Protesti yltyy  Venäjällä

Ruohonjuuritason liikkeet haastavat viranomaisten päätöksiä. Putinin kannatus laskee, ja etenkin nuoret ovat kriittisiä.

Artemi Troitski
Teksti
Teppo Tiilikainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Arkangelissa kuohuu. Tilanne on ollut erittäin jännittynyt sen jälkeen, kun mellakkapoliisit iskivät Moskovan kaatopaikkahanketta vastustavien aktivistien kimppuun toukokuun lopulla.

Pohjoisvenäläisen Arkangelin asukkaat vastustavat Šiesen kylään rakennettavaa jättimäistä kaatopaikkaa, jonne on tarkoitus rahdata vuosittain puoli miljoonaa tonnia jätteitä 1 200 kilometrin päästä Moskovasta.

Mielenosoittajat vaativat kuvernööri Igor Orlovin eroa. He ovat polttaneet siltoja ja rakentaneet esteitä Šieseen johtavalle tielle. Tilanne johtanut väkivaltaisiin yhteenottoihin, kun muualta Venäjältä lähetetyt mellakkapoliisit ja kansalliskaartilaiset ovat yrittäneet häätää protestoijia. Paikallinen poliisi on ollut haluton puuttumaan tilanteeseen.

Tuhansien ihmisten mielenosoituksia on järjestetty myös naapuritasavallassa Komissa.

Rakenteilla oleva kaatopaikka sijaitsee taigalla satojen kilometrin päässä Arkangelin kaupungista. Etuoikeutettuina pidettyjen pääkaupunkilaisten jätteiden dumppaaminen alueelle koetaan laittomaksi ja loukkaavaksi.

Šiesen ympäristö on suoperäistä maastoa. Luonnonsuojelijat pelkäävät, että jätteet pilaavat pohjavedet. Se olisi tuhoisaa, sillä aluetta halkovat purot johtavat Vienanjoen kautta Vienanmereen.

Lähes 20 miljoonan asukkaan Moskova tuottaa vuosittain 6,6 miljoonaa tonnia erilaisia jätteitä. Moskovan ympäristön kaatopaikat alkavat olla täynnä, ja ne aiheuttavat hajuhaittoja ja myrkytysoireita.

Tilanne on johti viime vuonna mielenosoituksiin ja levottomuuksiin. Presidentti Vladimir Putin päätti ratkaista ongelman määräämällä, että jätteet on kuljetettava kauemmaksi. Etsittyään sopivaa paikkaa viranomaiset päätyivät lopulta Arkangeliin, mutta asukkailta ei kysytty mitään.

 

Kamppailu Arkangelissa jatkuu, mutta Jekaterinburgissa vastaavanlainen taistelu uuden katedraalin rakentamisesta keskustan puistoon päättyi rajujen mielenosoitusten jälkeen yllättäen kaupunkilaisten voittoon.

Venäjän neljänneksi suurimman kaupungin rauhaa järkyttänyt kiista sai alkunsa kahden suurliikemiehen, ortodoksikirkon ja kaupungin virkamiesten käynnistämästä rakennushankkeesta. He kaavailivat Lokakuun aukion laidalle uutta tuomiokirkkoa, pilvenpiirtäjiä ja kauppakeskusta.

Asukkaat vastustivat suunnitelmaa, koska aukiolla sijaitseva puisto kuuluu keskustan harvoihin viheralueisiin. Sen säilyttämiseksi järjestettiin suuria mielenosoituksia, joita poliisit ja hankkeen rahoittajayhtiön turvamiehet yrittivät taltuttaa kovin ottein.

Tilanne rauhoittui toukokuussa Putinin puututtua tilanteeseen. Hän ehdotti, että hankkeesta järjestettäisiin mielipidemittaus.

Valtiollinen tutkimuslaitos Vtsiom teki sellaisen, ja tulos oli murskaava: 74 prosenttia kaupungin asukkaista vastusti katedraalin rakentamista puistoon.

Katedraalille etsitään nyt uutta paikkaa.

 

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi onnistui kokoamaan Venäjän hajanaisen opposition suuriin mielenosoituksiin vuosina 2011–2012, mutta seuraavina vuosina protestit kukistettiin kovin ottein.

Nyt protestiaalto on jälleen kiihtymässä vuosien hiljaiselon jälkeen. Mielenosoitusten luonne on kuitenkin muuttunut – suurkaupunkien turhautuneen keskiluokan tilalle ovat tulleet paikallisiin ongelmiin keskittyvät yhden asian liikkeet.

”Mielenosoituksissa käy nyt paljon tavallisia kansalaisia, joista monet ovat varmaankin äänestäneet Putinia”, sanoo Venäjän tunnetuimpiin toisinajattelijoihin kuuluva toimittaja Artemi Troitski.

”He ovat hyvin päättäväisiä ja valmiita panemaan kovan kovaa vastaan puolustaessaan vaatimuksiaan.”

Venäjän yhteiskunnallisista liikkeistä tohtoriksi väitellyt moskovalainen tutkija Oleg Žuravlev kävi Jekaterinburgissa seuraamassa katedraalia vastustaneita mielenosoituksia. Hänen yllätyksekseen mukana oli myös paljon uskovaisia.

”Venäjän yhteiskunta on politisoitumassa”, Žuravlev sanoo.

Siitä kertovat lukemattomat uudet protestiliikkeet eri puolilla maata. Niiden järjestämiin mielenosoituksiin on osallistunut jälleen kymmeniätuhansia ihmisiä, vasemmistolaisia ja liberaaleja, konservatiiveja ja uskovaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Žuravlevin mukaan varsinkin nuoret ovat aktiivisia. Se tuli esiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2017, kun kymmenettuhannet koululaiset ja opiskelijat lähtivät kaduille osoittamaan mieltään eliitin korruptiota vastaan Navalnyin tekemien paljastusten innoittamina.

 

Kansa vastusti keskuspuistoon suunniteltua katedraalia Jekaterinburgissa 15. toukokuuta.
Kansa vastusti keskuspuistoon suunniteltua katedraalia Jekaterinburgissa 15. toukokuuta. © Alexei Kolchin / Itar Tass / lk
Erikoisjoukkojen vahvistamat poliisit valvoivat Jekaterinburgin mielenosoitusta.
Erikoisjoukkojen vahvistamat poliisit valvoivat Jekaterinburgin mielenosoitusta. © Alexei Kolchin / Itar Tass / lk

Nuoret suhtautuvat Artemi Troitskin mukaan Venäjän johtoon selvästi kriittisemmin kuin vanhempansa. He ovat immuuneja Kremlin propagandalle, koska he eivät katso televisiota.

”Nuoret hakevat informaationsa internetistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia alle 20-vuotiaista venäläisistä katsoo televisiota”, Troitski sanoo.

”Kriittisyys näkyy vahvasti myös populaarimusiikissa. Miljoonat nuoret seuraavat aktiivisesti systeeminvastaisia rock-bändejä, hiphoppareita ja räppäreitä.”

Žuravlevin mukaan Aleksei Navalnyi pyrkii nyt kokoamaan eri protestiliikkeet ja muodostamaan vahvan opposition Kremliä vastaan. Hän on perustanut myös riippumattoman ammattiyhdistysliikkeen ajamaan julkisen sektorin palkansaajien asioita.

Vasemmistoaktivistit eivät kuitenkaan luota häneen täysin. Monet heistä pitävät Navalnyia liian oikeistolaisena ja kansallismielisenä.

”Navalnyin johtama liike ei ole demokraattinen”, Žuravlev sanoo.

”Pahimmassa tapauksessa hänestä tulisi hyvin autoritaarinen johtaja, eräänlainen uusi Jeltsin.”

 

Vladimir Putin, 66, valittiin viime vuonna neljännelle ja perustuslain mukaan viimeiselle presidenttikaudelleen. Vaalit eivät olleet rehelliset ja tasapuoliset, esimerkiksi Navalnyia ei uskallettu päästää ehdokkaaksi.

Putin sai 77 prosenttia äänistä, mutta hänen kannatuksensa on kääntynyt sittemmin laskuun, muun muassa epäsuositun eläkeuudistuksen ja heikentyneen taloustilanteen takia.

Valtiollisen FOM-säätiön toukokuisen kyselyn mukaan Putin saisi 48 prosenttia äänistä, jos vaalit pidettäisiin nyt. Samoihin aihoihin julkistetussa Vtsiomin kyselyssä vain 31,7 prosenttia mainitsi Putinin, kun heiltä kysyttiin, keihin poliitikkoihin he luottavat.

Luku oli alhaisin yli 13 vuoteen. Kreml hermostui tuloksesta ja vaati tutkimusyhtiötä selvittämään metodejaan. Vtsiom julkisti pikavauhtia uuden mittauksen, jossa presidentin luottamus kohosi taas huippulukuihin.

Siinä kysyttiin asiaa suoremmin: luotatteko Vladimir Putiniin vai ette?

72,3 prosenttia ilmoitti luottavansa.

 

Venäjällä reaalitulot putoavat jo viidettä vuotta, köyhyys lisääntyy, terveydenhuolto on surkeassa jamassa ja korruptio on yhä julkeampaa. Myös elinkeinoelämä alkaa kyllästyä Putiniin. Yritysten etuja puolustava oikeusasiamies Boris Titov arvostelee voimakkaasti Venäjän bisnesilmapiiriä. Hänen mukaansa 80 prosenttia yrittäjistä katsoo, ettei yrittäminen ole Venäjällä turvallista.

Kreml varautuu kasvavaan protestiaaltoon ottamalla tiedotusvälineet entistä tiukemmin haltuunsa.

Tuorein skandaali liittyy Venäjän harvoihin laatulehtiin kuuluvaan Kommersantiin. Lehti julkaisi huhtikuussa nimettömiin hallituslähteisiin pohjautuvan uutisen, jonka mukaan Putin aikoi vaihtaa parlamentin ylähuoneen puheenjohtajan.

Kreml kiisti tiedon. Jutun kirjoittaneet toimittajat saivat potkut, koska he eivät suostuneet paljastamaan lähteitään.

Sen jälkeen Kommersantin koko politiikan toimitus on irtisanoutunut.

Hallitus pyrkii suitsimaan myös internetiä, jonka kautta Navalnyi ja muut oppositiopoliitikot saavat sanomansa julki. Venäjälle rakennetaan parhaillaan maan sisäistä ”suvereenia” internetiä, Runetia. Sen avulla valmistaudutaan estämään pääsy tietyille nettisivuille. Tarpeen vaatiessa koko Venäjä eristettäisiin kansainvälisestä nettiliikenteestä.

Toinen keväällä hyväksytty laki kieltää ”valeuutisten” levittämisen ja antaa viranomaisille oikeuden sulkea sivustoja ja sosiaalisen median tilejä ilman oikeudenkäyntiä.

Maan johdon pilkkaaminen internetissä on määritelty rangaistavaksi teoksi. Lain ensimmäinen uhri oli työtön novgorodilainen koneistaja Juri Kartyžev, joka luonnehti somessa Putinia ”kusipääksi”. Hänet tuomittiin 30 000 ruplan eli noin 410 euron sakkoihin.

Putin tuntuu kadonneen taka-alalle, ja Venäjän eliittiä hermostuttaa.

Putin on hallinnut suvereenisti venäläistä yhteiskuntaa 2000-luvun alusta lähtien. Nyt hän tuntuu kadonneen taka-alalle, ja epätietoisuus hänen tulevaisuudensuunnitelmistaan hermostuttaa Venäjän eliittiä.

Perustuslaki rajaa presidenttikaudet kahteen, joten Putin ei voi periaatteessa osallistua seuraaviin, vuoden 2024 vaaleihin.

Vuonna 2008 hän ratkaisi ongelman siirtymällä yhdeksi kaudeksi pääministeriksi ja palaamalla sen jälkeen takaisin Kremliin. Žuravlevin mukaan samanlainen operaatio johtaisi nyt todennäköisesti vakavaan perustuslailliseen kriisiin.

”Tilanne on erittäin vaarallinen, eliitin sisällä on voimakkaita jännitteitä”, hän sanoo.

”Putin on keskittynyt ulkopoliittisiin ja sotilaallisiin operaatioihin. Samalla armeijan, erikoisjoukkojen ja turvallisuuspoliisin poliittinen vaikutusvalta on kasvanut liberaalin talouseliitin kustannuksella.”

Troitski arvelee, että Putinille yritetään rakentaa jonkinlaisen uusi, ylimmän johtajan rooli. Hän kontrolloisi kaikkea vuoden 2024 jälkeenkin, ja eliitti säilyttäisi asemansa.

”Putinin saattaa korvata jälleen joku sijaispresidentti, mutta se ei olisi tällä kertaa Dmitri Medvedev, sillä hän on vielä epäsuositumpi.”

Troitskin mukaan hallitus on vahvistanut armeijaa, kansalliskaartia ja poliisivoimia pitääkseen valtarakennelman kasassa. Ne ovat pysyneet toistaiseksi lojaaleina hallinnolle, koska niille maksetaan erittäin hyvin.

Putinin kausi päättyy väistämättä ennen pitkää. Troitski ennustaa, että lopusta tulee traaginen. Venäjän nykyjohto koostuu hänen mukaansa keskinkertaisista pelkureista, joilla ei ole rohkeutta ryhtyä uudistuksiin ennen kuin se on myöhäistä.

”Jopa Neuvostoliiton kommunistiseen puolueen keskuskomitean vanhukset olivat pätevämpiä kuin he.”