Amazonin sademetsä on palanut korona-aikana ennätysvauhtia – EU-maiden ostamat nauta ja soija osasyyllisiä
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus eivät kiinnosta Jair Bolsonaron hallitusta, mutta kansainvälisten sijoittajien ja EU:n rahat voivat pakottaa äärioikeistolaisen metsänsuojelutalkoisiin.
Tutkija Lubia Vinhas menetti työpaikkansa Brasilian kansallisessa avaruustutkimusinstituutissa INPE:ssä 13. heinäkuuta, eli suunnilleen virkakautensa puolivälissä. Potkuista vastannut tiede- ja teknologiaministeri Marcos Pontes ei perustellut päätöstään julkisuudessa.
Paikalliset tutkijat uskoivat kuitenkin tietävänsä, mistä oli kyse. Vinhas oli koordinoinut Avaruustutkimusinstituutissa sademetsien satelliittiseurantaa ja ilmastonmuutoskeskustelua. Vain muutamaa päivää ennen irtisanomisuutista instituutti oli julkaissut raportin Amazonin sademetsän metsäkadosta ja -paloista.
Luvut olivat synkät. Kesäkuussa sademetsässä havaittiin 2 248 tulipaloa. Se oli enemmän kuin kertaakaan samana ajanjaksona 13 viime vuoden aikana.
Pahin metsäpalokausi on vasta edessä, eikä vielä voi tietää, kuinka huono vuosi 2020 on sademetsille. Vuoden 2019 kesäkuussa paloja oli 1 880, mutta elokuussa jo 1 000 päivässä.
Tuolloin maailma huolestui äänekkäästi ”keuhkojensa” puolesta. Sosiaalinen media ja joukkoviestimet heräsivät siihen, kuinka keskeinen rooli Amazonin sademetsällä on, kun ihmiskunta yrittää hidastaa ilmastonmuutosta ja säilyttää edes osan luonnon monimuotoisuudesta.
Suuret johtajat kokoustivat ja pitivät meteliä, ehkä äänekkäimpänä heistä Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
”Talomme on tulessa. Kirjaimellisesti… Tämä on kansainvälinen kriisi”, hän tviittasi.
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro suuttui. Hän jätti väliin tapaamisen Ranskan ulkoministerin kanssa ja suuntasi sen sijaan hiustenleikkuuseen. Macronin vaimoa hän haukkui rumaksi.
Myös avaruustutkimusinstituutti joutui jo tuolloin Bolsonaron kiukun kohteeksi. Presidentti julisti satelliittikuvien löydökset ”valheeksi”. Tutkimustuloksia puolustanut instituutin johtaja Ricardo Galvão sai hyvästellä virkansa.
Vinhasin potkut osoittavat, ettei Brasilian hallituksen tyyli käsitellä sademetsäongelmaa ole muuttunut. Tutkijat pelkäävät, että edessä on jälleen poikkeuksellisen pahoja paloja. Katastrofin ainekset ovat kasassa: alkuvuoden luvut ovat huonot, ilma on kuiva ja helposti syttyvää, raivattua maapinta-alaa on poikkeuksellisen paljon. Lisäksi ympäristökriisi on jäänyt kevään aikana koronakriisin varjoon. Brasiliassa on rekisteröity jo yli kaksi miljoonaa virustartuntaa ja yli 81 000 kuolemaa.
POLIITIKOT tiedostavat tilanteen, eivätkä kainostele käyttää sitä edukseen.
”Meidän täytyy hyödyntää tämä rauhanaika, jona lehdistöhuomiota ei ole, kun ihmiset puhuvat ainoastaan koronasta”, ympäristöministeri Ricardo Salles muotoili tilanteen huhtikuisessa tapaamisessa.
Kommentti päätyi videolle ja nettiin, jossa se herätti paljon närkästystä. Silti kukaan tuskin yllättyi. Bolsonaron hallituksessa ei ole koskaan peitelty nihkeää suhtautumista ympäristö-, ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiin.
Aiemmin ympäristöministeri Salles on kuitannut ilmastonmuutoksen ”toissijaisena” seikkana. Ulkoministeri Ernesto Araújo on mennyt pidemmälle. Hänen mukaansa kyse on ”marxilaisesta salaliitosta”.
Päämääränä on ollut ajaa luonnonsuojelu alas, jotta mahdollisimman suuri osa maan luonnonvaroista saataisiin muutettua rahaksi. Tavoite lipuu kuitenkin koko ajan kauemmaksi.
Brasilian ympäristöpolitiikka ei huolestuta enää ainoastaan alan järjestöjä ja aktivisteja, vaan myös kansainvälisiä sijoitusrahastoja. Niissä on ymmärretty, että sademetsien, ympäristön ja alkuperäiskansojen huono kohtelu aiheuttaa ”mainehaitan”, joka uhkaa sijoitustoiminnan kannattavuutta.
Tulevaisuudessa myös eri alueiden ilmastosäädökset voivat lisätä kuluja ilmastosta piittaamattomien kauppakumppanien kanssa asioitaessa. Esimerkiksi Euroopan unioni on suunnitellut ulkorajoilleen hiilitulleja.
Kesäkuun 2020 lopulla joukko kansainvälisiä sijoitusrahastoja vaati Brasilialta ”selkeää sitoutumista” sademetsien suojeluun, jotta yhteistyö voisi jatkua. Rahastot laativat norjalaisen Storebrand Asset Management -vakuutusrahaston johdolla diplomaateille ja poliitikoille lähetetyn kirjeen, jossa ne muotoilivat huolensa Brasilian nykytilanteesta.
Tämän jälkeen rahastot ovat käyneet Brasilian diplomaattien kanssa keskustelua sademetsän tulevaisuudesta Brasilian lähetystöissä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Britanniassa, Ranskassa, Hollannissa, Japanissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.
Tällä hetkellä vetoomukseen on liittynyt 34 kansainvälistä rahastoa. Enemmistö niistä on eurooppalaisia, ja mukana on esimerkiksi suomalaisille tuttu Nordea Investment Management AB. Rahastojen yhteenlaskettu arvo on vajaat 4000 miljardia euroa. Summa vastaa noin seitsemääkymmentä Suomen valtion budjettia.
RAHA saattaa pakottaa jopa Bolsonaron kiinnostumaan ympäristönsuojelusta. Korona on heikentänyt sekä Brasilian taloutta että maan presidentin suosiota maltillisempien äänestäjien keskuudessa. Heille Bolsonaro lupasi aikanaan nimenomaan yhden asian: sujuvan markkinatalouden.
Toistaiseksi hallituksen ympäristöpolitiikka on aiheuttanut muun muassa lykkäyksen Etelä-Amerikan Mercosur-talousalueen ja Euroopan unionin välisen vapaakauppasopimuksen voimaantuloon.
Mercosuriin kuuluvat Brasilia, Argentiina, Uruguay ja Paraguay. Kyse olisi Euroopan unionin suurimmasta vapaakauppasopimuksesta, jota oli hiottu jo pari vuosikymmentä.
Yhteisymmärrystä juhlittiin kesällä 2019, mutta pian Macron nousi vastustamaan sopimusta, eikä Ranska suostunut ratifioimaan sitä. Vastalauseita ovat esittäneet myös eräät muut maat, kuten Itävalta ja Irlanti.
Myös ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet sopimusta, sillä toteutuessaan se helpottaisi Brasilian maataloustuotteiden kuten lihan tuontia EU-maihin. Juuri naudanlihan ja soijan tuotanto ovat keskeisiä syitä sademetsien tuhoutumiseen.
Heinäkuun 17. päivä 2020 Science-lehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan EU-maat ostavat Brasiliasta runsaasti nautaa ja soijaa, joiden tuotanto pahentaa metsäkatoa. Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että kaksi prosenttia tuottajista aiheuttivat jopa 62 prosenttia metsäkadosta Amazonin sademetsän ja Cerradon trooppisen savannin alueilla. Näiden kahden prosentin toimiin puuttumisella olisi siis suuri merkitys.
Toistaiseksi Bolsonaro ei ole ollut valmis myöntymään EU:n ympäristövaatimuksiin. Jatkossa keskeistä on, kuinka konkreettista taloudellinen painostus on. Onko ulkomaalaisen rahan kaikkoaminen aito uhka? Pelkkä sijoittajien kirje tuskin riittää. Etenkin kun Brasilian tärkein kauppakumppani on Kiina.
Millaisia käytännön toimia hallitukselta vaaditaan? Jo nyt Bolsonaro on tehnyt toimia hillitäkseen metsäkatoa. Toukokuussa maan asevoimat osallistuivat sankoin joukoin metsänsuojeluun. Tulokset jäivät vaatimattomiksi, eikä metsän salapolttajia juuri pidätetty.
Sademetsä on niin märkä, ettei se voi syttyä palamaan – Silti eläimet palavat elävältä Amazoniassa