Venezuelassa kansa kärsii, mutta huumekartellit kukoistavat – Kokaiinimiljoonat sotkevat myös maan johdon valtataistelua

Kolumbialaisten huumekartellien ja venezuelalaisten rikollisliigojen yhteistyö maiden rajaseudulla kasvaa räjähdysmäisesti.
Amerikka 2.7.2019 20:38
Venezuelan ja Kolumbian välinen rajanylityspaikka 9. kesäkuuta 2019.
Venezuelan ja Kolumbian välinen rajanylityspaikka 9. kesäkuuta 2019. © EDINSON ESTUPINAN / AFP / LEHTIKUVA

Kun kansa kärsii, roistot rikastuvat. Vanha totuus pitää tylysti paikkansa Venezuelassa, jonka talouden ja yhteiskunnan romahdus on ajanut yli puolet väestöstä nälänhädän partaalle ja käynnistänyt Latinalaisen Amerikan historian suurimman maastapaon.

Talouskaaoksen keskellä vallitsee huutava pula ruoasta, lääkkeistä ja peruspalveluista.

Seurauksena jo yli neljä miljoonaa venezuelaista on paennut kotimaastaan, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi kesäkuun alussa. Heistä eniten, 1,3 miljoonaa, Kolumbiaan.

Inflaatio laukkaa järjetöntä 1,7 miljoonan prosentin vuosivauhtia.

Venezuela leikkasi viime vuonna rahayksiköstään bolivarista viisi nollaa, mutta joutui vastikään painattamaan taas uusia, jopa 50 000 bolivarin seteleitä. Niiden arvo vastaa vajaata kahdeksaa euroa, mikä on enemmän kuin venezuelalaisten minimipalkka kuukaudessa.

Viime vuoden rahauudistuksen aikaan suurin seteli oli 500 bolivaria. Nyt summa ei riitä tikkukaramellin ostamiseen.

 

Mutta löytyy kurjuuskierteen keskeltä voittajiakin.

Suurimpia hädästä hyötyjiä ovat naapurimaa Kolumbian huumekartellit sekä niiden kanssa yhteistyössä toimivat venezuelalaiset rikollisliigat. Niiden yhteistyö ja toiminta maiden rajaseuduilla on kasvanut räjähdysmäisesti, varoittavat huumekartelleja tarkkailevat kansainväliset asiantuntijat.

Kolumbia on maailman suurin kokaiinituottaja.

Sen hallitus solmi syyskuussa 2016 vasemmistolaisen sissiliikkeen Farcin kanssa rauhansopimuksen, joka päätti 53 vuotta jatkuneen sisällissodan. Käytännössä kaikki sisällissodan osapuolet rahoittivat toimintaansa huumetuotannolla ja -kaupalla. Farc valvoi jopa kahta kolmasosaa Kolumbian kokaviljelmistä.

Rauhansopimuksen seurauksena Kolumbian huumetuotannon oli määrä supistua, mutta nyt Venezuelan sekasorto päinvastoin ruokkii sitä ja repii muutenkin yhä hataraa yhteiskuntarauhaa.

Vuonna 2017 Kolumbian huumetuotanto nousi ennätyssuureksi. Tuotanto kasvoi peräti 31 prosenttia ja kokapeltojen pinta-ala 17 prosenttia, YK:n huumevirasto UNODC ilmoitti syyskuussa 2018.

Venezuelalla ja Kolumbialla on yli 2 200 kilometria yhteistä rajaa. Suuri osa siitä on huonosti vartioitua, vähän asuttua ja vaikeakulkuista sademetsäseutua.

Monia laittomia rajanylityspaikkoja valvovat Kolumbian puolella joko äärivasemmistolainen sissiliike ELN tai sisällissodan pahamaineisimpina tappajina tunnetut äärioikeistolaiset AUC-joukot.

Toisin kuin suurempi sissiliike Farc, ELN kieltäytyi solmimasta hallituksen kanssa rauhansopimusta. AUC:n Kolumbian hallitus puolestaan hajotti jo vuonna 2006, mutta aseriisunta epäonnistui ja asejoukot jatkoivat huumebisneksiään.

Yhdysvaltain viranomaisten arvion mukaan Kolumbiasta virtasi Venezuelaan vuonna 2018 kaikkiaan noin 240 tonnia kokaiinia. Huumeen katukauppa-arvoksi arvioitiin noin 35 miljardia euroa.

UNODC:n arvion mukaan yli 40 prosenttia kolumbialaiskartellien kokaiinikuljetuksista Eurooppaan kulkee Venezuelan kautta. Entistä enemmän kokaiinia myös matkaa Venezuelasta Yhdysvaltoihin ja sieltä edelleen Väli-Amerikaan, Meksikoon ja Karibianmeren saarille.

 

Venezuelan puolella järjestäytynyt huumerikollisuus harppasi kasvuun sen jälkeen, kun edesmenneen presidentin Hugo Chávezin hallinto vuonna 2005 karkotti Yhdysvaltain huumeviraston DEA:n agentit maastaan syyttäen heitä vakoilijoiksi.

Nykyään maan kaakkoisosissa Zulian maakunnassa on ainakin 50 salaista viidakkokenttää, joita huumerahtia kuljettavat koneet käyttävät, DEA väittää.

Venezuelan puolella rajan ylittäviä salareittejä valvovat usein Chavézin aikanaan kylien ja kaupunkien bolivariaanisen vallankumouksen puolustajiksi perustamat puolisotilaalliset colectivos-kansanmiliisit.

Mutta myös Venezuelan viranomaiset.

”Bolivariaanisen kansalliskaartin” GNB:n korkea-arvoisten upseerien epäillään auttavan huumelasteja rajojen yli. Kolumbiaan paennut entinen rajavartiolaitoksen upseeri kertoi yhdysvaltalaiselle CNN-uutiskanavalle, että hänen tehtävänään oli huolehtia huumekuskien rekkojen nopeasta pääsystä yli rajan ilman tarkastuksia.

Toinen pakolainen kertoi CNN:lle, että määräykset huumeiden tuonnista antoi prikaatikenraalin arvoinen upseeri, joka käskytti ja ohjeisti alaisiaan miten toimia. Sissiliike ELN:in väitetään tekevän yhteistyötä Venezuelan armeijan huumekauppiaiden kanssa.

Venezuelan asevoimilla ja turvallisuuspalvelulla on vanhastaan tiiviit yhteydet sissiliikkeistä myös Farciin. Omaperäistä ”bolivariaanista sosialismia” kehitellyt Chávez oli ideologisista syistä Farcin tärkeimpiä tukijoita.

Sisällissodan aikana sissit saivat turvaa Venezuelan puoleisista rajamaakunnista Kolumbian armeijan hyökkäyksiltä ja Yhdysvaltain rahoittamilta huumeiden vastaisilta operaatiolta. Neljä vuotta kestäneiden rauhanneuvottelujen aikana Farc ja muut huumetuottajat rakensivat Venezuelan puolelle rajaa suojaisia tukikohtia.

Poliisi partioi kolumbialaisella kokapellolla elokuussa 2012.

Poliisi partioi kolumbialaisella kokapellolla elokuussa 2012. © FERNANDO VERGARA / AP / LEHTIKUVA

Syytökset Venezuelan presidentin Nicolás Maduron hallinnon osallisuudesta kokaiinikauppaan ovat käyneet jatkuvasti yhä yksityiskohtaisemmiksi. Näyttöjä on kerätty varsinkin Yhdysvalloissa, joka tekee kaikkensa suistaakseen hänet vallasta.

Syytösten kohteena ovat monet Maduron läheisimmät luottohenkilöt.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti kaksi vuotta sitten pakotteita nykyistä teollisuusministeriä Tarek El Aissamia ja sisäministeriä Néstor Reverolia vastaan ja jäädytti heidän varojaan. Syyksi kerrottiin yhteydet huumerikollisiin.

New Yorkissa sijaitseva liittovaltion oikeusistuin puolestaan asetti El Aissamin 8. maaliskuuta poissaolevana syytteeseen huumerikoksista.

Kansainväliset huumetutkijat epäilevät, että Venezuelan suurimman huumekartellin Cartel de los Solesin perustivat todellisuudessa maan turvallisuusviranomaiset.

Kartellin ohjailijaksi väitetään Maduron kakkosmiehenä pidettävää Diosdado Cabelloa. Hän johtaa perustuslaillista kansankokousta, jonka Maduro perusti vuonna 2017 virallisen parlamentin tilalle opposition kaapattua haltuunsa parlamentin enemmistön.

Myös presidentin lähisukulaisia on jäänyt kiinni suoraan rysän päältä.

Vuonna 2017 Maduron vaikutusvaltaisen vaimon Cilia Floresin kaksi veljenpoikaa jäivät kiinni Haitissa lentokentällä 800 kilon kokaiinilastin kanssa. Lasti oli matkalla Yhdysvaltoihin. Nykyisin veljekset istuvat amerikkalaisvankilassa 18 vuoden tuomiota.

Tutkinnan aikana he rehentelivät voivansa käyttää Venezuelan pääkaupungin Caracasin lentokenttää vapaasti huumekuljetuksiinsa suhteittensa ansiosta.

Dominikaanisen tasavallan tullimiehet puolestaan löysivät vastikään 26. kesäkuuta 1,2 miljoonan edestä dollareita venezuelalaisesta yksityiskoneesta. Koneen toinen matkustaja oli Venezuelan ilmavoimien upseeri. Viranomaiset epäilevät, että koneesta takavarikoidut varat ovat pestävää huumerahaa.

 

Sitkeästi valtaan takertuva Maduro välttelee tarttumasta ongelmaan.

Hän on käynyt katkeraan taistelua asemastaan sen jälkeen, kun parlamentin puhemies Juan Guaidó kiisti hänen oikeutensa hallita maata ja julistautui Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi 23. tammikuuta.

Huumekauppa rikastuttaa suurta joukkoa armeijan, turvallisuuspalvelun ja valtionhallinnon avainhenkilöitä, joiden tukea Maduro tarvitsee enemmän kuin koskaan. Samalla se tuo pienempiä mutta silti olosuhteisiin nähden sievoisia tuloja suurelle rivityöntekijöiden joukolle. Heidänkin tukensa on Madurolle äärimmäisen tärkeää.

Kiinteät ja tuottoisat suhteet huumekauppaan selittävät osaltaan myös monen haluttomuutta tarttua Maduron haastajan tarjouksiin ja siirtyä opposition riveihin. Empiminen näkyi selvästi vappuaattona, jolloin Guaidón yritys kaataa Maduron hallinto kuivui kokoon nololla tavalla.

Siitä asti kahden kilpailevan presidentin valtataistelu on pysynyt pattitilanteessa.

Yhdeksi kamppailun keskeisimmistä hahmoista näyttää nousevan Yhdysvaltain huumerikoksista syyttämä teollisuusministeri Tarek El Aissami.

Hän on ottanut, ansaitusti tai ansiotta, kunnian itselleen Guaidón vappukaappauksen epäonnistumisesta. Tämä on vahvistanut entisestään El Aissamin asemaa yhtenä Maduron läheisimmistä luotetuista.

Turvattu asema saattaa tulla tarpeeseen, sillä El Aissamia syytetään entistä suoremmin Venezuelan huumerikollisuuden ja salakuljetuksen kummisedäksi.

Myös Venezuelan oma turvallisuuspalvelu Sebin on jo vuosien ajan kerännyt salaa tietoa hänen ilmeisen laajoista yhteyksistään rikollisjärjestöihin.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että hänellä on läheiset välit ainakin yhden huumeliigan johtoon ja että hän on salakuljettanut maahan yli tuhat kiloa huumeita sekä sata tonnia kokaiinin jalostamisessa tarvittavia kemikaaleja, kertoo Sebinin asiakirjoihin tutustunut The New York Times-sanomalehti.

Turvallisuuspalvelun tiedonkeruu El Aissamia vastaan on kuitenkin vaikeuksissa, koska Sebiniä johtanut Figuera pakeni maasta heti myttyyn menneen kaappaushankkeen jälkeen.

 

Aiemmin sisäministerinä ja varapresidenttinäkin toiminut El Aissami tunnetaan kovakätisenä hallinnon vastustajien kurittajana.

Syyrialaisperäisen El Aissamin väitetään myös Lähi-itä-yhteyksiensä ja isänsä avulla ujuttaneen Venezuelaan libanonilaisen ääri-islamilaisen asejärjestön Hizbollahin sotureita hallinnon ja huumetuotannon turvamiehiksi.

Maduro on leimannut El Aissamiin kohdistuneet syytökset Yhdysvaltain ”vihamieliseksi propagandaksi”.

Maduro laskee, että El Aissami tekee kaikkensa isäntänsä puolesta. El Aissami nimittäin tietää, että hänen luovutuksensa Yhdysvaltoihin on lähellä, jos Maduron hallinto kaatuu ja Guaidón johtama ja amerikkalaisten tukema hallitus nousee valtaan.

Guaidó on yrittänyt suostutella puolelleen useita Maduron hallinnon avainhenkilöitä, mutta ei El Aissamia. Häntä oppositiojohtaja pitää ilmeisesti liian vaarallisena ja epäluotettavana.

El Aissami kantaa myös niskoillaan niin raskasta painolastia, että hänen hyväksymisensä Venezuelan uudistajien joukkoon olisi suuri riski uuden hallinnon uskottavuudelle.

El Aissamin tarpeellisuus korostui entisestään, kun Venezuelan hallitus ilmoitti 26. kesäkuuta paljastaneensa presidentti Maduroon ja hänen lähipiiriinsä kohdistuneen salamurhahankkeen.

Sen kohteena olivat viranomaisten mukaan myös presidentinrouva Cilia Flores ja Maduron kakkosmies Diosdado Cabello, jotka molemmat ovat El Aissamin tavoin huumesyytösten kohteina.