Raju paljastus: Venäjän pääministerillä on yli miljardin euron omaisuus – Miksi kansa ei hätkähdä?

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Pietarin Eurooppalaisen yliopiston ongelmien syyt ovat sen uudessa naapurissa, päättelee siellä professorina toimiva Andrei Zaostrovtsev kolumnissaan Fontankassa.

Zaostrovtsev viittaa tuoreisiin paljastuksiin Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin omistuksista. Niitä on Pietarin ydinkeskustassa samassa palatsikokonaisuudessa, jossa yliopistokin toimii.

Video: Dmitri Medvedev – salaisia linnoja, viinitiloja ja jahteja, Aleksei Navalnyin paljastusvideo 2.3.2017.

Korruption selvittämisestä tunnettu opposition keulahahmo Aleksei Navalnyi julkisti 2. maaliskuuta selvityksen Medvedevin erilaisten bulvaanien nimiin junaillusta jopa 70 miljardin ruplan – yli miljardin euron – varallisuudesta. Yksi tässä verkossa operoiva rahasto on nimeltään Dar.

Sen hallintaan siirtyi 2009 Kushelev-Berborodkon palatsin Nevalle katsova osa. Rakennuskompleksin Gagarinin kadun puoleisessa osassa toimii Eurooppalainen yliopisto.

Uljas palatsi on alkujaan rakennettu vuosina 1774–1775. Eurooppalaisen yliopiston toiminta on yritetty lopettaa useamman kerran vetoamalla erilaisiin tekosyihin. Siltä on jopa viety toimilupa, mutta se on jouduttu palauttamaan.

Hissi tuo sekä auton että kuljettajan sisälle kotiin.

Pietarin asioista hyvin perillä oleva Fontanka esittelee varsin tarkat tiedot Darin vaiheista Pietarissa.

Alkujaan palatsin Nevan puoleisen siiven hankki vuonna 2007 yritys nimeltä Nevskoje 95 miljoonalla ruplalla.

Kaksi vuotta myöhemmin se myi sen 740 miljoonalla ruplalla yritykselle nimeltä Tsertum Invest, joka välitti sen kolme kuukautta myöhemmin Darille.

Palatsiin kunnostettiin 29 eliittiasuntoa, joista osa on edelleen Darin nimissä. Asumismukavuutta lisää yksityinen hissi, jolla pääsee autolla suoraan kotiin.

Kiinnostavaa suomalaisittain on se, että Fontankan mukaan pääministerin Pietarin naapureiden joukossa on myös Suomessa vaikuttava Oleg Usatšev. Hän joutui Yhdysvaltain pakotelistalle kesällä 2015, koska Yhdysvallat piti häntä Gennadi Timtšenkon bulvaanina.

Usatšev omistaa palatsissa kaksi asuntoa, joiden yhteinen pinta-ala on 440 neliötä ja joiden hinta on Fontankan mukaan yli 200 miljoonaa ruplaa, kolmisen miljoonaa euroa.

Usatševin perheenjäsenillä on Ylen mukaan Suomen kansalaisuus. Myös presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluva Timtšenko omistaa Suomen passin.

 

Navalnyin tuore paljastus on aloittanut Venäjän netissä jälleen kerran pohdiskelut siitä, miksi korruptioista kertominen ei vaikuta ihmisiin.

Sosiologi Denis Volkov muistuttaa, että venäläiset eivät tiedä skandaaleista, koska niistä ei kerrota valtakunnallisesti merkittävillä televisiokanavilla. Hän viittaa Navalnyin edelliseen suurpaljastukseen vuodelta 2015, joka koski maan korkeimman syyttäjän Juri Tšaikan poikien liiketoimia.

Tuolloin Volkovin työnantaja Levadan mielipidemittauslaitos selvitti, tietävätkö venäläiset Tšaikaan liittyvistä paljastuksista. Kyselyssä 15 prosenttia kertoi tuntevansa tapauksen, 23 prosenttia sanoi tietävänsä siitä jotakin ja 62 prosenttia kuuli asiasta vasta, kun haastattelija siitä kertoi.

Volkovin mukaan tietäneiden osuus on suurin piirtein sama kuin riippumatonta mediaa seuraavan yleisön määrä.

Samalla sosiologi korostaa, että vaikka ihmiset tietäisivät, he eivät välttämättä reagoisi. Hän viittaa siihen, miten Levadan kyselyssä vuonna 2009 yli puolet moskovalaisista katsoi, että kaupunkia johtava Juri Lužkov ja hänen miljardöörivaimonsa Jelena Baturina olivat sekaantuneet väärinkäytöksiin.

Silti vain 49 prosenttia halusi Lužkovin eroa ja 60 prosenttia piti häntä hyvänä kaupunginjohtajana.

Myöhemmin juuri Medvedev erotti Lužkovin. Kun vallan auktoriteetti on suuri, ihmiset antavat paljon anteeksi – mutta jos suosio laskee, tilanne voi muuttua, ennakoi Volkov.

Toki Putin on voinut kieltää pääministeriä ostamasta viinitiloja ulkomailta.

Miten presidentti Vladimir Putin suhtautuu paljastuksiin Medvedevin omaisuudesta?

Tätä pohtiva toimittaja Oleg Kvašin vitsailee, että varmaa on vain se, ettei hallituksen eroa ole odotettavissa.

Kvašin vinoilee, että toki Putin on voinut kieltää pääministeriä ostamasta viinitiloja ulkomailta, mutta päättelee lopuksi, että reaktio jää piiloon. Medvedevin piikkiin on laitettu sadan hehtaarin viinitilat niin Etelä-Venäjällä kuin Italian Toscanassakin.

Kvašin perustelee arvionsa vetoamalla samoihin Tšaikaa koskeviin paljastuksiin, joihin myös Volkov nojautuu. Kvašin muistuttaa, ettei niiden seurauksia tiedetä, koska ylin syyttäjä on säilyttänyt virkansa. Samalla hän viittaa siihen, miten Tšaikan pojista Igor on puhunut partnereista.

Tässä yhteydessä Kvašin heittää kysymyksen, ovatko Tšaikat joutuneet jakamaan bisneksensä paljastuksen jälkeen.  

 

Mistä Navalnyi hankkii tietonsa?

Sitä pohtii Igor Jakovenko, Venäjän journalistiliiton entinen johtaja. Hän toteaa yksityiskohtaisen pääministerin varallisuusjunailut perkaavan paketin osoittavan, ettei moisen kokoaminen ole mahdollista ilman ulkopuolista apua.

Jakovenko viittaa uutistoimisto Bloombergiin. Se on arvellut, että Navalnyiaa käyttävät ja hänelle tietoa vuotavat Venäjän keskenään kilpailevat valtaryhmittymät. Navalnyi haluaisi ryhtyä ehdolle Venäjän seuraavissa presidentinvaaleissa, mutta hänelle annettu rikostuomio estää sen.

Paljastettavaa sen sijaan on riittämiin, sillä tyypillisen venäläisvaikuttajan virallisten tulojen ja omaisuuden välinen ristiriita ei selity normaalin laskuopin säännöillä.  

Omaisuuden kätkemisessäkin bulvaanien nimiin on riskinsä.

Venäjän ensimmäiseksi dollarimiljardööriksi kruunattu oligarkki Boris Berezovski (1946–2013) menetti osan rahoistaan, koska varallisuutta oli piilotettu Medvedevin tapaan rahastoille.

Berezovskin rahastoissa nimellinen hyötyjä oli hänen ystävänsä Bardi Patarkatsišvili (1955–2008), joka kuoli ennen Berezovskia.

Omaiset eivät herrojen keskinäisiä, salaisia sopimuksia tunnustaneet.