Avaruusasema kuin rähjäinen kimppakämppä – Mir-asema kohtasi avaruuden pahimmat painajaiset

Avaruuskolari, tulipalo – ja yli 20 000 tieteellistä koetta. Mir kiersi maata peräti 15 vuotta.

avaruus
Teksti
Markus Hotakainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Avaruuslentäjän pahimmat painajaiset on helppo luetella: tulipalo ja ilmavuoto. Molemmat ehdittiin kokea Mir-avaruusasemalla, jonka rakentamisen Neuvostoliitto aloitti vuonna 1986 ja Venäjä viimeisteli kymmenkunta vuotta myöhemmin.

Näiden vastoinkäymisten lisäksi avaruusasemalla eteen tuli tilanne, jota perusteellisessakaan kosmonauttikoulutuksessa tuskin osattiin ennakoida: Mirin avaruuteen lähettänyt valtio lakkasi olemasta.

Kosmonautti Sergei Krikaljoville se merkitsi kotimaan katoamista jalkojen alta kesken avaruuslennon.

Krikaljov laukaistiin Mir-asemalle toukokuussa 1991 yhdessä maanmiehensä Anatoli Artsebarskin ja Ison-Britannian ensimmäisen astronautin Helen Sharmanin kanssa.

Sharman palasi maahan viikon lennon jälkeen. Krikaljov jäi jumiin asemalle seuraamaan, kun yli 350 kilometrin päässä hänen alapuolellaan suuren ja mahtavan Neuvostoliiton lähtölaskenta kiihtyi.