Poliisi tutkii kunnianloukkausepäilyä: Suomalaisesta elokuva-alan vaikuttajasta liikkunut ahdisteluväitteitä

Helsingin poliisi on saanut rikosepäilyyn liittyvät kuulustelut päätökseen.

#metoo
Teksti
Matilda Jokinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Helsingin poliisi tutkii epäiltyä kunnianloukkausta, joka liittyy suomalaisesta elokuva-alan vaikuttajasta esitettyihin ahdisteluväitteisiin.

Taustalla on henkilön itsensä tekemä tutkintapyyntö. Se koskee eri tahoilta kuultuja huhuja siitä, että elokuva-alan johtotehtävissä työskentelevä mies olisi syyllistynyt seksuaalirikokseen.

Poliisi on yrittänyt selvittää väitteiden alkuperää. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan jutussa on useita epäiltyjä.

Epäilyt liittyvät elokuva-alalla työskentelevien henkilöiden eri yhteyksissä käymiin keskusteluihin. Mieheen kohdistuvia väitteitä ei ole käsitelty tiedotusvälineissä.

Tutkinnanjohtaja Harri Saaristola ei halua avata tutkinnan sisältöä.

Hän kuitenkin kertoo, että kuulustelut on saatu loppuun 17. lokakuuta eikä uusille kuulemisille ole tämänhetkisen tiedon valossa tarvetta.

“Seuraavaksi keskustelemme tapauksesta syyttäjän kanssa ja sen jälkeen nähdään, miten edetään.”

 

Keskustelu naisten kohtelusta kulttuurialalla käynnistyi Suomessa syksyllä 2017 sen jälkeen, kun #metoo-liikehdintä oli saanut alkunsa Yhdysvalloissa.

Elokuva-alalla on julkisesti käsitelty ohjaajien Aku Louhimiehen ja Lauri Törhösen toimintatapoja. Kulisseissa keskustelua naisten kokemuksista on kuitenkin käyty laajemmin.

Suomen Kuvalehti kertoi joulukuussa 2017 tapauksesta, jossa juristi oli lähestynyt elokuva-alan työntekijää tämän puhuttua ahdisteluväitteistä helsinkiläisessä baarissa.

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professorin Päivi Korpisaaren mukaan kunnianloukkauksen rikosnimike täyttyy keskusteluissa käytännössä helposti.

“Riittää, että esittää toisesta ihmisestä valheellisen väitteen tai vihjauksen, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa. Väitteen ei tarvitse tulla suuren yleisön tietoon.”

Jo kahden kesken lausuttu solvaus, valheellinen syytös tai vihjaus on kunnianloukkaus.

Kahden ihmisen välillä tapahtuneita kunnianloukkauksia on vaikea todistaa, ellei niistä ole esimerkiksi kirjoitettua näyttöä. Sen sijaan julkisessa tilassa lausutulla kunnianloukkauksella on usein todistajia.

Baari-illan aikana lipsautettu perätön väite voi siis periaatteessa johtaa kunnianloukkaussyytteeseen. Rikosoikeudellisesti väitteen todenperäisyyden osoittaminen ei aina ole helppoa.

Käytännössä vain pieni osa kunnianloukkausta koskevista tutkintapyynnöistä etenee syyttäjän käsittelyyn.

Syytteen hylkäämistä puoltavana seikkana voidaan lain mukaan pitää asian yhteiskunnallista merkitystä, jos ilmaisu ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoja tai törkeän tekomuodon osalta jopa kaksi vuotta vankeutta.

“Käytännössä sananvapausrikoksista tuomitaan hyvin harvoin vankeusrangaistuksia”, Korpisaari kertoo.

 

Helsingin käräjäoikeudessa puitiin alkusyksystä tapausta, jossa neljää naista syytettiin laulaja-näyttelijä Tomi Metsäketoon kohdistuneesta kunnianloukkauksesta. Naiset tuomittiin sakkoihin.

Oikeuden mukaan he olivat esittäneet sosiaalisessa mediassa valheellisia väitteitä Metsäkedon käytöksestä naisia kohtaan.

“Olen käyttäytynyt elämässäni typerästi ja ollut monille ihmisille öykkärimäinen. En lähde näitä tosiasioita kiistämään. Samalla kuitenkin toivon suhteellisuudentajua erityisesti netissä käytävään keskusteluun”, Metsäketo kommentoi lokakuussa 2017 julkaisemassaan tiedotteessa.

Myös muualla maailmassa on #metoo-kampanjan kuohunnan keskellä nähty samantapaisia tutkintapyyntöjä ja syytteitä.

Yhdysvaltalainen kirjailija Stephen Elliot haastoi 10. lokakuuta 2018 oikeuteen toimittajan, joka oli luonut kohutun Shitty Media Men -listan.

Moira Donegan loi “Paskojen mediamiesten listan” nimettömänä lokakuussa 2017.

Se oli avoimesti muokattava Google-tiedosto, johon kerättiin tietoa ja huhuja ahdistelevista media-alan miehistä. Listaa pystyi päivittämään anonyymisti.

Muokattava dokumentti ehti olla avoinna 12 tuntia, jonka aikana se levisi laajasti verkossa. Listalle ehti kertyä noin 70 miehen nimet, joista suurin osa vaikutti New Yorkin alueella.

Donegan otti listan pois netistä kuultuaan, että asiasta oltiin julkaisemassa uutista mediassa.

Yhdysvalloissa arvuuteltiin kiivaasti sekä listalla olevien miesten nimiä että listan tekijän identiteettiä.

Tammikuussa 2018 Donegan paljasti New York Magazinen esseessä, että hän oli luonut listan.

Useat naiset olivat maininneet listalla kirjailija Stephen Elliotin nimen. Elliot vaatii nyt 1,5 miljoonan dollarin korvauksia ja listaan kirjoittaneiden naisten nimien julkaisua.

 

Juttua korjattu kello 17:18: Muutettu kohtaa, jossa kerrotaan eri tahojen esittämien väitteiden sisällöstä. Vaihdettu ilmaisu “seksuaalirikoksiin ja häirintään” muotoon “seksuaalirikokseen”. 

Lue myös elokuvatoimittaja Kalle Kinnusen blogi “Aku Louhimiehen revanssi – ja median mieletön reaktio”