Leijonien pelipaita: Made in Vietnam

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tuhannet ja taas tuhannet mopot tukkivat Ho Chi Minhin keskustan. Työpäivä on päättynyt, liikenne puuroutuu.

Moottoripyörät syrjäyttivät polkupyörät Vietnamissa 1990-luvulla. Nykyisin Ho Chi Minhissa on yli kuusi miljoonaa mopoa ja skootteria, jotka taistelevat elintilasta kovaa vauhtia kasvavan autokannan kanssa. Vietnam vaurastuu, ja kahdeksan miljoonan asukkaan Ho Chi Minh on nousemassa yhdeksi Kaakkois-Aasian tärkeistä metropoleista.

Kaupunki on saanut nimensä legendaarisen kommunistijohtajan Ho Tši Minhin mukaan. Sen nykyisyys on kuitenkin kaukana kommunismista. Ho Chi Minh on Vietnamin uuden kapitalismin moderni keskus.

”Ho Chi Minh on paljon avoimempi ja elävämpi kuin pääkaupunki Hanoi”, sanoo yksityisen Bich Chi -elitarvikeyhtiön myyntipäällikkö Pham Thi Huong Son.

Paikalliset asukkaat käyttävät kaupungista mieluummin sen vanhaa nimeä Saigon. Nimeen liittyy sekä perinteitä että politiikkaa – Saigon oli Yhdysvaltain tukeman Etelä-Vietnamin pääkaupunki ennen kuin maa yhdistyi Vietnamin sodan jälkeen.

Vietnamin sosialistista yksipuoluejärjestelmää vierastetaan etelässä enemmän kuin pohjoisessa. Mutta ei täälläkään uskota vallankumoukseen.

”Politikasta on turha edes puhua”, myyntipäällikkö Son sanoo. ”Siihen asiaan ei tule muutosta ainakaan 50 vuoteen.”

Silti 95 prosenttia vietnamilaisista kannattaa vapaata markkinataloutta. Amerikkalaisen Pew-tutkimuslaitoksen mukaan luku on korkeampi kuin missään muussa maassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kapitalismin kannattajia oli samassa kyselyssä vain 70 prosenttia.

Luottamus markkinatalouteen näkyy myös suhtautumisessa vapaakauppaan. Vietnam kuuluu Kaakkois-Aasian maiden talousyhteisöön ASEANiin, joka perustettiin aikoinaan torjumaan nimenomaan kommunistisen Vietnamin uhkaa. Järjestöstä kehitetään parhaillaan EU:n kaltaista yhteismarkkina-aluetta. Samaan aikaan Vietnam neuvottelee EU:n kanssa vapaakauppasopimuksesta.

 

Ho Chi Minhin kehitys näkyy parhaiten legendaarisen Rex-hotellin kattoterassilta. Alla kulkeva pääkatu on suljettu liikenteeltä massiivisen metrotyömaan vuoksi. Kaupunkiin rakennetaan kuusi metrolinjaa, liikenneväyliä parannetaan ja joka puolelle nousee uusia pilvenpiirtäjiä. Siirtomaa-aikaiset ranskalaiskorttelit ovat jäämässä puristuksiin.

Rexin terassi on suosittu turistikohde myös historiansa vuoksi. Yhdysvaltain armeija piti täällä Vietnamin sodan aikana päivittäiset tiedotustilaisuutensa, jotka tunnettiin nimellä Five O’Clock Follies. Terassin baarissa myydään nykyisin samannimisiä drinkkejä.

Sodan päättymisestä tulee kuluneeksi ensi torstaina 40 vuotta. Pohjois-Vietnamin joukot vyöryivät Saigoniin 30. huhtikuuta 1975. Panssarivaunut murskasivat presidentinpalatsin portit, ja katolle nostettiin Vietnamin kommunistisen vapautusrintaman Vietkongin lippu.

Yhdysvallat oli aloittanut jo edellisenä päivänä massiivisen evakuointioperaation. Merijalkaväen helikopterit kuljettivat suurlähetystön katolta turvaan tuhansia amerikkalaisia ja etelävietnamilaisia.

Yhdysvallat oli taipunut tulitaukoon jo pari vuotta aiemmin voimakkaan kansainvälisen ja kotimaisen painostuksen vuoksi, mutta lopullista vetäytymistä venytettiin viimeiseen asti. Amerikkalaiset uskoivat, että Saigonin puolustus kestäisi ja sotaan löytyisi poliittinen ratkaisu.

Presidentinpalatsi toimii nykyisin museona, sitä kutsutaan Jälleenyhdistymisen palatsiksi. Rakennuksen edustalle tuodut panssarivaunut ja katolle sijoitettu sotilashelikopteri muistuttavat sodan dramaattisesta loppunäytöksestä.

Palatsin sisällä aika tuntuu pysähtyneen, kokoushuoneet ja alakerran viestintäkeskus on jätetty historialliseen asuunsa. Suuren konferenssisalin perälle on kannettu Ho Tši Minhin patsas.

 

Vietnam yhdistettiin sodan jälkeen voittajan eli kommunistisen Pohjois-Vietnamin ehdoilla. Yli satatuhatta etelävietnamilaista teloitettiin, miljoona lähetettiin uudelleenkoulutusleireille.

Uuden valtion lähtökohdat olivat surkeat. Vietnam oli yksi maailman köyhimmistä maista, 70 prosenttia teollisuudesta ja puolet asunnoista oli tuhoutunut.

Maaperään oli jäänyt valtava määrä räjähtämättömiä maamiinoja ja pommeja. Laajoja alueita oli saastunut amerikkalaisten käyttämästä Agent Orange -kasvimyrkystä. Miljoonat vietnamilaiset ja kymmenettuhannet amerikkalaiset sotaveteraanit ovat kärsineet sen aiheuttamista sairauksista.

Talouteen haettiin mallia Neuvostoliitosta. Tehtaita ja maatiloja kollektivisoitiin, Vietnam eristäytyi maailmantaloudesta ja köyhtyi entisestään. Sadattuhannet etelävietnamilaiset pakenivat maasta, venepakolaisten virta ulottui Suomeen asti.

Kehitys sai uuden suunnan vuonna 1986, kun kommunistinen puolue käynnisti Doi Moiksi kutsutun uudistusohjelman Neuvostoliiton perestroikan ja Kiinan reformien innoittamana.

Kolhooseja purettiin, säännöstelyä vähennettiin ja ulkomaalaisten annettiin perustaa yhteisyrityksiä. Vaatteiden ja kenkien tuotanto kasvoi, palkat moninkertaistuvat. Vietnamista tuli nopeasti yksi maailman suurimmista riisin ja kahvin tuottajista.

Yhdysvallat normalisoi suhteensa Vietnamiin 1990-luvulla. 30 vuotta kestänyt kauppasaarto purettiin 1994, ja presidentti Bill Clinton vieraili Hanoissa marraskuussa 2000. Yhdysvallat on nykyisin Vietnamin suurin vientikohde, ja amerikkalaisissa yliopistoissa opiskelee 16 500 vietnamilaista.

 

Kymmenessä vuodessa Vietnamin talous on nelinkertaistunut. Talouskasvu hidastui jonkin verran vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aikana, mutta se on kiihtynyt taas yli kuuteen prosenttiin vuodessa eli lähes samaan vauhtiin kuin Kiinassa.

Mittakaavaero Kiinaan on kuitenkin valtava. Lähes 1,4 miljardin asukkaan Kiinassa on 300 dollarimiljardööriä, kun 92-miljoonaisessa Vietnamissa heitä on toistaiseksi vain yksi, kiinteistöbisneksessä omaisuutensa luonut Pham Nhat Vuong.

Monet Kiinassa toimineet yhtiöt ovat laajentaneet tai siirtäneet tuotantoaan Vietnamiin, sillä työvoimakustannukset ovat täällä jopa kolmanneksen halvemmat kuin Kiinassa. Vietnam houkuttelee investoijia myös 22 prosentin yritysverolla, joka on luvattu laskea ensi vuonna 20 prosenttiin.

Tekstiiliteollisuus alkoi siirtyä Vietnamiin toistakymmentä vuotta sitten. Esimerkiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen pelipaidat valmistetaan nykyisin täällä.

Vietnam kasvaa kansainvälisten suuryritysten ehdoilla. Ulkomaisten sijoitusten määrä nousee vuosittain 10–12 miljardiin dollariin. Suurimmat investoinnit tulevat Etelä-Koreasta ja Japanista.

Japanilainen rengasvalmistaja Bridgestone sekä elektroniikkayhtiöt Panasonic ja Fuji Xerox keskittävät tuotantoaan Vietnamiin. Eteläkorealainen Samsung on rakentanut Hanoin lähistölle kaksi matkapuhelintehdasta, joiden palveluksessa on 56 000 työntekijää. Yhtiön osuus Vietnamin ulkomaankaupasta nousee pariinkymmeneen prosenttiin. Toinen korealainen elektroniikkajätti LG Electronics siirtää parhaillaan televisiotuotantoaan Thaimaasta ja Indonesiasta Vietnamiin.

Myös amerikkalaiset ovat täällä: Apple, Citibank, Intel, Burger King, KFC, McDonald’s ja Starbucks. Samoin saksalaiset: Bayer, Bosch, Daimler-Benz ja Siemens. Brittiläisen Bentleyn luksusautojen myynti kasvaa Vietnamissa nopeammin kuin missään muualla maailmassa.

”Ranskalaiset ovat kuitenkin kaikkein aktiivisimpia, heillä on eniten yrityksiä ja henkilökuntaa”, sanoo varatoimitusjohtaja Jana Ackermann, joka pyörittää EU:n ja Vietnamin yhteistä bisnesverkostoa Ho Chi Minhin pilvenpiirtäjäkeskustassa.

Vietnam on yksi kaikkien aikojen suurimmista kehitysavun vastaanottajista, ja se mielletään edelleen kehitysmaaksi. Kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut kuitenkin jo alle viiteen prosenttiin.

Köyhyys on vähentynyt merkittävästi. Asukasta kohden mitattu bruttokansantuote on viisinkertaistunut 2000-luvulla, ja esimerkiksi YK luokittelee Vietnamin nykyisin alemman keskitulon maaksi.

Maailmanpankin Hanoin-toimiston pääekonomisti Sandeep Mahajan korostaa, että Vietnamin vahvuus on sen ihmisissä. ”Vietnamilaiset ovat ahkeria ja yritteliäitä”, hän sanoo.

”Täällä on vakaa ja turvallinen ympäristö ulkomaisille yrityksille ja väestö kasvaa nopeasti.”

Mutta Vietnamissa on myös pahoja ongelmia. Yksipuoluejärjestelmään juurtunut korruptio ja byrokratia jarruttavat kehitystä. Tehottomat valtionyhtiöt kattavat kolmanneksen bruttokansantuotteesta, pankkisektori on konkurssin partaalla ja krooninen energiapula aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia.

”Silti Vietnamin näkymät ovat hyvät”, Mahajan vakuuttaa. ”Jos pahimmat ongelmat saadaan ratkaistua, talouskasvu kiihtyy helposti kahdeksaan prosenttiin.”

 

Vietnam on kuulunut Suomen keskeisiin kehitysyhteistyökumppaneihin jo 40 vuotta. Tärkeimmät hankkeet ovat liittyneet kaupunkien vesihuoltoon ja metsäsektorin kehittämiseen.

1970-luvulla suomalaiset osallistuivat Pha Rungin telakan rakentamiseen Hai Phongissa Hanoin itäpuolella. Se rakennettiin alun perin Vietnamin kauppalaivaston korjaustelakaksi, mutta 1980-luvulla tilauksia saatiin myös Neuvostoliitosta. Myöhemmin telakalla ryhdyttiin rakentamaan laivoja.

Finanssikriisi iski kuitenkin rajusti Vietnamin telakkateollisuuteen. Valtiollinen telakkayhtiö Vinashin on rahoitusvaikeuksissa, eikä Pha Rung ole saanut uusia tilauksia.

Viime vuosina suomalaiset ovat pyrkineet tuomaan Vietnamiin uutta innovatiivista osaamista niin sanotun IPP- kumppanuusohjelman avulla. Hanketta vetävän Lauri Laakson mukaan nuoria yrittäjiä kannattaa tukea, jotta suomalaiset saisivat heistä tulevaisuudessa osaavia bisneskumppaneita.

IPP:n kautta kärkkyy siemenrahoitusta muun muassa kolmen hanoilaisen nuoren startup-yritys Innovative Education, joka kehittää älypuhelinsovellutuksia kielten opiskeluun yhteistyössä turkulaisen opetusteknologiayrityksen Sanakon kanssa. Yhtiö tähtää Vietnamin lisäksi Kambodžan ja Laosin markkinoille.

”Tarvitsisimme tässä vaiheessa vähintään 70 000 dollaria yhtiön operatiivisiin kustannuksiin ja tuotteiden kehittämiseen”, yhtiön perustaja Le Cam Huyen sanoo IPP:n järjestämässä yritystapahtumassa Hanoissa.

Hänen mukaansa Innovative Education valmistelee sovelluksensa ensimmäistä prototyyppiä, vaikka rahoituskuviot ovat yhä kesken. Lopullinen tuote on tarkoitus saada markkinoille puolen vuoden kuluessa.

Suomi tukee IPP-hanketta kymmenellä miljoonalla eurolla vuosina 2014–2018. Sen jälkeen perinteinen kehitysapu loppuu ja maiden välinen talousyhteistyö siirtyy kokonaan kaupalliselle pohjalle.

Suomen vientiä edistävää Finpron toimistoa Ho Chi Minhissa johtaa Eija Tynkkynen. Hänen mukaansa Vietnam on ”kiinnostavassa murrostilanteessa”.

”Digitaalinen verkko on rakennettu jo lähes koko maahan. Infrastruktuuri on hyvä, mutta palveluita puuttuu. Se avaa kiinnostavia mahdollisuuksia myös suomalaisille”, Tynkkynen sanoo.

 

Suomalaisyritysten panos Vietnamissa on toistaiseksi varsin vaatimaton. Nokia siirsi Samsungin vanavedessä matkapuhelintuotantoaan Kiinasta Hanoin lähistölle, mutta tehdas on nykyisin amerikkalaisen Microsoftin omistuksessa.

Tynkkysen mukaan suomalaisten kiinnostus on kuitenkin kasvussa. Kolmisenkymmentä suomalaisyritystä on perustanut tytäryhtiön Vietnamiin, ja noin 70 yritystä on edustettuna paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta.

Tuotannollisia investointeja on ollut tähän asti vain muutama. Vanhin niistä on reilut kymmenen vuotta sitten toimintansa aloittanut Huhtamäen pakkaustehdas, joka toimii singaporelaisten rakentamassa teollisuuspuistossa Ho Chi Minhin ulkopuolella.

UPM Raflatac valmistaa Ho Chi Minhin lähistöllä tarralaminaatteja, joita käytetään elintarvikkeiden ja lääkkeiden hinta- ja tuotetarroissa. Tuotanto myydään pääasiassa Vietnamiin sekä naapurimaihin Kambodžaan ja Laosiin.

Suomalaista osaamista on myös ruotsalais-sveitsiläisessä ABB:ssä, joka valmistaa Vietnamissa muuntajia ja kojeistoja. Yhtiöllä on Hanoissa kaksi tehdasta, joissa työskentelee yhteensä 750 ihmistä.

”Sähkön kulutus kasvaa kaksi kertaa yleistä talouskasvua nopeammin”, sanoo ABB:n suomalainen markkinointijohtaja Teemu Auronen. ”Meillä on uusi tehdas harkinnassa. Se toteutuu todennäköisesti 3–4 vuoden kuluessa.”

Suomalaisten uusin hanke on Ho Chi Minhin keskustassa Saigonjoen yli rakennettavan sillan suunnittelu. WSP Finland -yhtiön vientijohtaja Antti Karjalainen ja liiketoimintajohtaja Pekka Pulkkinen ovat parhaillaan neuvottelemassa hankkeen yksityiskohdista. Sillasta tulee 850 metriä pitkä, ja sen alustava kustannusarvio nousee 90 miljoonaan euroon.

”Sillalla on nyt myös pääministerin tuki, joten rakennustyöt lähtevät todennäköisesti pian liikkeelle”, Karjalainen arvelee.

WSP Finland on toiminut Vietnamissa jo parikymmentä vuotta. Ensimmäiset hankkeet olivat osa Suomen kehitysyhteistyötä, mutta nykyisin kaikki sopimukset tehdään puhtaasti kaupalliselta pohjalta. Vireillä on kaikkiaan 26 sillan suunnittelutyöt eri puolilla maata.

”Kehitysyhteistyö avasi meille markkinoita”, Pulkkinen sanoo. ”Kehitysyhteistyön pitäisi olla juuri tällaista.”

Huonekaluyhtiö Niemen Tehtaat valmistaa Vietnamissa käsityönä punottuja puutarhakalusteita, joita viedään Suomen lisäksi muun muassa Norjaan, Saksaan, Hollantiin ja Belgiaan. Yhtiö suunnittelee kalusteensa itse, ja varsinainen tuotanto perustuu Vietnamissa alihankintaverkostoon.

Yhtiö aloitti työt Ho Chi Minhin lähistöllä vuonna 2007. Syynä oli yksinkertaisesti työn hinta. Vietnamissa työntekijät ansaitsevat 150–200 euroa kuukaudessa. Se on 3–4 kertaa vähemmän kuin Kiinassa.

 

Moottoripyöräilijät ovat vetäneet sadetakit ylleen. Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa sataa vettä.

Pohjoisvietnamilaisen Hanoin ilmasto poikkeaa trooppisesta Ho Chi Minhistä, mutta kaupungit eroavat toisistaan myös poliittisesti. Hanoi on hallintokaupunki, missä kommunistisen puolueen ote tiukempi ja perinteiset valtionyhtiöt muodostavat suuren osan tuotannosta.

”Täällä Hanoissa vasta opetellaan markkinataloutta”, sanoo lähes sadan työntekijän konsulttiyritystä pyörittävä Nguyen Quang Huan. ”Tilanne on paljon helpompi Ho Chi Minhissä, koska siellä oltiin niin pitkään tekemisissä amerikkalaisten kanssa.”

Hanoi on Kaakkois-Aasian vanhin pääkaupunki, alueella on ollut asutusta jo tuhansia vuosia. Kaupunki selvisi sodasta yllättävän vähin vaurioin, mutta nyt uusi bisnesrakentaminen tekee tuhojaan täälläkin. Siirtomaa-aikaisia arvorakennuksia revitään alas, ja tilalle nousee teräsbetoniarkkitehtuuria.

Liberaaleista talousuudistuksia huolimatta Vietnam on edelleen kommunistisen puolueen hallitsema yksipuoluevaltio, jossa oppositiotoiminta on kielletty. Korkeinta valtaa käyttävät puolueen 200-jäseninen keskuskomitea ja sen valitsema 16-henkinen politbyroo.

Poliittinen valta keskittyy Ba Dinhin aukiolle. Täällä sijaitsevat kommunistipuolueen päämaja, presidentinlinna, parlamentti ja 1969 kuolleen Ho Tši Minhin mausoleumi.

Ho Tši Minh on korotettu Vietnamissa lähestulkoon jumalan asemaan, hänen kuvansa on jokaisen toimiston seinällä. Hän kuoli sydänkohtaukseen Vietnamin sodan aikana, minkä jälkeen hänen ruumiinsa balsamoitiin ja pantiin Leninin esimerkin mukaisesti graniittiseen mausoleumiin, jota vartioidaan yötä päivää.

Mausoleumi on auki vain aamupäivisin. Iltapäivällä turistit valokuvaavat toisiaan sen edustalla ja tiukkailmeinen vartija puuttuu tilanteeseen heti, jos joku ylittää rakennuksen eteen maalatun keltaisen viivan.

 

Poliittisen tilanteen pelätään kiristyvän maassa ensi vuonna järjestettävän puoluekokouksen alla. Kommunistisen puolueen sisällä käydään kovaa valtataistelua, sillä kokouksessa vaihtuvat puoluejohtajan lisäksi pääministeri, presidentti ja parlamentin puhemies.

Pääministeri Nguyen Tan Dung on entinen Vietkongin sissi. Häntä pidetään talouskysymyksissä uudistusmielisenä, mutta sisäpolitiikassa hän on tiukan linjan konservatiivi.

”Vanhoilliset ovat puolueessa niskan päällä”, sanoo hanoilainen toimittaja Pham Doan Trang. ”Pääministeri Dung on vahvoilla, sillä turvallisuusministeriö toimii hänen alaisuudessaan.”

Puolueen sääntöjen mukaan poliittisten johtajien on jäätävä eläkkeelle 65-vuotiaina. Säännöistä voidaan kuitenkin tarpeen tullen joustaa, joten 1949 syntynyt Dung saattaa saada vielä jatkokauden.

Vietnamin lehdistö, radio ja televisio ovat tiukasti hallituksen kontrollissa, mutta internet on avannut kansalaiskeskustelulle uusia mahdollisuuksia. Sen vuoksi viranomaisten vaino kohdistuu nyt erityisesti bloggareihin, jotka kirjoittavat yhteiskunnallisista kysymyksistä.

”Vietnamissa on 35 miljoonaa internetin käyttäjää ja 20 miljoonaa Facebook-tiliä, mutta vain harvat uskaltavat kirjoittaa poliittisista aiheista”, Trang sanoo.

Herkimmät aiheet liittyvät hänen mukaansa ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Myöskään kommunismia tai Kiinaa ei saa arvostella, vaikka maiden suhteet ovat Etelä-Kiinan meren aluekiistojen vuoksi erittäin kireät.

 

Mielipiteidensä takia Vietnamissa on pidätetty viime vuosina yli 320 ihmistä, kertoo toimittaja Trang. Hän itsekin on kokenut kovia. Viranomaiset ovat painostaneet häntä nuoruuden seksikuvilla, jotta hän lopettaisi kriittiset kirjoituksensa.

Tapahtumasarja sai alkunsa elokuussa 2009, kun Trang toimi VietnamNet-nimisen lehden kolumnistina. Hänet pidätettiin yhdessä kahden bloggarin kanssa. Heidän väitettiin syyllistyneen Kiinan kaivosteollisuuden vastaiseen kampanjaan ja painattaneen Keski-Vietnamin vuoristoalueelle suunniteltua bauksiittikaivosta vastustavia t-paitoja.

Trang piti syytteitä mielettöminä. Paitojen painattaminen ei ole rikollista, eikä hän ollut osallistunut millään tavoin koko hankkeeseen.

Todellinen syy liittyi hänen kirjoitteluunsa. Trang oli arvostellut Kiinan politiikkaa, joka johti aikoinaan Vietnamin jakautumiseen ja veriseen sotaan.

Pidätyksen jälkeen turvallisuuspoliisit tekivät kotietsinnän hänen asuntoonsa. He takavarikoivat hänen tietokoneensa ja löysivät sen kovalevyltä intiimejä valokuvia hänestä ja hänen poikaystävästään.

”Siellä oli noin 40 valokuvaa. He uhkasivat lähettää ne äidilleni ja painostivat minua allekirjoittamaan tunnustuksen.”

Trang vapautettiin yhdeksän päivän jälkeen, ja hän muutti ulkomaille. Tammikuussa hän palasi Vietnamiin, mutta joutui uudelleen turvallisuuspoliisin kynsiin.

Helmikuun puolivälissä Trang päätti tehdä lopun painostuksesta ja julkaisi tarinansa Facebookissa yksityiskohtia myöten. Hän pelkäsi ennen kaikkea perheensä reaktioita, sillä avioliiton ulkopuolinen seksi on edelleen tuomittavaa Vietnamin kulttuurissa.

”Äitini ei ole kuitenkaan sanonut asiasta yhtään mitään. En tiedä, mitä hän ajattelee.”

 

Juttu julkaistu 24.4. klo 4.50, jutun ingressi muutettu 24.4. klo 9.40.