Brexit repii Britannian hallitusta: brexit-ministeri erosi – haukkuu pääministeri Mayn linjan liian pehmeäksi

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Vain kaksi vuorokautta sen jälkeen, kun Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti hallituksensa päässeen sopuun maan EU-eroa koskevista tavoitteista, sama hallitus alkoi osoittaa hajoamisen merkkejä.

Myöhään sunnuntai-iltana 8. heinäkuuta, brexit-neuvotteluista vastaava ministeri David Davis ilmoitti eroavansa.

Davis perusteli lähtöään sillä, että hallituksen perjantaina 6. heinäkuuta hyväksymä suunnitelma Britannian brexit-tavoitteista käytännössä vesittää koko brexitin ja jättää Britannian täysin EU:n armoille tulevaisuuden yhteistyössä.

Davisin lisäksi lähdössä ovat ainakin brexit-ministeriön alivaltiosihteerit Steve Baker ja Suella Braveman.

Päivitys 9.7. 2018 klo 17.30: Maanantaina iltapäivällä uutisoitiin, että myös ulkoministeri Boris Johnson jättää tehtävänsä brexit-erimielisyyksien vuoksi.

 

Brittihallituksen brexit-linjauksen ydin on se, että Mayn hallitus ilmoitti taipuvansa sellaisiin yhteisiin tullijärjestelyihin EU:n kanssa, että tavarakauppa voisi jatkua ilman tarkastuksia Britannian satamissa eikä Irlantia tarvitsisi jakaa kovalla rajalla.

Käytännössä kyse olisi EU:n ja Britannian välisestä tavaroita ja maataloustuotteita koskevasta vapaakauppa-alueesta, jossa noudatettaisiin yhteisiä pelisääntöjä.

Suunnitelmassa puhutaan oikeudesta varata Britannian parlamentille viimeinen sana normien hyväksymisessä Britannian osalta. Samaan hengenvetoon hallitus kuitenkin myöntää, että todennäköisesti asettuminen poikkiteloin EU:n kanssa johtaisi koko toivotun sopimuksen romuttumiseen.

Käytännössä Britannia joutuisi siis noudattamaan EU-lainsäädäntöä ilman sananvaltaa sen sisältöön.

EU-maat eivät hyväksy mallia, jossa Britannia saisi jäädä sisämarkkinoille ilman vapaata liikkuvuutta.

Brittihallituksen linjaus syntyi pääministerin maaseutuasunnolla Chequersissa tuskaisen väännön jälkeen. Erityisesti kovan brexitin kannattajille suunnitelma on vaikea hyväksyä. Tästä Davisin ero on ensimmäinen, hyvin konkreettinen esimerkki.

Myös pääministeri Maylle puhe tulliliitosta on kiusallista. Hän on ilmoittanut useaan kertaan, ettei Britannia tule solmimaan tulliliittoa EU:n kanssa brexitin jälkeen.

Brittihallituksella ei kuitenkaan ole juuri muuta mahdollisuutta, mikäli se aikoo minimoida brexitin työpaikoille aiheuttamat vahingot.

Kuluneen kuukauden aikana useat Britannialle elintärkeät kansainväliset teollisuusyritykset, Airbus ja BMW näkyvimpinä, ovat ilmoittaneet alkavansa siirtää tuotantoaan jäljellejääviin EU-maihin. Niiden on reagoitava, koska brexit on katkaisemassa Britanniassa sijaitsevien tehtaiden alihankintaketjut eri EU-maissa sijaitseviin tuotantolaitoksiin ja alihankintayrityksiin.

Toinen yhtä varoittava esimerkki on täydessä käynnissä oleva pankkien pako Lontoon Citystä.

Siihen tuoresta linjauksesta ei edes ole apua. Hallitus esittää, että palveluiden kauppa rajattaisiin alkuvaiheessa tulliliiton ulkopuolelle ja siitä sovittaisiin vasta myöhemmin – kuten monista muistakin asioista.

Palveluiden osalta brexitin oletetaan iskevän brittitalouteen erityisen rajusti. Parlamentin alahuoneen heinäkuun alussa 2018 julkaiseman raportin mukaan vuonna 2017 Britannian 310 miljardin euron viennistä muihin EU-maihin palvelujen osuus oli 32 prosenttia.

 

Kun brittihallituksen aiepaperia tarkastelee vähänkin yksityiskohtaisemmin, on helppo havaita, että se on vielä kaukana lopullisesta erosopimuksesta.

Vaikka EU:n brexit-neuvottelija, ranskalainen Michel Barnier ei suoralta kädeltä tyrmännytkään suunnitelmaa, hankaluuksia on luvassa.

EU:n aikaisempien linjausten perusteella on täysin mahdotonta, että Britannia päästettäisiin esimerkiksi Norjan mallin mukaisesti EU-sisämarkkinoille, mutta ilman vapaata liikkuvuutta. Tämä olisi nimenomaan sellaista rusinoiden poimintaa pullasta, jota EU:n 27 jäljellejäävää jäsenmaata ovat yksimielisesti kieltäytyneet hyväksymästä.

Nyt hyväksytty kolmisivuinen aiepaperi on tarkoitus täydentää satasivuiseksi ehdotukseksi torstaihin 12. heinäkuuta mennessä.

Pääministeri May toivoi The Times -lehden julkaisemassa haastattelussa sunnuntaina, että EU ottaa vakavasti Britannian avauksen. Mayn mukaan EU:n tulisi katsoa ehdotusta eurooppalaisen yhteistyön kokonaisuuden kannalta puuttumatta pikkuasioihin.

Hän on kuitenkin ilmeisen varautunut Brysselin neuvottelijoiden nihkeyteen ja valmistautunut hakemaan ehdotukselle suoraan ylimmän tason tukea muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkeliltä ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta.

Brysselissä oltiin vielä sunnuntaina odottavalla kannalla sen suhteen mitä lopullisessa ehdotuksessa tulee olemaan ja kuinka koko brittihallituksen käy.

Ainakin David Davisin ero enteilee lisää olevia vaikeuksia Mayn hallitukselle.

Ero ja Davisin kommentit kuvaavat hyvin sitä turhautumista, jota brexitin kannattajat tuntevat tavoitteidensa vesittyessä yksi toisensa jälkeen. Yhä tärkeämmäksi nouseekin kysymys siitä, onko koko EU-erossa Britannian kannalta enää mitään järkeä.