Sademetsä katoaa silmiemme edessä: Maailma menetti Pohjois-Pohjanmaan verran vanhaa viidakkoa vuonna 2018

Vanhojen sademetsien katoaminen on vaaraksi ihmiskunnalle, sillä niiden mukana häviää tärkeitä hiilivarastoja.

biodiversiteetti
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sademetsien katoaminen metsänhakkuun ja maanviljelyksen tieltä on ollut ongelma jo vuosikymmeniä, mutta ongelman laajuus jää monelle abstraktiksi.

Luonnonsuojelujärjestö Global Forest Watch asettaa asiat oikeaan mittakaavaansa. Järjestön mukaan vuonna 2018 sademetsää menetettiin noin 36 000 neliökilometriä eli 3,6 miljoonaa hehtaaria.

Alue on Belgiaa suurempi ja vastaa suurin piirtein Suomen toiseksi suurinta maakuntaa Pohjois-Pohjanmaata. Kadonneen sademetsän pinta-alaan mahtuisi neljä Uuttamaata.

Kadonnut viidakko on vanhan kasvukannan sademetsää, jonka puut ovat olleet satoja tai enimmillään jopa tuhansia vuosia vanhoja.

Tällaiset metsät ovat kriittisen tärkeitä ekosysteemejä, joiden katoaminen on korvaamaton menetys kasvi- ja eläinkunnan biodiversiteetille.

Vanhoissa sademetsissä elävät useat planeetan uhanlaisimmista eläimistä, kuten sukulaisemme vuorigorillat ja orangit.

 

Vanhojen sademetsien katoaminen on uhka myös ihmiskunnalle. Trooppiset metsät toimivat suurina hiilivarastoina.

Niiden toiminta hiilinieluina, jotka sitovat enemmän hiilidioksidia kuin vapauttavat, on kiistanalaisempaa. Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan sademetsät vapauttavat tällä hetkellä enemmän hiiltä kuin sitovat, mutta paremmalla suojelulla metsät voisivat tutkijoiden mukaan muuttua jälleen hiilinieluiksi.

Jokainen sademetsästä hakattu puu pienentää planeetan kykyä sitoa ilmastoa lämmittäviä päästöjä, joita ihmiskunta ilmakehään jatkuvalla syötöllä lappaa.

Sademetsäpeitettä on kadonnut hakkuiden ohella myös metsäpalojen vuoksi. Vaikka maastopalot ovatkin luonnonilmiöitä, ihmisen toiminta kasvattaa niiden todennäköisyyttä monin paikoin. Myös ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvä kuivuus ruokkivat tuhoisaa kierrettä.

Katoamisen vauhti oli ennätyksellisen korkealla vuosina 2016 ja 2017. Vuonna 2016 sademetsää menetettiin yli 6 miljoonaa hehtaaria erityisesti kuivuuden kiihdyttämien metsäpalojen vuoksi.

Katoava sademetsä on vain osa kokonaisuudesta. Yhteensä tropiikin metsäpeite kutistui vuoden aikana 12 miljoonaa hehtaaria eli 120 000 neliökilometrin verran. Se on jo Lappiakin suurempi alue.

Kyse ei ole ennätysvuodesta, sillä vuotuinen kato on vain neljänneksi suurin sen jälkeen, kun seuranta vuonna 2001 aloitettiin.

 

Vielä 2000-luvun alussa leijonanosa sademetsäkadosta tapahtui vain kahdessa maassa: Brasiliassa ja Indonesiassa. Vuonna 2018 enää alle puolet kadosta nähtiin näissä maissa.

Sademetsien katoaminen kiihtyi viime vuonna useissa Afrikan maissa, muun muassa Ghanassa, Norsunluurannikolla ja Angolassa.

Määrässä mitattuna Afrikan sademetsät kutistuivat eniten Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa katoa tapahtui lähes puolen miljoonan hehtaarin verran.

Joitakin myönteisiä merkkejä tilastoista on havaittavissa. Erityisesti Indonesia on ottanut merkittäviä askeleita metsäkatonsa vähentämisessä, ja vuonna 2018 katoa olikin 40 prosenttia keskimääräistä vähemmän.

Global Forest Watchin tiedot ovat peräisin Yhdysvaltain Marylandin yliopiston ylläpitämästä tietokannasta, jota voi seurata järjestön sivuilta.

 

Oikaisu

Juttua on päivitetty 29.4.2019 kello 21.27: Täsmennetty tekstiin ja jutun ingressiin, että trooppiset metsät toimivat hiilivarastoina mutta eivät välttämättä hiilinieluina, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.