Viimeinen naula Malmin lentotoiminnan arkkuun: Helsingin kaupunki irtisanoi kentän vuokrasopimuksen

Uutisanalyysi: Vuokrasopimus päättyy vuoden 2019 lopussa, vaikka uuden asumalähiön talojen rakentaminen alkaa vasta vuoden 2022 lopulla.
Kotimaa 6.12.2018 10:51
Jyri Raivio
Pienlentokoneita Malmin lentokentällä Helsingissä 6. heinäkuuta 2016.
Pienlentokoneita Malmin lentokentällä Helsingissä 6. heinäkuuta 2016. © VESA MOILANEN / Lehtikuva

Helsinki-Malmin lentoasema vihittiin juhlallisesti käyttöönsä toukokuun 15. päivänä 1938. Kutsuvieraiden joukossa olivat pääministeri A.K. Cajander sekä marsalkka Mannerheim. Yleisöä oli 25 000, kutsuvieraita 2 000.

Tasan 81 vuotta, seitsemän kuukautta ja 16 päivää myöhemmin eli vuoden 2019 lopussa tämä merkittävä siivu Suomen ilmailun historiaa on lopullisesti ohitse. Malmi pannaan kiinni, eikä odotettavissa varmaankaan ole merkittäviä valtiollisia seremonioita.

Lentämisen lopettamisen sinetöi lentokenttäalueen maanomistaja Helsingin kaupunki. Keskiviikkona 5. joulukuuta se irtisanoi lentotoimintaa harjoittaneen Malmin Lentokenttäyhdistyksen kanssa tehdyn vuokrasopimuksen päättymään vuoden 2019 lopussa, eikä lentämistä ilman maanomistajan suostumusta voida enää jatkaa. Kentälle rakennetaan asuntoja 25 000 ihmiselle.

Sopimuksen irtisanoi virkansa tuomalla toimivallalla kaupunkiympäristön toimialan maankäyttö- ja kaupunkirakenne-palvelukokonaisuuden tontit-yksikön päällikkö.

Asiallisesti ottaen päätöksen teki kaupungin ylin johto, tässä asiassa pormestari Jan Vapaavuori (kok) ja kaupunkiympäristöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr).

Malmi vuokrattiin sen käyttäjille vuoden 2017 alusta alkaen eli sen jälkeen, kun valtion lentokenttäyhtiö Finavia oli luopunut kentästä ja jättänyt sen hallinnan kaupungille.

Vuokraamisen katsottiin perustuneen yhteiseen etuun: lentäjät saisivat lentää ja kenttäalueella säilyisi rakennustöiden alkamiseen saakka toimintaa, joka pitäisi paikat kunnossa ja ilkivallan tekijät loitolla. Lisäksi kaupunki sai vuokraa 92 000 euroa vodessa.

 

Ilman lennonjohtoa eli niin sanottuna korpikenttänä toiminut Malmi on ollut erittäin aktiivisessa käytössä. Viime vuonna lennettiin yli 40 000 nousua ja laskua, ja tämän vuoden määrä nousee sitäkin korkeammaksi. Malmi on nykyisellään Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema.

Sen käyttäjät olivat toivoneet jatkoaikaa. Lentokenttäyhdistyksen puheenjohtaja Niko Lamberg sanoo yhdistyksen olevan valmis jatkamaan ”niin kauan kuin mahdollista”.

Asiasta on neuvoteltukin kaupungin kanssa, joten Lambergin ”kurjaksi uutiseksi” kuvaama irtisanomisilmoitus tuli ainakin hänelle yllätyksenä.

Hän ei kuitenkaan näe tilannetta mustavalkoisena vaan toivoo, että kentällä voitaisiin lentää vielä senkin jälkeen, kun esirakennustyöt ovat jo alkaneet.

”Teknisesti se ei ole mahdotonta vaan kyse on enemmänkin tahtotilasta. Me yritämme säilyttää hyvän keskusteluyhteyden kaupungin kanssa”, Lamberg sanoo.

Esirakentaminen alkaa heti vuoden 2020 alussa.

Vastapuolelta ei kuitenkaan enää löydy neuvotteluhaluja.

”On ihan selvää, ettei lentämistä voida enää jatkaa vuoden 2019 jälkeen”, sanoo Malmin aluerakentamisesta kaupunginkansliassa vastaava projektinjohtaja Kimmo Kuisma.

Kaikessa Malmin suunnittelussa edetään hänen mukaansa ”kaasu pohjassa” sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi yleiskaavasta tehdyn valituksen ja avasi oven Malmin asuntorakentamiselle.

Taloja päästään tekemään vasta vuoden 2022 lopulla. Sitä ennen on kuitenkin runsaasti esirakentamista, joka alkaa Kuisman mukaan heti vuoden 2020 alussa. Maata siirretään ja kaasuputken paikkaa muutetaan.

Iso osa Malmista on savista suota, jonka stabiloinnista huolehtii kaupunki. Suohon juntataan metrin välein 700-millisiä teräsbetonipaaluja. Niitä tarvitaan koko kenttäalueelle valtavat määrät, yhteensä jopa 14 000 kilometrin verran. Lisäksi on siirrettävä yli kaksi miljoonaa kuutiota savista maata.

 

Lentokenttäyhdistyksen häätäminen merkitsee myös muiden Malmin vuokralaisten lähtöä, koska niistä suurimman osan liiketoiminta on kytköksissä lentotoimintaan.

Kuisman mukaan kaupunki hankkii uudet vuokralaiset ensi vuoden aikana.

Malmin ilmailutoimintojen jatko on täysin hämärän peitossa.

”Kukaan ei tiedä, mitä vuoden päästä tapahtuu”, sanoo Lentokenttäyhdistyksen Lamberg.

Eduskunta hylkäsi viime keväänä Malmin säilyttämiseen tähtäävän kansalaisaloitteen eli Lex Malmin. Samalla se kuitenkin myös päätti, että valtioneuvoston on ”ryhdyttävä toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä”.

Sen jälkeen tällä rintamalla on ollut hiljaista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt pienkenttämäärärahoja kolmelle Helsingin lähettyvillä olevalle korpikentälle eli Hyvinkäälle, Nummelaan ja Pyhtäälle. Yksikään niistä ei kuitenkaan halua profiloitua Malmin korvaajana, pikemminkin päinvastoin.

Aika alkaa loppua, ellei ole jo loppunutkin, jos korvaava kenttä halutaan käyttöön ennen Malmin sulkemista.