Kiinalainen avaruusasema putoaa taivaalta huhtikuun alussa – osa kappaleista voi päätyä Eurooppaan

Vaaratilanteen riski on erittäin pieni. Avaruusilmailun historiassa vain yksi ihminen on joutunut avaruusromun maalitauluksi.
Tiede 15.3.2018 12:22
Tiangong-1 -avaruusaseman moduuli kuvattuna avaruuskeskuksen näyttöruudulla Kiinan pääkaupungissa Pekingissä marraskuussa 2011.
Tiangong-1 -avaruusaseman moduuli kuvattuna avaruuskeskuksen näyttöruudulla Kiinan pääkaupungissa Pekingissä marraskuussa 2011. © WANG YONGZHUO / AP / LEHTIKUVA

Kiinan avaruusasema Tiangong-1 osuu maan ilmakehään huhtikuun alussa tai aikaisintaan maaliskuun viimeisinä päivinä, arvioivat Euroopan avaruusjärjestö ESA ja Yhdysvaltain tarkkailijat.

Vuonna 2011 laukaistu avaruusasema riistäytyi Kiinan hallinnasta vuonna 2016 ja on siitä asti lähestynyt maanpintaa sen kiertoradan huvetessa pikku hiljaa.

Tiangong-1 ei ole yhtä suuri kuin kansainvälinen ISS-avaruusasema tai Neuvostoliiton aikainen Mir-asema. Kiinalainen asema painaa noin 8,5 tonnia ja on 10,5 metrin pituinen.

Tutkijat arvioivat, että avaruusasema hajoaa ilmakehässä, mutta eivät kuitenkaan ole varmoja siitä, tuhoutuuko se kokonaan.

On mahdollista, että osia avaruusasemasta selviää maahan asti ilmakehässä palamisen jäljiltä. Nämä avaruusaseman kappaleet saattavat osua maahan esimerkiksi Etelä-Euroopassa tai Yhdysvalloissa.

Tilannetta ei kuitenkaan pidetä vaarallisena, sillä mahdollisesti maahan saapuvat kappaleet ovat pieniä, ja niiden osuminen asutuskeskuksiin on äärimmäisen epätodennäköistä.

”Todennäköisyys sille, että juuri sinä päädyt Tiangong-1:stä putoavan kappaleen uhriksi, on noin miljoona kertaa pienempi kuin loton jättipotin voittaminen,” kuvaillaan Yhdysvaltain Aerospace Corporation -järjestön sivuilla.

Avaruusilmailun historiassa tiettävästi vain yksi ihminen on joutunut putoavan avaruusromun maalitauluksi, ja tämäkin henkilö selvisi onnettomuudesta ehjin nahoin.

Putoamisen ajankohtaan tai paikkaan ei voida mitenkään vaikuttaa.

Tiangong-1:n on arvioitu putoavan ilmakehään maaliskuun 29. ja huhtikuun 9. päivän välisenä aikana. Tarkkaa ajankohtaa ei vielä tässä vaiheessa voida ennakoida.

Yhtä haastavaa on tarkan putoamispaikan ennustaminen. Aseman kappaleet voivat levitä jopa tuhansien neliökilometrien alueelle.

Avaruusasema voi teoriassa pudota minne tahansa 43. pohjoisen ja 43. eteläisen leveyspiirin välillä, eli suurin osa maapallosta on mahdollisella putoamisalueella.

Todennäköisimmät laskeutumisalueet ovat mainittujen leveysiirien tuntumassa pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

Osumisalueella ovat muun muassa Espanja, Italia, Kreikka, Yhdysvallat ja itse avaruusaseman rakentanut Kiina. Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole mahdollisia osumisalueita.

On myös varsin mahdollista, että Tiangong-1:n jäännökset putoavat valtamereen.

Avaruusaseman putoamisen ajankohtaan tai paikkaan ei voida mitenkään vaikuttaa, sillä 2016 tapahtuneen toimintavian jälkeen Tiangong-1 ei ole vastaanottanut komentoja maanpinnalta.

Jotkin tutkijat ovat huolissaan siitä, että tuhoutuessaan avaruusasema voi levittää myrkyllisiä yhdisteitä, uutisoi The Independent.

Varmuuden vuoksi sivullisia kehotetaankin pysymään loitolla mahdollisesta avaruusromusta, jos sen kappaleita sattuu laskeutumaan lähistölle.

Oikaisuja:

15.3.2018 klo 12.22. Juttua muutettu 16.3. klo 11.17. Tiangong-1:n on arvioitu putoavan maan ilmakehään maaliskuun 29. ja huhtikuun 9. päivän välisenä aikana, ei maaliskuun 29. ja helmikuun 9. kuten jutussa aiemmin virheellisesti väitettiin.