Belgialaiset löivät brexit-pöytään yllätyskortin: satoja vuosia vanha kuninkaan lupaus voi avata tien brittien kalavesille

Englannin kuningas Kaarle II lupasi vuonna 1666 Bruggen kaupungin kalastajille ikuisen kalastusoikeuden. Lupausta ei ole ikinä kumottu.

Belgia
Teksti
Mika Horelli
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Englannin kuningas Kaarle II allekirjoitti latinankielisen privilegioasiakirjan vuonna 1666. Siinä kuningas lupasi viidellekymmenelle Bruggen kaupungin kalastusveneelle ikuisen oikeuden kalastaa Englannin vesillä.

Kyse oli kiitollisuudesta. Bruggelaiset olivat tarjonneet Kaarlelle turvapaikan Englannin sisällissodan aikana. Tasavaltaa ajavat parlamentaristit olivat teloittaneet Kaarlen isän, kuningas Kaarle I:n vuonna 1649.

Belgian valtiota ei vielä tuolloin ollut olemassa, vaan Bruggen kaupunki kuului Espanjan alankomaihin.

Tästä huolimatta Belgian Flanderin osavaltion talousministeri Hilde Crevents on vakuutunut, että kuninkaan lupaus on yhä voimassa.

Syykin on yksinkertainen: asiakirjaa ei ole koskaan kumottu. Brittiläisessä oikeusperinteessä, jossa ei ole kirjoitettua perustuslakia, jopa vuosisatoja vanhat lait ja sopimukset muodostavat maan voimassaolevan oikeuskäytännön keskeisen osan.

Belgialaisille kyse ei ole pikkuasiasta. Creventsin mukaan yli puolet Belgian kalansaaliista pyydetään Britannian aluevesiltä. Mikäli brexit johtaa kalastusoikeuden päättymiseen, seurauksena on todennäköisesti Belgian kalastusteollisuuden alasajo.

Merkittävä osa myös ranskalaisten kalajastajien saaliista on peräisin Britannian talousalueelta. Siksi ei olekaan ihme, että kalastusoikeuksista on tullut merkittävä kiistakohta neuvoteltaessa EU:n ja Britannian välisistä kauppasuhteista brexitin jälkeen.

 

Britannian tulkinnan mukaan Kaarle II:n lupauksesta ei tarvitse välittää. Sen yli ajavat myöhemmin solmitut kansainväliset merisopimukset.

Niistä keskeisin on vuonna 1996 voimaan tullut YK:n merioikeusyleissopimus UNCLOS. Siinä määritellään muun muassa valtioiden aluevedet ja talousvyöhykkeet.

Lontoon on kuitenkin vaikea kiistää kokonaan Kaarlen asiakirjan merkitystä. Mikäli se julistettaisiin mitättömäksi, seurauksena saattaisi olla geopoliittisia ongelmia muualla maailmassa.

Britannia perustelee itse läsnäoloaan Espanjan eteläkärjessä sijaitsevalla Gibraltarilla vuonna 1713 solmitulla Utrechtin rauhansopimuksella. Sen allekirjoitti kuningatar Anna, Kaarle II:n veljentytär.

 

Oikaisu:

Juttua muutettu 27.10. klo 14.31. Korjattu virhe. Utrechtin rauhansopimus solmittiin vuonna 1713, ei 1704 kuten jutussa alun perin väitettiin.