Tyrmistyneet myanmarilaiset vetäytyivät koteihinsa, kun vaikuttajia vangittiin – Armeija yrittää palauttaa mahtinsa voimatoimin
”Ruma ja vastenmielinen teko”, viestittää Suomen Kuvalehden paikallinen toimittajakontakti Yangonista.
Tyrmistys ja epäusko. Se oli myanmarilaisten ensimmäinen reaktio, kun he kuulivat helmikuun 1. päivän aamun uutiset.
Sen sijaan että maan tuore parlamentti olisi kokoontunut ensi kertaa maan megalomaanisessa pääkaupungissa Naypyidaw’ssa, armeija ilmoitti anastaneensa vallan. Jälleen.
Myös Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa sotilaat ilmestyivät heti aamulla katujen kulmiin ja toreille. Tavalliset ihmiset vetäytyivät koteihinsa ja vetivät verhot kiinni.
Uutiset kertoivat, että maan johtaja, Nobel-palkittu Aung San Suu Kyi sekä presidentti U Win Myint oli pidätetty. Heidän olinpaikastaan ei ollut tietoa. Pidätettynä on myös osa maan ministereistä ja NLD-puolueen keskeisistä johtajia ja yhteiskunnallista vaikuttajaa, kaikkia ainakin 24 ihmistä.
”Tämä on ruma ja vastenmielinen teko. Jäämme odottamaan viestiä Aung San Suu Kyiltä”, kirjoittaa SK:n paikallinen toimittajakontakti Yangonin kaupungista Messengerin kautta.
SK ei turvallisuussyistä julkaise toimittajan nimeä.
Vuonna 2012 Suomen Kuvalehti haastatteli Yangonissa demokratialiikkeen yhtä keskeisistä johtajista, Min Ko Naingia, joka oli vastikään vapautunut vankilasta istuttuaan siellä 20 vuotta pääosin eristyssellissä.
Vallankaappauksen uhka oli leijunut ilmassa jo joitain viikkoja, mutta harva uskoi sen todella tapahtuvan. Suu Kyin johtama NLD- puolue voitti marraskuussa ylivoimaisesti maan parlamenttivaalit. Se sai yli 80 prosenttia jaossa olevista paikoista.
Sen sijaan armeijaa tukeva USDP-puolue menetti asemiaan entisestään.
Myanmarin armeija saa perustuslain turvin automaattisesti neljänneksen parlamentin paikoista. Vaalien jälkeen armeija sananvalta poliittisessa päätöksenteossa oli kuitenkin hupenemassa.
Armeija väittää, että NLD voitto perustui laajaan vaalivilppiin. Näyttöä tästä ei ole. Vallankaappauksen jälkeen armeijan johto ilmoitti, että poikkeustila jatkuu vuoden, ja tänä aikana järjestetään uudet vaalit.
Vallankaappauksen takana on armeijan komentaja Min Aung Hlaing. Tämä nousi asemaansa 2011, kun hänen edeltäjänsä kenraali Shwe Mann siirtyi parlamentin puhemieheksi. Siirto kuvastaa armeijan johdon roolia politiikassa.
Komentaja Min Aung Hlaingin,64, oli kevään aikana määrä jäädä eläkkeelle. Perustuslain mukaan uudesta komentajasta päättää maan presidentti, joka vuodesta 2018 on ollut demokraattipuolueen U Win Myint, entinen korkeimman oikeuden tuomari ja entinen poliittinen vanki hänkin.
Näin olleen komentaja, kenraali Min Aung Hlaing ei olisi itse saanut päättää omasta seuraajastaan. Siksi komentaja päätti kaapata vallan, tulkitsee yangoolainen politiikantoimittaja.
Massiivisen armeijan rooli Myanmarin politiikassa on ollut keskeinen läpi vuosikymmenien. Upseerijuntta kaappasi vallan 1962 ja johti maata raaoin ottein liki 50 vuoden ajan.
Sodankäynnin ohella kenraalit ovat haalineet itselleen vuosikymmenien aikana massiivisen omaisuuden niin teollisuudessa, maanomistuksessa kuin rakentamisessa.
Paineet demokratiaan kuitenkin kasvoivat sitä mukaa kuin kotiarestiin määrätyn Aung San Suu Kyin ja hänen johtamansa NLD-puolueen suosio kansan parissa kasvoi.
Vuonna 2008 maan perustuslaki kirjoitettiin uusiksi. Perustuslaki kuitenkin takaa armeijalle 25 prosenttia parlamentin paikoista ja antaa sille automaattisesti sisäasioiden, puolustusasioiden ja raja-asioiden ministerisalkut.
Laillisin keinoin armeijan roolia maan päätöksenteossa ei voi purkaa, koska muutos edellyttäisi 75 prosentin tukea. Ilman armeijan tukea se on mahdotonta.
Taistelut maan lukuisia etnisiä vähemmistöjä vastaan ovat nekin jatkuneet vuosikymmenien ajan. Armeijaa on syytetty toistuvasti karkeista ihmisoikeusloukkauksista.
Kuitenkin vasta maan rohingya-vähemmistön massiivinen vaino 2016 herätti maailman huomion. Kenraali Min Aung Hlaingin johtama armeija on tappanut ja raiskannut tuhansia islaminuskoisia rohingyoja.
Yli miljoonaa rohingyaa on paennut vainoja Bangladeshin puolelle.
Nobelin rauhanpalkinnon 1999 saanutta Aung San Suu Kyita on arvosteltu siitä, ettei hän ole tehnyt mitään rohingyojen tilanteen helpottamiseksi vaan on jopa päinvastoin myötäillyt armeijaa.
Armeijan näkemys on, että rohingyat eivät ole yksi Myanmarin lukuisista kansallisista vähemmistöistä vaan vierasperäisiä siirtolaisia ja terroristeja. Min Aung Hlaing on sanonut, että maailma on tuominnut väärin hänen ratkaisunsa maan ”lopulliseen ongelmaan”.
Suu Kyi on joutunut vuoden 2012 vaalivoittonsa jälkeen jatkuvasti tasapainottelemaan armeijan paineen ja demokraattisten voimien välillä. Juuri vallankaappauksen uhan on tulkittu vaimentaneen Suu Kyin pohjimmaisen tahdon rohingya-kysymyksessä.
Helmikuun ensimmäisen päivän tapahtumat osoittavat, että Suu Kyin pahimmat pelot olivat todellisia.
Juttua korjattu 2.2. kello 13.50: poistettu sittemmin virheelliseksi osoittautunut tieto siitä, että Min Ko Naing olisi pidätetty 1. helmikuuta.