Rendel lähti Mikkelistä Cannesiin – ”Elokuva mun pelkotiloista massatyöttömyyden Suomessa”

Mainostoimistoyrittäjä ohjaa ja tuottaa Suomen ensimmäistä supersankarielokuvaa.
Kalle Kinnunen
Elokuva 20.5.2015 14:15

CANNES – Mikkeliläisen kostoelokuva Rendelin ohjaaja ja tuottaja Jesse Haaja kertoo, että nyt luodaan ennennäkemätöntä kulttuuri-ilmiötä.

”Mä näen tämän niin, että Rendel ei ole vain elokuva. Elokuva starttaa jotain muuta. Rendelistä pitää tulla Suomen ensimmäinen supersankari. Tulee kirjat ja muut”, Haaja kertoo Cannesissa kattoterassilla.

”Sen pitää olla niin kuin Kapteeni Amerikka. Katsotaan, mihin kannukset kestää.”

Rendeliä ei aivan vielä tunneta laajasti. Rendel on Haajan varkautelaisena koulupoikana keksimä naamioitunut sankari. Hahmo ei ole ennen suurisuuntaista elokuvahanketta seikkaillut muualla kuin Haajan omissa piirustuksissa.

Mediahuomiota elokuvahanke alkoi saada Suomessa viime viikolla, kun tekijät tiedottivat radiojuontaja Renne Korppilan saaneen leffasta konnaroolin.

Itse Rendeliä esittää Kris Gummerus, suomenruotsalainen näyttelijä, jonka ainoa aiempi elokuvapuherooli oli draamassa Missä kuljimme kerran.

Kun tarkemmin katsotaan, kyseessä ei ole perinteinen supersankari, vaan naamioitunut, armoton kostaja.

Eikä elokuva sovi lapsille. Jo kuvattujen lyhyiden näytteiden perusteella se on tylyn väkivaltainen.

”Ei me tehdä splatteria, mutta ensimmäinen ohje käsikirjoittajalle oli: ekan kohtauksen pitää olla semmoinen, että kymmenen ihmistä poistuu teatterista”, Haaja paukauttaa.

”Rendel on rikki, se on pahasti pirstoutunut. Se on tullut hulluksi ja joutuu pohtimaan, että onko se itse muuttunut niiden kaltaiseksi, joita vastaan se taistelee.”

Naamioituneeksi Rendeliksi muuttuva päähenkilö Rämö on perheenisä, joka joutuu pulaan eikä ylpeyttään uskalla pyytää apua.

”Mietittiin, mitkä ovat pahimmat asiat mitä voi tapahtua. Perheen menetys”, Haaja pohtii.

”Tää on elokuva mun henkilökohtaisista pelkotiloista massatyöttömyyden Suomessa.”

Haaja sanoo, ettei ole varma, onko brutaalisti kostava Rendel sittenkään supersankari.

”Mä en halunnut tehdä kovin suoraviivaista tarinaa. Supersankarielokuvia on niin paljon.”

”On hemmetin vaikea tehdä sellaista, mistä joku ei pääse sanomaan, että toi on jo nähty. Jatkuvasti meillekin sanotaan, että toihan on kuin Batman, Spawn tai Marvelin Tuomari, jolla on maski. Mutta tässä on maskin alla sellaista, mitä ei olla nähty.”

 

Rendel-elokuva on mainostoimistoyrittäjä Haajan unelma. Eokuvahankkeen taisi sytyttää kolmenkympin kriisi, hän sanoo.

Inspiraatiota antoi Iron Sky, suomalainen natsiscifikomedia, josta kasvoi kansainvälinen tuotanto ja ilmiö. Haajan puheista välittyy suuri ihailu Timo Vuorensolaa, Iron Skyn ohjaajaa kohtaan.

”Mulla on Vuorensolan kanssa yllättävän samanlainen tausta, on nuorena piirretty omia juttuja. Ehkei se inspiraatio tule niinkään Iron Skyn tyylilajista vaan siitä, että on ollut haluttu toteuttaa unelma. Jos Timo Vuorensola pystyy toteuttamaan tuollaisen, se antaa uskoa, että siihen pystyy itsekin.”

Haaja kertoo tehneensä 16 vuotta mainostoimistotyötä. Sinä aikana hän on solminut suhteita ja hänellä on paljon tuttuja, jotka voivat auttaa elokuvanteossa.

Haaja puhuu Iron Skystä Vuorensolan luomuksena. Häneltä tuntuu unohtuvan, että vaikka se oli Vuorensolan ensimmäinen elokuva, kansainvälinen tekijäryhmä koostui pitkän linjan ammattilaisista ja esimerkiksi tuottajilla oli takanaan yhteensä kymmeniä elokuvia, varsin suuriakin tuotantoja.

Viime syksynä Haaja tulosti Suomen elokuvasäätiön sivuilta 60 sivua hakuohjeita. Se oli liikaa.

”Oon helvetin huono organisoimaan tollasia paperihommia”, hän huokaa.

Niinpä alkoi rahoituksen etsiminen itse. Haaja laskee sijoittaneensa Rendeliin omaa rahaansa ”joitain kymmeniä tuhansia”. Elokuvalla on myös yksityisiä rahoittajia, jotka haluavat pysyä nimettöminä, hän kertoo.

Pääyhteistyökumppanit ovat Mikkelin ammattikorkeakoulu, painoalan yritys Grano, Osuuskauppa Suur-Savo ja vaatemerkki Bille Beino.

Cannesissa juhlistettiin joukkorahoituskampanjan alkua. Se on kansainvälinen projekti, ja huomiota hankittiin ostamalla elokuvabisneslehden Screenin viime torstain Cannes-painoksesta takakannen mainospaikka 3500 eurolla sekä kävelyttämällä naamioasuun puettua Rendelin näyttelijää kaupungin keskeisellä La Croisette -rantakadulla.

Haaja innostuu kertoessaan, että hahmosta otettiin ”tuhansia kuvia”.

Joukkorahoituskampanjassa on tavoitteena kerätä 80 000 dollaria.

”Esimerkiksi Cannesista kun on päästy, on kolmen viikon sisään määrä pitää rahoittajailta, jonne tulevat ne, jotka ovat jo mukana ja ne, joita me halutaan mukaan”, Haaja kertoo. Näytetään materiaalia ja Cannes-pöhinää, lukitaan ovet ja päästetään porukka ulos vasta, kun ne ovat laittaneet rahaa tilille. Tai Indiegogon kampanjaan me nekin yritetään sitoa. Jos se kampanja saadaan loppuun, se on tärkeä imagollinen juttu.”

 

Rendelin rahakuvioissa on vaikea pysyä perässä.

Haaja itsekin myöntää puhuneensa rahasta pitkään väärällä tavalla. Maaliskuussa hän sanoi MTV3:lle tuotantobudjetin olevan 170 000 euroa. Silloin hän oli unohtanut summasta työn arvon.

”Tämä kaikki on niin uutta. Ensin me laskettiin budjettia sen mukaan, mikä on kovan rahan menekki.”

Tuollainen summa olisi sadasosa siitä, mitä Hollywoodin supersankarielokuvat maksavat. Toukokuun alussa puhuttiin noin puolen miljoonan euron budjetista.

Cannesin aikana Yle uutisoi, että Rendel on saanut yhtäkkiä peräti 500 000 euron lisärahoituksen. Moinen sijoitussumma kuulostaa sangen korkealta – elokuva-alasta Haajalla kun ei ole mitään kokemusta muuten kuin katsojana. Sama koskee suurinta osaa teknisestä työryhmästä.

Lisärahoituksen takana on Timo Puustisen Frozen Flame Pictures -firma. Jyväskyläläinen Puustinen on tuottanut ja ohjannut musiikkivideoita sekä muutamia täyspitkiä elokuvia, joita ei ole kuitenkaan nähty kansallisessa levityksessä.

Kun Haajalta kysyy korkeasta summasta, hän toteaa, ettei se ole rahaa.

”Timo Puustinen tuli mukaan ja hänellä on yhteistyökumppanuuksia. Timolla on paljon kontakteja, se on ollut pitkään alalla. Ei se tietenkään mene niin, että Timo antaisi 500 000 euroa rahaa. Tämä on vähän hankala selittää. Mutta me tehdään nyt eri tavalla.”

Joka tapauksessa nyt Rendelin budjetti on jo peräti 1 107 000 euroa.

 

Cannesissa hautui myös ajatus tehdä osa Rendelistä englanniksi, jotta se olisi kansainvälisesti houkuttelevampi. Nykyisen suunnitelman mukaan elokuva kuvataan pääosin Tampereella tehdasmiljöössä syys–joulukuussa 2015.

”Tampereella, koska Turku oli liian kaukana ja Helsingissä pelkästään parkkimaksuihin menisi 500 euroa päivässä”, Haaja toteaa.

Työryhmässä on paljon vapaaehtoisia. Kuvauksia tehdään vuoroviikoin.

”Me tullaan Mikkelistä ja näyttelijät pääasiassa Helsingistä, joten Tampere on sopivan matkan päässä, ja siellä on se vanha huopatehdas.”

Elokuvalla on nyt myös levitysyhtiö Suomessa, Elokuvasäätiön tai Ylen rahoituksen ulkopuolella tehtyihin pikkutuotantoihin erikoistunut Black Lion, jota pyörittää Miika Norvanto. Aiemmin Black Lion on levittänyt muun muassa dokumentin Autolla Nepaliin ja kotimaisen kauhuleffan Anselmi, nuori ihmissusi.

Kun Rendel siis valmistuu, se tulee jollain laajuudella elokuvateattereihin. Haaja kuitenkin sanoo, ettei elokuvan ole tarkoitus ”tehdä rahaa”.

”Meidän rahoittajat eivät ole sijoittajia, vaan tukijoita. Tää on rehellisen kaupallinen leffa, jossa on tuotesijoittelua, mutta mä vaan haluan tehdä niin hyvän leffan kuin pystyn”, Haaja sanoo.

”Varmaan ne (yleisö) menee katsomaan tän mielenkiinnosta. Mutta jos myisin sieluni, mielenkiinto tekemiseen lopahtaisi.”

 

Miksi Rendelin tiimi lähti Mikkelistä Cannesin elokuvajuhlille?

Perimmäinen syy on itse Cannes, Haaja myöntää.

”Onhän tää tämmöinen elokuvan Mekka. On päästy tapaamaan ihmisiä, vietiin Rendel tonne bulevardille. Saatiin Timo Vuorensola käymään täällä toimistolla. Rendel huomataan ja nähdään.”

Haaja kuvailee Cannes-kokemuksiaan surrealistisiksi. Nyt hän on saanut ensimmäisen kosketuksensa oikeaan elokuva-alaan.

”Ilmeisesti tämä on sellainen bisnes, että käyntikortteja pitää jakaa.”

Cannesin Rendel-tapahtumien kohokohta oli parin minuutin pituisen kohtauksen esitteleminen parillekymmenelle ulkomaiselle juhlavieraalle. Vastaanotto jännitti Haajaa – ehkä turhaan, koska yhden vanhassa tehtaassa kuvatun tappelukohtauksen perusteella pienen budjetin elokuvaa ei sen enempää kiitetä kuin tuomita.

”Rendel-homman alkuperäinen hienous oli se, että meillä oli vakavasti otettavan elokuvan näköinen tuote ennen kuin oli riviäkään käsikirjoitusta”, Haaja summaa.

”Jos mä olisin lähtenyt kulkemaan normaalia polkua, pikkuhiljaa tarinan kautta, homma olisi
pysähtynyt.”

Edessä ovat varsinaiset haasteet. Käsikirjoituksessa on työstämistä, ja sitten elokuvakin pitäisi tehdä.

”Onneksi me saadaan apua. Ensin mä ajattelin, että elokuvanteko on kuin mainoskuvaus, mutta tehdään vaan 30 päivää putkeen”, ohjaaja nauraa.

Nyt haasteet on tiedostettu. Haajan mukaan Rendeliin tulee vahva tarinan kaari.

”Kun katsoin kässäriä, huomasin, että tää on monimutkaisempi juttu. Nyt ollaan saatu paljon apua. On sovittu, että Miika Norvannon ja Timo Puustisen kanssa prepataan jonain viikonloppuna käsikirjoituksen dramaturgiavääntö.”

Tuleeko Rendel kakkonen?

”Ehkä!”

Sitten Haaja epäröi.

”En tiedä, haluanko mä tehdä enää sitä. Toivon, että Jalmari Helander innostuu ekasta Rendelistä ja soittaa, että haluaisi tehdä sen ja sillä on kymmenen miljoonaa euroa.”