Putinin lopullisia aikeita ei tunneta ilmeisesti edes Moskovassa: ”Kuka hitto ne tietää”, sanoo maan johtava ulkopolitiikan tuntija
Kiista Ukrainasta jäi Genevessä ratkaisematta. ”Kehotimme Venäjää rauhoittamaan tilannetta”, sanoi Yhdysvaltain valtuuskuntaa johtanut Wendy Sherman.
Eurooppa on seurannut tällä viikolla hämmentävää turvallisuuspoliittista näytelmää, jossa Venäjä ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet keskeisistä kiistakysymyksistään kylmän sodan hengessä. Venäjä on esittänyt kovia uhkavaatimuksia, ja amerikkalaiset ovat yrittäneet löytää keinoja, joilla Kreml saataisiin rauhoittumaan ja perääntymään.
Keskustelut alkoivat maanantaina Genevessä Venäjän aloitteesta. Yhdysvaltain valtuuskuntaa johtanut apulaisulkoministeri Wendy Sherman luonnehti niitä suoriksi ja avoimiksi. Samalla hän vakuutti, että Nato pysyy jatkossakin avoimena puolustusliittoutumana ja päättää itse jäsenistään.
”Me emme tee päätöksiä Ukrainasta ilman Ukrainaa, Euroopasta ilman Eurooppaa tai Natosta ilman Natoa.”
Sherman on erittäin kokenut diplomaatti. Hän oli amerikkalaisten pääneuvottelija Iranin ydinsopimuksessa vuonna 2015.
Myös venäläiset vakuuttivat rauhantahtoaan. He arvostelivat kuitenkin Yhdysvaltoja hidastelusta ja siitä, että keskeisin kysymys, eli kiista Ukrainan tulevaisuudesta jäi ratkaisematta.
”Olemme kyllästyneet löyhään puheeseen, puolittaisiin lupauksiin ja tapahtumien vääriin tulkintoihin. Emme luota vastapuoleen”, sanoi Venäjän pääneuvottelija, varaulkoministeri Sergei Rjabkov.
Hän rauhoitteli amerikkalaisia vakuuttamalla, ettei Kreml suunnittele hyökkäystä Ukrainaan. Hän varoitti Ukrainaa kärjistämästä tilannetta provokaatioilla ja korosti, ettei Ukrainasta ja Georgiasta ”tule koskaan, ei koskaan, eikä milloinkaan” Naton jäseniä.
Rjabkovin mukaan koko Euroopan mantereen turvallisuus vaarantuu, ellei Nato suostu vähentämään läsnäoloaan Itä-Euroopassa.
”Olemme saaneet tarpeeksemme. Tilanne on nyt hyvin vaarallinen ja epävarma. Meillä ei ole varaa viivytyksiin.”
Sherman puolestaan tähdensi, ettei Yhdysvallat voi jäädä sivustakatsojaksi, jos Venäjä yrittää muuttaa väkivalloin valtioiden rajoja.
”Kehotimme Venäjää rauhoittamaan tilannetta ja luomaan suotuisat olosuhteet diplomatialle, mutta saa nähdä”, hän sanoi toimittajille Genevessä.
Keskustelut jatkuivat keskiviikkona samassa sävyssä Brysselissä Naton Venäjän-neuvostossa, jonka toiminta on ollut pari vuotta täysin jäissä. Venäjä esitteli tavoitteitaan, mutta korosti samalla, että kysymys ei ole uhkavaatimuksesta.
Keskusteluissa ei noussut esiin varsinaisesti mitään uutta. Venäjä vaatii takeita siitä, ettei Nato ota uusia jäseniä ja rajoittaa muutenkin toimintaansa Venäjän lähialueilla. Nato vaati puolestaan Venäjää liennyttämään jännitystä Ukrainassa ja vetämään joukkonsa pois maan rajoilta.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan osapuolten välillä on ”merkittäviä erimielisyyksiä”. Hän varoitti uudesta aseellisesta konfliktista, ”ellei Venäjä valitse diplomaattista tietä”.
Stoltenberg korosti, että Nato on valmis neuvottelemaan Venäjän kanssa myöhemmin myös ohjuksista. Yhdysvaltojen ja Venäjän kahdenvälisissä keskusteluissa nostettiin jo maanantaina esiin keskipitkän kantaman ohjuksia koskeva INF-ohjussopimus, josta amerikkalaiset vetäytyivät kaksi vuotta sitten syytettyään Venäjää sen rikkomisesta.
Apulaisulkoministeri Shermanin mukaan Yhdysvallat on valmis keskustelemaan sopimuksen elvyttämisestä. Hän haluaisi myös rajoittaa sotaharjoitusten laajuutta ja lisätä niihin avoimuutta.
”Meidän on annettava diplomatialle ja vuoropuhelulle riittävästi aikaa ja tilaa”, Sherman sanoi. ”Neuvottelut monimutkaisista aiheista, kuten asevalvonnasta, eivät voi valmistua muutamassa päivässä tai viikossa.”
Tällä hetkellä Yhdysvalloilla ei ole keskipitkän kantaman ohjuksia Euroopassa, joten niiden kieltäminen olisi amerikkalaisille helppoa. Yhdysvalloilla on kuitenkin lyhyen kantaman taktisia ydinaseita Belgiassa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa, joten Venäjä voisi vaatia myös niiden kieltämistä.
Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin arvelee, että Yhdysvaltojen kanssa käytävät keskustelut ovat pudottaneet laajan sodan mahdollisuuden Ukrainassa toistaiseksi ”nollaan”.
Jos neuvottelut eivät johda tulokseen, Venäjän vastaus ei ole hänen mukaaansa sotilaallinen vaan ”sotilastekninen”. Se saattaisi tarkoittaa, että Moskova sijoittaaa lisää aseistusta ja joukkoja länsirajoilleen ja vahvistaa sotilaallista yhteistyötä Valko-Venäjän ja Kiinan kanssa.
Yhdysvallat on puolestaan kehitellyt uusia entistä tehokkaampia talouspakotteita, jos Venäjä päättää hyökätä Ukrainaan. The New York Timesin mukaan suunnitelmiin kuuluu muun muassa kaikenlaisen amerikkalaisen teknologian viennin kieltäminen Venäjälle. Samalla Venäjän suurimmat rahoituslaitokset suljettaisiin maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta.
Nato on tarvittaessa valmis lähettämään sotilasliiton itäisiin jäsenmaihin myös lisää joukkoja, ja Yhdysvallat on valmistautunut aseistamaan Ukrainaa mahdollista sissisotaa varten.
Venäjän ja lännen suhteiden kriisiytyminen juontaa juurensa Naton vuoden 2008 huippukokoukseen. Silloin hyväksytyssä julistuksessa todettiin epämääräisesti, että Ukraina ja Georgia voisivat liittyä joskus tulevaisuudessa Natoon.
Venäjä ja Georgia kävivät sen jälkeen lyhyen sodan, jossa Venäjä valtasi Abhasian ja Etelä-Ossetian. Kuusi vuotta myöhemmin Venäjä kaappasi Ukrainalta Krimin niemimaan ja käynnisti sodan itäisessä Ukrainassa.
Tällä kertaa Venäjä pohjusti vaatimuksiaan tuomalla noin 100 000 miehen joukot ja raskasta aseistusta Ukrainan rajan tuntumaan. Joukkojen siirtoja perusteltiin suojautumisella Naton laajentumista vastaan, vaikka Nato on luonteeltaan puolustuksellinen yhteisö, jolla ei ole mitään aikomusta hyökätä Venäjälle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin julkisti myös Yhdysvalloille ja Natolle suunnattuja sopimusehdotuksia, joilla varmistettaisiin, etteivät Ukraina ja Georgia liity tulevaisuudessa lännen puolustusliittoon.
Venäjä vastustaa ylipäätään Naton laajentumista lähialueillaan. Vaatimuksen on tulkittu koskevan myös Suomea ja Ruotsia.
Amerikkalaisten suostuminen Kremlin hahmottelemiin sopimuksiin olisi palauttanut Eurooppaan vuosikymmenten takaisen etupiirijaon. Samalla se olisi antanut Putinille veto-oikeuden Naton joukkojen sijoittamiseen ja harjoituksiin itäisessä Euroopassa.
Euroopassa Venäjän vaatimukset ovat tuoneet mieleen toista maailmansotaa edeltäneet ajat. Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto sopivat elokuussa 1939, että niiden välinen alue jaetaan etupiireihin. Viikko sen jälkeen Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan.
Amerikkalaisten mukaan Venäjä voisi liennyttää tilannetta parhaiten vetämällä joukkonsa Ukrainan rajan tuntumasta. Putin on kuitenkin lähettänyt Ukrainan lähialueille hävittäjiä ja sotilashelikoptereita, mikä tulkitaan valmistautumiseksi hyökkäykseen. Lisäksi noin 3 000 venäläissotilasta on aloittanut sotaharjoitukset Smolenskin alueella Valko-Venäjän rajan tuntumassa.
Yhdysvalloissa on pohdittu, onko Venäjä ylipäätään tosissaan neuvotteluissa vai etsiikö se vain tekosyytä hyökkäykselle Ukrainaan. Myös Venäjällä tuntuu olevan epätietoisuutta Putinin lopullisista aikeista.
”Asiantuntijalausunto, jonka voin arvovaltaisesti julistaa, kuuluu: Kuka hitto sen tietää?” vastasi tunnettu venäläinen ulkopolitiikan asiantuntija Fjodor Lukjanov The New York Timesin kysymykseen.
Venäjän ja Yhdysvaltojen keskinäinen sananvaihto on ollut kuitenkin viime päivinä selvästi rauhallisempaa kuin aiemmin. Ainakin uhkailu sotilaallisilla toimilla on laantunut.
Sitä paitsi Putin on saanut jo läpi osan tavoitteistaan. Hän on onnistunut kääntämään keskustelun itäisen Ukrainan tilanteesta Venäjän ja lännen suhteisiin ja Euroopan turvallisuusrakenteisiin.
Putinille on ollut tärkeää myös se, että amerikkalaiset suostuivat ylipäätään keskustelemaan Euroopan turvallisuudesta Venäjän kanssa. Hän haluaa osoittaa, että Venäjää pidetään edelleen suurvaltana, jonka näkemykset on otettava huomioon maailmanpolitiikassa.
Kansainvälinen politiikka on Putinille nollasummapeliä, jossa toisen voitto on toisen tappio. Hän tuntuu unohtaneen talousliberaalit neuvonantajansa ja kuuntelee nykyisin yksinomaan pientä entisten KGB-miesten valtaryhmittymää, johon kuuluu hänen Pietarin-aikaisia kavereitaan.
Genevessä ja Brysselissä käydyt keskustelut olivat jatkoa strategiselle turvallisuuskeskustelulle, joka alkoi Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin ja Putinin tapaamisella viime kesäkuussa. Sen jälkeen presidentit kävivät vielä kaksi pitkään puhelinkeskustelua.
Ukrainan tilannetta käsitellään torstaina 13. tammikuuta Wienissä Ety-järjestön pysyvässä neuvostossa, jossa Suomikin on mukana. Keskusteluista ei odoteta konkreettisia tuloksia.
Amerikkalaiset olisivat valmiit jatkamaan keskusteluja myös sen jälkeen. Venäjä on kertonut päättävänsä mahdollisesta jatkosta myöhemmin tällä viikolla.