Romanian presidentti ja hallitus avoimessa sodassa – ”Tätä EU ei ole ymmärtänyt”

Presidentti vaatii hallituksen eroa, mutta hallitus ei peräänny. Eroaminen ei kuulu itäeurooppalaiseen poliittiseen kulttuuriin.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Romaniassa maan presidentti ja hallituspuolue sosiaalidemokraatit ovat avoimessa riidassa keskenään.

Kansa on vaatinut jo toista viikkoa pääministeri Sorin Grindeanun demarihallituksen eroa korruption vastaisissa mielenosoituksissa, jotka ovat laajimmat maassa sitten kommunismin kaatumisen vuonna 1989.

Presidentti Klaus Iohannis siirtyi tällä viikolla näkyvästi kansan riveihin ja vaati demarihallituksen eroa ”ratkaisuna kriisiin”.

”Romania tarvitsee hallituksen, joka työskentelee läpinäkyvästi”, hän sanoi parlamentille pitämässään puheessaan 7. helmikuuta.

Pääministeri Sorin Grindeanu perui 4. helmikuuta kiistellyn hätäasetuksen, joka olisi armahtanut väärinkäytöksiä tehneitä vallanpitäjiä, jos korruption hyöty olisi alle 44 000 euroa. Grindeanun sosiaalidemokraattinen PSD-puolue sai 45 prosentin äänisaaliin parlamenttivaaleissa viime joulukuussa.

Mielenosoituksista ja julkisista vaatimuksista huolimatta Grindeanu ei näytä taipuvan. Eroaminen tehtävästä ei kuulu itäeurooppalaiseen poliittiseen kulttuuriin.

Pääministeri mittautti keskiviikkona 8. helmikuuta hallituksen suosion ja jatkaa tehtävässä. Torstaina maan oikeusministeri Florin Iordache erosi odotetusti hallituksesta.

Iordachea pidetään korruptiolakia muokanneen hätäasetuksen yhtenä arkkitehtina.

Pääministeri Grindenau toivoo nyt, että oikeusministerin ero lepyttäisi kansan, ja maan keskustaoikeistolaisen presidentin.

”Meillä on kaikki tarvittavat resurssit, jotta voimme pistää täytäntöön hallituksen ohjelman”, pääministeri vakuutti.

 

Klaus Iohannis, kansallisen liberaalipuolueen johtaja, valittiin presidentiksi vuonna 2014. Hän kuuluu romaniansaksalaiseen vähemmistöön.

Tullessaan valituksi Iohannis lupasi kansalle taistella korruptiota vastaan. Muuta selvää agendaa hänellä ei ollut, mutta hän on taistellut korruptiota vastaan sitäkin näkyvämmin.

”Hän on liberaali, demokraattinen poliitikko, joka on antanut toivoa monelle ihmiselle”, sanoo poliittisen historian dosentti ja Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy.

Romaniaa on pidetty demokratian ja korruptionvastaisen taistelun valopilkkuna Itä-Euroopassa. Lasti on kuitenkin raskas: maa kuuluu EU-maihin köyhimpiin ja korruptoituneimpiin.

Korruptiotapauksiin keskittyvä syyttäjävirasto DNA on saanut viime vuosina Romanissa aikaan näyttäviä oikeudenkäyntejä korruptoituneita vallanpitäjiä vastaan. Vuonna 2015 DNA vei oikeuteen silloisen pääministerin Viktor Pontan, viisi ministeriä, 16 kansanedustajaa ja viisi senaattoria.

Tällä hetkellä syyttäjät tutkivat yli 2 000 tapausta.

Miklóssy pitää korruption vähenemistä Romaniassa lähinnä ”retoriikkana”. Korruptoituneita poliitikkoja on hänen mukaansa Romaniassa joka puolella.

Korruptiolainsäädäntö on saatu Romaniassa kuntoon 2000-luvun alussa, mutta kompastuskivi on edelleen lakien täytäntöönpano.

Miklóssyn mukaan tässä on selvä poliittisen kulttuurin ero.

”Tätä EU ei ole ymmärtänyt”, hän arvioi. ”Jos meillä on länsimaissa laki, se sanelee käytäntöä. Mutta näin ei ole itäisessä ryhmässä.”

 

Romanialaiset marssivat kaduilla korruptiota vastaan viimeksi vuoden 2015 lopulla, kun bukarestilaisen yökerhon tulipalossa kuoli 64 ihmistä.

Tulipalon seurauksena sosiaalidemokraattisen puolueen pääministeri Victor Ponta erosi tehtävästään.

Yökerhon paloturvallisuusmääräysten mukaiset todistukset oli ostettu. Väärinkäytösvyyhdissä oli mukana muun muassa kaupunginhallitus.

Miklóssyn mukaan Ponta oli läpeensä korruptoitunut poliitikko. Hän väärensi asiakirjoja ja pesi rahaa.

Mielenosoittajien sormi on osoittanut myös hallituspuolue sosiaalidemokraattien johtajaa Liviu Dragneaa.

Vaatimukset Dragnean erosta ovat yltyneet tällä viikolla. Dragnea sai kahden vuoden tuomion vaalivilpistä vuonna 2012.

”Kun puolue voitti joulukuussa parlamenttivaalit, Dragnea teki kaikkensa päästäkseen pääministeriksi”, Miklóssy kertoo.

”Mutta presidentti ei nimittänyt häntä.”

Laajojen mielenosoitusten aikana Dragnea on syyttänyt presidentti Iohannisia kansan keinotekoisesta lietsomisesta kaduille. Dragnea on kutsunut mielenosoituksia “presidentin manageroimaksi vallankaappausyritykseksi”.

“Demarit tulevat todennäköisesti ajamaan presidentin viraltapanoa”, Miklóssy uskoo.

”Demareiden riveissä alkaa olla erimielisyyttä.”

Demaripuolueella on Romaniassa 54 prosentin määräenemmistö parlamentissa.

PSD-puolue saa periaatteessa läpi kaikki haluamansa lakiehdotukset perustuslakimuutoksia lukuun ottamatta.

Miklóssyn mukaan liberaalipuolueen edustajilla alkaa olla tukalat oltavat parlamentissa. Demarien ja liberaalipuolueeseen kuuluvan presidentti Iohanissin vastakkainasettelu on jatkunut jo pitempään.

”Liberaaleilla alkaa olla tosi huono maine, kun he junttaavat lakeja läpi demareiden vanavedessä”, Miklóssy miettii.

”Toinen asia on, että demareiden riveissä alkaa olla erimielisyyttä. Kansanedustajia, paikallispoliitikkoja ja itsehallinnon viranomaisia on eronnut. Tämä kriisi voi ajaa demarit käymistilaan.”

Tutkija Katalin Miklóssy näkee Romanian sisäpoliittisessa tilanteessa kaksi vaihtoehtoista tietä.

Hallituspuolue demarit hajoaa, ja Romaniassa järjestetään ennenaikaiset vaalit.

Puolue kokoaa rivinsä ja pitää mielenosoittajia kurissa tuomalla kaduille omia kannattajiaan maaseudulta. Tähän asti kaduilla on nähty lähinnä maaseudun vanhaa väestöä, tunteisiin vetoavia “mummeleita”.

”Siinä vaiheessa, kun tuodaan taistelukelpoisia miehiä maaseudulta, se on menoa. Silloin ollaan vuoden 1990–1991 tunnelmissa, jolloin syntyi hyvin rumaa jälkeä.”