WSJ: Iran haluaa nyt nostaa sodan hintaa
Kun Yhdysvallat uskoi kesäkuussa aloittaneensa rauhanprosessin, Iranin kova linjaa edustava johto alkoi valmistella sodan seuraavaa vaihetta.
Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat kesäkuussa yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tarkoituksena oli edistää neuvotteluja konfliktin päättämisestä.
Yhdysvallat näki aiesopimuksen tärkeänä askeleena konfliktin asteittaiseen rauhoittumiseen. Se koki, että taloudellinen paine pakotti Iranin joustamaan ja että neuvottelut olisivat jatkossa ensisijainen tie edetä.
The Wall Street Journalin mukaan Iran näki tilanteen aivan toisin. Tiedustelulähteisiinsä nojaten lehti väittää, että Iranin johto epäili sopimuksen olevan vain keino ostaa aikaa uusille Yhdysvaltain ja Israelin iskuille.
Maa päätti siksi valmistautua pitkään konfliktiin, jossa sotilaallinen pelote on ensisijainen.
Lehti kuvaa strategisen ajattelutavan muutosta Iranissa. Maa ei pyri enää ensisijaisesti välttämään sotaa, vaan se valmistautuu tilanteeseen, jossa alueellinen konflikti on uusi normaali.
Kesäkuun aiesopimuksen jälkeen Iran ryhtyi moniin toimenpiteisiin. Se lisäsi jyrkän linjan vallankumouskaartin valtaa suhteessa armeijaan ja nimitti johtotehtäviin kovissa operaatioissa kokemusta saaneita veteraaneja.
Levottomuuksien pelossa Iranin hallinto myös lisäsi sisäistä valvontaa ja vastavakoilua.
Konfliktin laajenemiseen valmistautumisesta kertoo myös ohjus- ja droonituotannon kasvattaminen. Jemenin hutheja ja Irakin shiiajoukkoja alettiin valmistella mahdollisesti laajempaan sotaan.
Tavoitteena on nostaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kustannuksia mahdollisessa uudessa konfliktissa, jos Yhdysvallat tai Israel tekevät uusia iskuja. Hormuzinsalmen lisäksi kohteina olisivat muun muassa Punainenmeri ja Saudi-Arabian energiainfrastruktuuri sekä Yhdysvaltojen joukot alueella.
Iranissa sanotaan jopa, että varsinainen sota ei ole vielä alkanut. Mahdollisen laajemman konfliktin vaikutukset ulottuisivat pitkälle Lähi-idän ulkopuolelle. Pysyvät häiriöt öljyreiteillä voisivat nostaa energian hintaa, vaikeuttaa merikuljetuksia ja lisätä epävarmuutta maailmantaloudessa.