Tekijän ääni saa kuulua

Kanava-palkinnon raati toivoo tietokirjailijoilta persoonallista otetta.

kulttuuri 25.10.2018 16:22
Miina viljanen
Vuoden 2018 Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat.
Vuoden 2018 Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat. © JARMO WRIGHT

Kanava-tietokirjapalkinto jaetaan seitsemättä kertaa Suomen Kuvalehden ja Kanavan palkintojuhlassa 31. lokakuuta. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 163 kirjaa 21 eri kustantamosta.

Raadin jäsenet, kirjailija ja työelämäprofessori Tiina Raevaara sekä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, valitsivat kilpailijoiden joukosta viisi finaaliteosta. Voittajan valitsee raadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen.

Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön vuonna 2012 perustama tunnustuspalkinto on 10 000 euroa.

Tänä vuonna suomalaisessa tietokirjakentässä painottui vuoden 1918 sisällissodan muistovuosi. Aihetta käsittelevistä kirjoista yksi päätyikin viiden kärkeen.

Finalistien joukkoon raati pyrki valitsemaan mahdollisimman erilaisia aiheita, toteutuksia ja kertojia.

”Viiden kärkeä yhdisti näiden teosten kyky nousta yksityiskohtien yläpuolelle ja kertoa historian kautta myös yhteiskunnan nykyisestä tilasta”, sanoo Tiina Raevaara.

Kanava-tietokirjapalkinnon painotus on yhteiskunnallisissa teoksissa, mutta Raevaara olisi toivonut näkevänsä nykyistä laajemmin yhteiskunnallisuutta.

”Yhteiskunnallinen voi olla muutakin kuin historiaa ja politiikkaa. Olisin halunnut lukea enemmän esimerkiksi siitä, miten lääketiede tai luonnontieteet vaikuttavat osana yhteiskuntaa.”

Tietokirjallisuus on Suomessa melko perinteistä, joten persoonalliset kirjoittajat erottuvat joukosta edukseen. Tuomas Forsbergin mukaan hyvässä tietokirjassa tekijän ääni pääsee esille.

”Silloin tietää, ettei kuka tahansa voisi kirjoittaa samanlaista kirjaa”, Forsberg sanoo.

Hän uskoo, että hyvän tietokirjan tunnistaa loppujen lopuksi vasta vuosien kuluessa.

”Tietokirjan arvo mitataan sen yhteiskunnallisella vaikuttavuudella. Hyvä tietokirja ei ole kulutustavaraa, vaan jää vaikuttamaan yhteiskuntaan vielä pitkään julkaisun jälkeen.”

Tuomas Forsberg ja Tiina Raevaara.

Ehdokkaat ja perustelut

Seppo Hentilä: Pitkät varjot

Sisällissodan muistamis-ta käsittelevä teos vakuut-taa laaja-alaisuudellaan ja näkemyksellisyydellään. Kirja osoittaa, kuinka vuosi 1918 koskettaa suomalaisia monin tavoin vielä tänäänkin.

 

Minttu Jaakkola, Timo Vuorisalo ja Lasse Peltonen: Saimaannorppa ja ihminen

Ajankohtainen puheenvuoro tarjoaa yhden eläinlajin suojelun kautta konkreettisen ja monitieteellisen näkökulman kestävään kehitykseen sekä ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen.

 

Mirkka Lappalainen: Pohjoisen noidat

Kiinnostava ajankuva tuo esiin uutta tietoa 1600-luvun lopun yhteiskunnasta. Kirja kuvaa ennakkoluuloja, vihaa ja ulkopuolisuutta tavalla, joka antaa perspektiiviä myös ajankohtaisiin ilmiöihin.

 

Kirsi Vainio-Korhonen: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa

Teos kuvaa yksittäisten ihmisten elämänkohtaloiden kautta 1800-luvun alun kaupunkielämää ja koko tuon ajan yhteiskuntaa niin, että tuloksena on uskottava ja yksityiskohtainen ajankuva.

 

Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu- Pekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Totuuden jälkeen

Kirjoittajilla on vahva näkemys totuudenjälkeisyydeksi kutsutusta ilmiöstä, ja he argumentoivat sen uskottavasti ja nojaten monipuoliseen tietoon.

 

Kanavaa ja Suomen Kuvalehteä kustantaa Otavamedia.

Sisältö