessaan yritysjohtajille Budapestissa 10. maaliskuuta.

 

Unkari sulki vain yliopistot, mutta muissa kouluissa ja oppilaitoksissa opetus jatkuu toistaiseksi normaalisti. Päätöstä on herättänyt arvostelua, mutta hallitus on perustellut sitä paitsi lasten alhaisemmalla tautiriskillä myös ulkomaalaisilla. Unkarin korkeakouluissa opiskelee paljon ulkomaalaisia.

”Ulkomaalaiset toivat viruksen Unkariin, emmekä pysty erottelemaan ulkomaalaisia unkarilaisista”, sanoi pääministeri Orbán perjantaisin Kossuth Radiossa kuultavassa ohjelmassaan 13. maaliskuuta.

Sen sijaan muualla itäisessä Keski-Euroopassa, esimerkiksi Romaniassa ja Puolassa kaikki koulut ovat toistaiseksi kiinni.

Puola sulki koulut, lastentarhat, yliopistot, museot ja elokuvateatterit kahdeksi viikoksi sekä perui kaikki joukkotapahtumat. Puolan katolinen kirkko kuitenkin pitää ovensa auki ja järjestää entistä useampia messuja, jotta ihmisten määrä yhtä messua kohden ei nousisi yli sallitun tuhannen.

”Sairaalat parantavat kehon sairauksia, kirkko on sitä varten, että se hoitaa sieluja”, perustelee päätöstä Poznanin arkkipiispa Stanisław Gądecki uutistoimisto Reutersin mukaan.

“Olisi ennen näkemätöntä, ettemme voisi rukoilla kurkoissa.”

Częstochowan arkkipiispa Wacław Depo puolestaan sanoo pitävänsä koronavirusta ”tavallisen influenssana”. Puolassa on toistaiseksi todettu 58 koronavirustartuntaa. Viranomaiset ilmoittivat 12. maaliskuuta, että 57-vuotias nainen kuoli koronavirukseen.

”Sodat ja sukupuoli-ideologia ovat suurempia uhkia sivilisaatiolle kuin koronvirus”, Depo vertaa viikkolehti Wprostin mukaan.

Joka kolmas puolalainen käy säännöllisesti sunnuntaimessuissa. Puolan katolisella kirkolla on läheinen suhde maan konservatiiviseen hallitukseen.