Afganistanin sota: Yhdysvallat lähti taistelemaan kommunismia vastaan ja koulutti samalla itse oman vihollisensa
Yhdysvallat alkoi 1980-luvulla tukea kommunismia vastustaneita mujahideen-sissejä. Käytännössä se antoi aseita ja rahaa jihadisteille.
Afganistanin sodasta tuli muutama vuosi sitten pisin Yhdysvaltojen käymä sota, eikä loppua näy.
Maanantaina 21. elokuuta presidentti Donald Trump ilmoitti, että hän haluaa jatkaa vuonna 2001 aloitettua terrorismin vastaista taistelua talebanien ja al-Qaidan kukistamiseksi ja lisätä Yhdysvaltojen joukkojen läsnäoloa Afganistanissa.
Yhdysvaltojen puuttuminen Afganistanin konfliktihistoriaan juontaa kuitenkin jo neljänkymmenen vuoden taakse.
Pohjimmiltaan Afganistanissa on ollut kyse suurvaltojen voimannäytöstä, joka kääntyi niitä vastaan.
1980-luvulla Afganistanista tuli tärkeä pelikenttä kylmän sodan viimeisille vuosille, kun Yhdysvallat käytti Afganistanin sotaa (1978—1992) hyväkseen taistellakseen kommunismia ja Neuvostoliittoa vastaan.
Neuvostoliiton yritykset tehdä Afganistanista kommunistinen valtio alkoivat 1970-luvun alussa. Suurvalta oli pitkään havitellut aluetta omaan vaikutuspiiriinsä: venäläiset yrittivät valloittaa maan jo 1800-luvulla.
Vuonna 1973 Neuvostoliitto auttoi pääministeri Mohammed Daud Khania syrjäyttämään serkkunsa kuningas Mohammed Zahir Shahin vallasta, huhtikuussa 1978 Afganistanissa alkoi kommunistinen vallankumous ja seuraavan vuoden joulukuussa Neuvostoliitto miehitti maan kommunismin vahvistamiseksi.
Vallankumouksessa valtaan nousi kommunistinen Afganistanin kansandemokraattinen puolue (PDPA), joka hallitsi maata aina vuoteen 1992 saakka.
Video: Neuvostoliitto miehitti Afganistanin joulukuussa 1979. Lähde: AP
Neuvostoliitto lähti Afganistaniin järein keinoin. Afganistanin miehittäminen oli neuvostoarmeijan suurin operaatio sitten toisen maailmansodan.
Samalla Neuvostoliitto antoi Yhdysvalloille motiivin puuttua tapahtumiin, vaikka Yhdysvallat ei suoraan osallistunut sotatoimiin.
Presidentti Jimmy Carterin kaudella Yhdysvallat pyrki vaikuttamaan Neuvostoliittoon lähinnä sitä vastaan suunnatuilla talous- ja kauppapakotteilla sekä boikotoimalla Moskovan kesäolympialaisia vuonna 1980.
Kun nämä keinot eivät tehonneet, Yhdysvallat rahoitti ja aseisti vuodesta 1981 lähtien enenevässä määrin mujahideen-sissiryhmittymää, joka vastusti kommunisteja. Vastarintaliike koostui useista pienistä jihadistista ryhmistä.
Muita tukijoita olivat Kiina, Saudi-Arabia, Pakistan ja Iran. Yhteensä sissejä aseistettiin arviolta kuuden miljardin dollarin edestä.
Vuonna 1982 presidentti Ronald Reagan korosti julkilausumassaan mujahideen-sissien olevan Yhdysvaltojen näkökulmasta sankarillisia ”vapaustaistelijoita”, jotka taistelevat itsemääräysoikeutensa puolesta Neuvostoliiton brutaalin vallan alla.
Sanat olisivat voineet olla toiset, mikäli Reagan olisi tiennyt mitä tuleman pitää.
Tuolloin pyhää sotaa käyvien jihadistien motiiviksi nähtiin ulkopuolelta tulleen valloittajan kukistaminen, kun taas 1990-luvulla valtaan nousseiden talebanien kohdalla motiivina oli enemmänkin ideologian levittäminen.
Video: Presidentti Reaganin puhe Afganistanista 10. maaliskuuta 1982. Lähde: Reagan Library.
Lännessä riitti tukea Yhdysvaltojen toimille. Vuonna 1980 Suomen Kuvalehden (SK 13/1980, s. 34) artikkelissa Yhdysvaltojen puuttumista Afganistanin sotaan pidettiin lähinnä positiivisena asiana, jotta Neuvostoliiton vaikutusvalta ei laajentuisi.
Konflikti nähtiin nimenomaan suurvaltojen välisenä kamppailuna, jolle ominaista oli, että varsinainen sota käytiin jossain kolmannessa maassa.
Sodan alkamisesta syytettiin kuitenkin Yhdysvaltoja. Syynä Neuvostoliiton leviämiselle pidetiin Yhdysvaltojen ”heikkoutta”, sillä vuonna 1974 tapahtuneen presidentti Richard Nixonin erottamisen jälkeen Yhdysvaltojen nähtiin poliittisesti vetäytyneen maailmanpolitiikasta ja näin antaneen Neuvostoliitolle lisää liikkumatilaa.
Afganistanin sota oli Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä koko 1980-luvun. Tuhoiltaan se oli paljon suurempi kuin nyt käynnissä oleva, vuonna 2001 alkanut Afganistanin sota.
Jo vuonna 1982 Afganistanista oli paennut 3 miljoonaa ihmistä ja sodan loppuun mennessä vielä puolet enemmän. Yhteensä sodassa menehtyneitä oli yli miljoona.
Viime vuoteen mennessä Afganistanissa ja Pakistanissa oli yhteensä kuollut 173 000 ihmistä vuoden 2001 jälkeisten sotatoimien takia. Viime aikoina siviilikuolemien määrä on ollut ennätyskorkealla.
”USA:n suuri voitto?”, näin kysyttiin Suomen Kuvalehdessä (SK 1989, s. 78) sen jälkeen, kun Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista helmikuussa 1989, edellisenä vuonna tehdyn Geneven sopimuksen mukaisesti.
Neuvostoliiton vetäytymistä pidettiin Yhdysvaltojen ja sen salaisen palvelun CIA:n ansiona.
CIA:n kohdalla operaatiota pidetiin kaikkein onnistuneimpana ja laajimpana, joka oli toteutettu Neuvostoliittoa vastaan kolmannessa maailmassa. CIA oli esimerkiksi salakuljettanut maahan Stringer-ilmatorjuntaohjuksia ja muita aseita Pakistanin kautta mujahideen-sisseille.
Riemu jäi kuitenkin lyhyeen.
Neuvostoliiton vetäytymisen jälkeen myös Yhdysvaltain kiinnostus Afganistaniin lopahti. Afganistanissa sota kuitenkin jatkui sisällissotana vuoteen 1992 saakka.
Ääri-islamististen talebanien valta voimistui lopulta niin, että vuonna 1996 talebanit hallitsivat suurinta osaa maasta.
Samanaikaisesti alkoivat paljastua ensimmäiset viitteet siitä, että Yhdysvallat oli tehnyt kohtalokkaan ja kauaskantoisen virheen lähtiessään taistelemaan kommunismia vastaan Afganistaniin.
Tietämättään Yhdysvallat ja CIA olivat menneet aivan itse kouluttamaan ja aseistamaan jihadistiset mujahideenit, tulevan vihollisensa.
Kymmenien tuhansien mujahideen-sissien joukossa oli useita, jotka 1990- ja 2000-luvulla siirtyivät taistelemaan talebanien ja al-Qaidan riveihin.
Tunnetuin heistä oli parikymppisenä mujahideen-sissien joukossa taistellut Osama bin Laden. Al-Qaidan perustajana hänestä tuli sittemmin Yhdysvaltojen arkkivihollinen.
11.9.2001 tehtyjen terrori-iskujen takana ollut Osama bin Laden surmattiin Yhdysvaltojen Pakistanissa tekemässä ilmaiskussa vuonna 2011.
Se ei kuitenkaan ollut sodan loppu.
Tämän jälkeen terroristijärjestö al-Qaida on levittäytynyt entisestään, esimerkiksi humanitaarisen kriisin keskellä olevassa Jemenissä. Terroristijärjestö oli Isisin ohella Pariisissa tammikuussa 2015 satiirilehti Charlie Hebdo -toimitukseen tehdyn iskun takana.
Myöskään talebaneja ei ole täysin kukistettu, vaikka heidät syöstiin vallasta jo vuonna 2001. Viime vuonna talebanit ja muut kapinallisryhmät olivat vastuussa 60 prosentista iskuja, jotka vaativat siviiliurheja.
Video: George W. Bush kertoo lokakuussa 2001 Yhdysvaltojen hyökänneen Afganistaniin. Video: AP