Kello käy, mutta isoin brexit-pulma on yhä levällään: Kukaan ei tiedä, miten Irlannin rajakysymys ratkaistaan

Britannia ei ole vieläkään esittänyt uskottavaa suunnitelmaa rajakysymyksen ratkomiseksi, sanoo Irlannin entinen pääministeri Bertie Ahern.

Bertie Ahern
Teksti
Saarlotta Virri
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Brexit-neuvotteluiden deadline lähestyy. EU:n ja Britannian erosopimuksen pitäisi olla valmiina lokakuuhun mennessä, jotta se ehditään saada voimaan ajoissa, ennen maaliskuussa 2019 voimaan astuvaa eroa.

Silti neuvottelujen suurin pattitilanne, Irlannin rajakysymys, on edelleen ratkaisematta.

Jollei neuvotteluissa päästä ratkaisuun, brexitin myötä Irlannin saarelle syntyy EU:n ulkoraja. Irlanti jää osaksi EU:ta ja Pohjois-Irlanti lähtee unionista Ison-Britannian mukana – huolimatta siitä, että 56 prosenttia pohjoisirlantilaisista äänesti brexitiä vastaan.

Tilanne on tulenarka. Pahimmillaan brexitin pelätään romuttavan Pohjois-Irlannin rauhanprosessin.

 

“Mitä tahansa neuvotteluissa tapahtuu, Irlanti ei tule suostumaan kovaan rajaan, eli siihen, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle tuodaan fyysinen infrastruktuuri ja tullimuodollisuudet”, sanoo Irlannin entinen pääministeri Bertie Ahern. Hän vieraili Helsingissä Pohjois-Irlannin 20-vuotista rauhansopimusta juhlistaneessa seminaarissa kesäkuun puolivälissä.

Ahern oli mukana neuvottelemassa vuonna 1998 solmittua pitkänperjantain rauhansopimusta, joka sai Pohjois-Irlannin irlantilaismieliset katolilaiset ja brittimieliset protestantit hautaamaan sotakirveensä. Kolme vuosikymmentä jatkunut väkivallan kierre ehti vaatia yli 3 600 ihmisen hengen.

EU-jäsenyys on yksi rauhansopimuksen kulmakivistä.

Jäsenyys oli myönnytys, jonka avulla katoliset suostuivat siihen, että Pohjois-Irlanti jää osaksi Isoa-Britanniaa. Rauhansopimus velvoittaa, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan on oltava avoinna.

Euroopan unioni onkin antanut kiistassa veto-oikeuden Irlannille. Maan kanta on yksioikoinen: mikään ratkaisu, joka voisi uhata pitkänperjantain rauhansopimusta, ei ole hyväksyttävä.

“Parasta olisi, jos Pohjois-Irlanti pysyisi tulliliitossa ja mielellään myös Euroopan unionin sisämarkkina-alueella”, Ahern linjaa.

Tämä ei kuitenkaan käy Britannialle. Se on pitänyt kiinni siitä, että brexitin myötä koko Britannia eroaa tulliunionista ja EU:n sisämarkkina-alueesta.

 

Britanniakaan ei halua kovaa rajaa Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille.

Ainakaan toistaiseksi maan pääministeri Theresa May ei kuitenkaan ole onnistunut esittämään uskottavaa suunnitelmaa rajakysymyksen ratkaisemiseksi.

Mayn hallitus on hankalassa tilanteessa.

Sen on myötäiltävä parlamentin euroskeptikoita, jotka pelkäävät Mayn tekevän liikaa myönnytyksiä ja näin “pettävän brexitin”.

Lisäksi hallitus on riippuvainen Pohjois-Irlannin demokraattisen unionistipuolueen (DUP) tuesta. DUP ei suostu mihinkään järjestelyyn, jossa Pohjois-Irlantia ja muuta Britanniaa koskisivat eri säännöt.

Britannia on väläyttänyt  Irlannin tilanteen ratkaisuksi “pehmeää rajaa”. Se tarkoittaisi jonkinlaista automaatioteknologiaa, jossa satelliitit valvoisivat liikennettä ja tavarat tullattaisiin niiden lähtöasemilla.

Ratkaisua on kutsuttu ”Narnia-ratkaisuksi”, sillä sitä ei pidetä teknisesti mahdollisena.

Ahern yhtyy kritiikkiin.

“Tietääkseni sellaista teknologiaa ei ole toistaiseksi kehitetty. Suurten monikansallisten yritysten kohdalla se saattaisi toimia, mutta ei pienten yritysten, jotka kuljettavat rajan yli päivittäin esimerkiksi sieniä, kananmunia ja kaalia.”

Keskusteluissa esikuvaksi on tarjottu myös Norjan ja Ruotsin rajajärjestelyitä. Ahemin mukaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin välistä rajaa ei kuitenkaan voi verrata kahden maan väliseen rajaan.

“Ihmiset kulkevat päivittäin Dubliniin töihin ja palaavat illaksi kotiin. Rajanylityspisteitä on satoja. On mahdotonta kehittää ratkaisua, joka toimisi.”

Entä jos rajasta hankkiuduttaisiin kokonaan eroon järjestämällä kansanäänestys Irlannin yhdistymisestä?

Myös Pohjois-Irlannissa poliittinen tilanne on hankala. Kahden suurimman puolueen, nationalistisen Finn Féinnin ja unionistisen DUP:n välille on syntynyt uutta kitkaa.

Pohjois-Irlannin Stormontin itsehallintoelin on ollut jo 15 kuukautta toimintakyvytön, sillä puolueet eivät ole onnistuneet muodostamaan yhteishallitusta. Virkakoneisto toimii, mutta uusia päätöksiä ei tehdä.

Osapuolet kiistelevät muun muassa budjetista, iirin kielen asemasta, sukupuolineutraalista avioliitosta ja menneiden rikosten selvittämisestä.

Myös brexit on osasyyllinen Stormontin toimintakyvyttömyyteen: Sinn Feín vastusti Britannian EU-eroa ja ajaa nyt erityisasemaa Pohjois-Irlannille EU:n sisällä, DUP kampanjoi brexitin puolesta ja vastustaa sitä, että Pohjois-Irlannille myönnettäisiin erityisasema.

Niin kauan kuin Irlannin rajakysymys on auki, yhteishallituksen muodostaminen tulee olemaan hankalaa, Ahern sanoo.

Yhdeksi vaihtoehdoksi brexit-kiistaan on väläytetty myös sitä, että rajasta hankkiuduttaisiin kokonaan eroon järjestämällä kansanäänestys Irlannin yhdistymisestä. Pitkänperjantain rauhansopimukseen mukaan Irlanti voisi yhdistyä, jos enemmistö Pohjois-Irlannin ja Irlannin asukkaista kannattaa sitä kansanäänestyksessä.

Ahern vastustaa rajaäänestystä. Hänen mielestään sitä ei ole järkevää järjestää ennen kuin kansalaisille on “jotain järkevää tarjottavaa”. Kun instituutiot ovat toimintakyvyttömiä, äänestyksen järjestäminen aiheuttaisi hänen mielestään enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Irlanti ja EU ovat vaatineet, että Britannian olisi esitettävä ratkaisunsa ennen kesäkuun lopun EU-johtajien huippukokousta.

Aikataulu tuskin toteutuu, sanoo Ahern.

“Luulen, että joudumme odottamaan syksyyn.”

EU:n mukaan brexit ei voi astua voimaan ilman toteuttamiskelpoista Irlannin rajasopimusta. Kello tikittää, eikä ratkaisuja löydy. Voisiko Irlannin kysymys johtaa koko brexitin peruuntumiseen?

“Tunnen ihmisiä, kuten Jonathan Powellin [Britannian pääministeri Tony Blairin neuvonantaja pitkänperjantain rauhanneuvotteluissa], jotka uskovat niin. Minusta on vaikeaa nähdä, miten se voisi tapahtua”, Ahern sanoo.

Heti brexitin jälkeen Ahern jälkeen antoi medialle huolestuneita lausuntoja, joissa hän sanoi Britannian EU-eron romuttavan koko Pohjois-Irlannin rauhanprosessin. Nyt ääni kellossa on muuttunut piirun verran toiveikkaammaksi.

“Olemme jo voittaneet monia väittelyitä. Britannian hallitus on lopettanut puheet vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta ja luvannut, ettei rajalle palauteta fyysistä infrastruktuuria. Lisäksi May on myöntänyt, että toistaiseksi ei ole olemassa toimivaa teknologista ratkaisua. Aiomme jatkaa taistelua, muuta vaihtoehtoa ei ole.”