Pietarissa sadattuhannet asuvat yhä yhteisasunnoissa eli kommunalkoissa – Valtio haluaisi eroon rappiotilassa olevista huoneistoista

Moni Pietarin kommunalka sijaitsee historiallisessa keskustassa. Asukkaat vastustavat kotiensa hajottamista.

asuminen
Teksti
Maarit Uber
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Miljoonat venäläiset asuvat kommunalkoissa eli yhteisasunnoissa. Suomen naapurissa Pietarissa kommunalkoja on harvinaisen paljon suhteessa väkilukuun. Kaupungissa on viisi miljoonaa asukasta, joista jopa sadat tuhannet asuvat kommunalkoissa.

Kommunalka tarkoittaa usean huoneen asuntoa, jossa asuu useampi ruokakunta. Yhdessä kommunalkassa on tavallisesti kolmesta kymmeneen huonetta.

Tavallisesti yhdellä perhekunnalla on käytössään yksi huone. Se toimii makuu-, olo- ja ruokailuhuoneena. Asuinhuoneet ovat suomalaisiin huoneisiin verrattuna isoja ja vanhojen talojen huonekorkeudet huimia.

Suuri osa Pietarin kommunalkoista sijaitsee ennen vallankumousta rakennetuissa, yli sata vuotta vanhoissa taloissa.

 

Kommunalka oli neuvostoaikana yleinen asumismuoto. Yhteisasunnoissa asuttiin silloin huomattavasti nykyistä ahtaammin. Neuvostoaikana, ja myöhemminkin, yhdessä huoneessa saattoi majailla jopa useampi sukupolvi.

Neuvostoliiton Kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov aloitti 1950-luvulla massiivisen asuinkerrostalojen rakennusohjelman. Sen seurauksena moni kommunalkassa asunut perhe muutti omaan asuntoon nukkumalähiöön. 1950- ja 1960-luvun talot tehtiin tiilistä tai betonielementeistä nopeasti ja halvalla.

Esimerkiksi Moskovassa tämä merkitsi yhteisasuntojen määrän merkittävää vähenemistä. Pietarissa sadat tuhannet ihmiset kuitenkin jäivät historiallisen keskustan kommunalkoihin.

Neuvostoliiton hajottua kiinteistöyhtiöt ostivat kommunalkoja edullisesti ja oikein urakalla. Sijoittajia kiinnosti historiallisen keskustan isojen asuntojen muuttaminen luksushuoneistoiksi ja putiikkihotelleiksi.

Yksin Pietarissa on yhä yli 70 000 kommunalkaa. Niissä asuu jo pelkästään perheitä virallisten tietojen mukaan noin 230 000, yksinasujista puhumattakaan.

Moni kommunalkahuone on vuokralla. Kaupungin on vaikea pitää lukua vuokralaisista, sillä heistä vain harva on kirjoilla todellisessa asumisosoitteessaan. Kaupungin kommunalkojen yhteenlaskettua asukasmäärää voi siis vain arvailla.

 

Kommunalkat ovat yleisesti ottaen surkeassa kunnossa. Asukas omistaa tai vuokraa omaa huonettaan, ja keittiö, kylpyhuone, vessat sekä eteinen ovat yhteiskäytössä muiden asukkaiden kanssa.

Yksi kylpyhuone ja yksi keittiö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi suihkussa käyminen ja kokkaus eivät onnistu, jos tilat ovat varatut. Keittiössä saattaa olla tavallista enemmän liesiä ja kokkausvuorot on ehkä aikataulutettu ristiriitojen välttämiseksi. Sama voi koskea suihkuaikoja.

Keittiön ja kylpyhuoneen säilytystilat on yleensä jaettu tarkkaan huonekuntien kesken. Kullakin perheellä on tapana käyttää omaa vessapaperirullaa. Myös vessanpöntön irrotettava istuinrengas saattaa olla kullakin huonekunnalla oma.

Kullakin perheellä on oma sähkömittari omaa huonettaan varten. Käytävät ja eteinen ovat usein heikosti valaistuja, sillä kukapa haluaisi maksaa yhteisestä sähkönkulutuksesta.

Perheellä saattaa olla huoneessaan oma jääkaappi ja pakastin, sillä kaikkien asukkaiden ruuat eivät mahtuisi yhteiseen jääkaappiin ja pakastimeen. Omat ruuat voi olla varminta pitää omassa huoneessa myös siksi, etteivät ne katoaisi. Olosuhteiden takia yhdessä asuvien huonenaapureiden välit ovat vain harvoin sydämelliset.

 

Yhteisasunnoissa asuu usein vähävaraista väkeä. Kun köyhiä asukkaita on monta, käy usein niin, että asuntojen yhteisten tilojen kunnostuksesta ei päästä sopimukseen. Kunnostaminen ei välttämättä kiinnosta myöskään siksi, että yhteiset tilat eivät ole omia. Moni kommunalka onkin suomalaisittain katsottuna lähes räjäytettävässä kunnossa.

Jopa putkiremontit ja muut asuinturvallisuuden kannalta tärkeät toimenpiteet jäävät helposti tekemättä. Kommunalkoista kehkeytyy helposti slummimaisia asuntoja, joiden vanhentuneet rakennusmateriaalit ja -tekniikka ovat vaaraksi myös saman talon muille asunnoille. Esimerkiksi kommunalkoista alkaneet vesivahingot eivät ole mitenkään harvinaisia.

Venäjän valtio haluaa eroon rapistuvista kommunalkoista kaikkialla maassa. Tavoitetta toteuttamaan on perustettu erilaisia ohjelmia. Kommunalkojen purku on aloitettu  huonokuntoisimmista taloista ja asunnoista.

Kymmenen vuotta sitten kommunalkoiksi rekisteröityjä asuntoja oli Pietarissa vielä yli sata tuhatta. Kaupungin kommunalkoja on yritetty hajottaa jo toistakymmentä vuotta. Tavoitteena on päästä niistä eroon lähivuosina. Tähän mennessä tavoite on aina siirtynyt kauemmaksi tulevaisuuteen.

 

Ideoiden tasolla kommunalkojen hajottamisohjelmat voivat olla hyviä, mutta inhimillisistä syistä niitä on usein vaikea toteuttaa. Kommunalkojen purkaminen ja uusien, tyydyttävien asuntojen löytäminen niiden asukkaille on helpommin sanottu kuin tehty.

Osa kommunalkoissa asuvista ei kaipaa parempia asuinoloja, eikä edes halua muuttaa mihinkään.

Joissakin harvoissa tapauksissa asukkaat ovat tyytyväisiä heille huoneista tarjottuun hintaan tai vaihtokaupassa ehdotettuun uudempaan asuntoon. Usein heille tarjotaan asuntoja lähiöistä, ja moni asukas mielestään häviäisi vaihtokaupassa. Jos vähintään yksi asukas on tarjoukseen tyytymätön, jää koko asunto helposti myymättä.

Pietarissa harkitaan nyt historiallisen keskustan yhteisasuntojen hajottamista lainsäädännön mahdollistamia keinoja käyttäen. Kyse on asunnoista, joiden hajottamista on yritetty jo vuosia.

Pietarin keskustassa sijaitsee gazeta.spb-uutissaitin mukaan noin 1 400 kulttuuriperinnön kannalta merkittävää asuinrakennusta, jotka ovat remonttikunnossa. Niistä reilut 400 on epätyydyttävässä kunnossa ja viitisenkymmentä taloa suorastaan vaarallisessa tilassa.

Kyseisissä historiallisesti arvokkaissa taloissa sijaitseviin kommunalkoihin olisi tarkoitus tehdä niiden purkamisen jälkeen perusteellinen remontti.

Osa vaikeasti hajotettavista kommunalkoista sijaitsee suoranaisilla paraatipaikoilla. Luksusasuntojen menekki on Venäjällä kuitenkin aiempaa pienempää heikon taloustilanteen vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajatkaan eivät osallistu projekteihin huonoilla ehdoilla.