Neuvostoliiton kaipuu vahvistuu Venäjällä: jo kaksi kolmesta venäläisestä kaipaa kaatunutta valtiota

Neuvostonostalgian aalto johtuu pitkälti maan epävarmasta nykytilanteesta.
Eurooppa 10.1.2019 12:20
Neuvostoliiton kosmonauteiksi pukeutuneet nuoret juhlivat uuttavuotta Moskovassa 1. tammikuuta 2019.
Neuvostoliiton kosmonauteiksi pukeutuneet nuoret juhlivat uuttavuotta Moskovassa 1. tammikuuta 2019. © Mladen Antonov / AFP / Lehtikuva

Jo kaksi kolmasosaa venäläisistä pitää Neuvostoliiton hajoamista valitettavana. Neuvostoliittoa kaipaavien määrä on noussut vuodessa peräti kahdeksan prosenttiyksikköä. Tieto käy ilmi venäläisen Levada-tutkimuskeskuksen tuoreesta raportista.

Kaipuu Neuvostoliittoon on venäläisten keskuudessa voimakkaimmillaan lähes viiteentoista vuoteen. Neljännes venäläisistä ei kuitenkaan haikaile neuvostoaikojen perään.

60 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Neuvostoliiton kaatuminen olisi ollut vältettävissä.

Neuvostonostalgiassa elävät etenkin iäkkäät venäläiset. Nuoret venäläiset eivät tunne samanlaista vetoa neuvostoaikoja kohtaan. Tosin neuvostonostalgia on lisääntynyt hieman myös nuorten venäläisten keskuudessa.

Nykyiset nuoret ja nuoret aikuiset kokevat neuvostoajan etäiseksi, sillä Neuvostoliiton lakatessa olemasta he eivät olleet vielä syntyneet tai olivat vasta lapsia. Myytit menneisyyden ihanuudesta tunnetusti vahvistuvat ajan kuluessa ja aikojen kovetessa.

Tunne suurvaltaan kuulumisesta katosi.

Syyt, joihin neuvostoaikojen kaipaus perustuu, eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosina. Joka toista vastaajaa harmittaa, että yhtenäinen talousjärjestelmä hajosi. Tähänhetkiset taloudellisen hyvinvoinnin ja kulutuksen ongelmat Venäjällä edistävät tätä harmitusta.

Joka kolmas kyselyyn osallistunut venäläinen selittää nostalgista kaipuutaan sillä, että tunne suurvaltaan kuulumisesta katosi.

Nyky-Venäjällä esiintyvä epäluottamus ja julmuus on lähes joka kolmannen vastaajan nostalgisten tuntemusten takana.

Neuvostonostalgia-aalto johtuu pitkälti maan sisäpoliittisesti epävarmasta nykytilanteesta. Vuonna 2018 julkistettu eläkeuudistus, joka nostaa sekä miesten että naisten eläkeikää viidellä vuodella, loukkasi kansaa. Etenkin monen venäläismiehen eläkeaika jää helposti olemattomaksi, sillä venäläismiesten laskettu elinajanodote on käytännössä lähellä eläkeikää. Monen venäläisen eläkeläisen on pakko työskennellä myös eläkkeellä.

Myös Neuvostoliiton maksamat eläkkeet olivat pieniä, mutta silloinen eläkkeellä olo näyttäytyy helposti nykytilanteeseen verrattuna turvatulta.

 

Neuvostoliittoa pidetään Venäjällä aktiivisesti esillä julkisessa keskustelussa. Moni muistaa Putinin ainakin pariin otteeseen lausuman toteamuksen, jonka mukaan Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi.

Putinilla ja monilla muilla nyky-Venäjän päättäjillä riittää yhä enemmän ymmärrystä Neuvostoliitossa tehtyjä rikoksia kohtaan. Esimerkiksi Stalinin harjoittamia julmuuksia ja sortoa on alettu viime aikoina vähätellä. Stalinia henkilönä on jopa ihannoitu eri yhteyksissä.

Historiaa ylipäänsä kirjoitetaan järjestelmällisesti uusiksi vastaamaan nykytarpeita. Venäjällä katseet suunnataan menneeseen, ja siinä myös eletään aiempaa useammin ja hartaammin.

Neuvostoaikaisten symbolien uudelleenlämmitys esimerkiksi aina toukokuussa vietettävän voitonpäivän yhteydessä muistuttaa venäläisiä mahtavasta menneisyydestä. Toukokuun 9. päivä juhlittava voitonpäivä onkin oiva tilaisuus saada todellinen yliannos neuvostonostalgiaa.

Venäjän johdon suhtautuminen omaan historiaansa tuntuu välillä lähes pakkomielteiseltä. Voimakas valtiollinen propaganda yhdistettynä avoimeen neuvostonostalgiaan on yhdistelmä, jonka seurauksena monen venäläisen on vaikea tietää, mihin uskoa.