Tuhansia kilometrejä betonipilareita, massiivisia maansiirtoja – Malmin asuntojen rakentamisesta tulee kallista ja työlästä

Uutisanalyysi: Tattarisuon savikko on keskimäärin 10–15-metristä. Teräsbetonipaaluja tarvitaan niin paljon, että peräkkäin pantuina ne ulottuisivat Helsingistä Etelä-Koreaan ja takaisin.
Kotimaa 30.11.2018 14:40
Jyri Raivio

Malmin lentokenttä Helsingissä. © KIMMO MÄNTYLÄ / Lehtikuva

Yli 14 000 kilometriä betonipilareita, joiden valmistamiseen kuluu yli puoli miljoonaa tonnia sementtiä, kolmasosa Suomen vuotuisesta tuotannosta. Sen teossa syntyy yli 350 000 tonnia hiilidioksidia.

Yli kaksi miljoonaa kuutiometriä maan siirtoja, joukossa toistaiseksi tuntematon määrä ongelmallista, rikiltä haisevaa sulfidisavea. Siirrettävät maamassat mahtuisivat kuutioon, jonka jokaisen sivun pituus on 130 metriä.

Helsingin kaupungin investoinnit pelkkään yleisten tilojen eli katujen ja puistojen maa-ainesten stabilointiin noin 300 miljoonaa euroa.

Rakentajien investoinnit pohjatöihin jopa 470 euroa kerrosneliötä kohti. Sadan neliön asunnossa se tarkoittaa 47 000 euron hintalisää.

Tervetuloa Malmin lentoasemalle, Helsingin uusimpaan ja kiistellyimpään aluerakennuskohteeseen.

 

Malmi tehtiin 1930-luvulla hyllyvälle Tattarisuolle, joten kellään tuskin on ollut turhan ruusuista kuvaa sen soveltuvuudesta asuntorakentamiseen. Karu totuus on paljastunut Destian kahdesta rakennuttamisselvityksestä, joista ensimmäinen tehtiin 2015 ja toinen kaksi vuotta myöhemmin.

Malmin lentoaseman ystävät -yhdistyksen aktiivi Tapio Valminen on laskenut yllä olevat luvut näiden selvitysten pohjalta. Kaupungin asiantuntijat vahvistavat niiden olevan oikeita.

Luvut ovat häkellyttäviä. Malmille juntataan metrin välein valtavat määrät 3,5–25 metrin pituisia, halkaisijaltaan 700-millisiä teräsbetonipaaluja. Peräkkäin pantuina ne ulottuisivat suunnilleen Helsingistä Etelä-Korean Souliin ja takaisin.

Raskaat perustustyöt ovat välttämättömiä, koska alue on pääosin savea ja liejusavea. Savikko on keskimäärin 10–15 metriä syvää, joissakin painanteissa lähes 20-metristä.

Kevyiden koneiden lentokenttäkäytössä pohjarakenne ei ole haitannut. Kiitotiet on tehty betonilaatoille. Tulevassa asumalähiössä katu- ja piha-alueetkin on sen sijaan paalutettava painuman vuoksi.

Painumaan kiinnitti huomiota jo Museovirasto lausunnossaan, jossa puollettiin Malmin säilyttämistä lentokenttänä. Viraston mukaan paalutettu lentoasemarakennus on pysynyt paikoillaan, mutta kenttäalue sen ympärillä on vajonnut selvästi. Se sopii siis huonosti rakennusmaaksi.

 

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröivälle alueelle suunnitellaan asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Kerrosneliöitä on tiedossa 1,35 miljoonaa, josta 1,1 miljoonaa asumiseen. Rakentaminen kestää 25–30 vuotta.

Kentän reuna-alueita lukuun ottamatta kaikki talot on tehtävä paalujen varaan. Vuoden 2015 Destia-raportissa arvioidaan paalutuksen maksavan edullisimmillaan 80 euroa ja kalleimmillaan 470 euroa kerrosneliömetriltä.

Malmin aluerakentamisesta Helsingin kaupunkiympäristö-toimialalla vastaa projektinjohtaja Kimmo Kuisma. Hän ei suuremmin hätkähdä Malmin rakennettavuuteen liittyvistä suurista luvuista.

”Kyllä Malmin tilanne on ollut meillä tiedossa. Ei se ole hyvää rakennusmaata, mutta toisaalta eihän hyvää rakennusmaata löydy juuri muualtakaan. Esirakentamiseen joudutaan panostamaan paljon myös esimerkiksi rannoilla olevissa kohteissa”, Kuisma sanoo.

Paalutus- ja maansiirtotyöt muodostavat suurimman osan Helsingin kaupungin kokonaisinvestoinneista Malmille. Niiden kokonismäärä nousee Kuisman mukaan puoleen miljardiin euroon.

Hän kiteyttää Malmin rakennuttamisominaisuudet näin: ”Se on parempi rakentamispaikka kuin Arabianranta mutta huonompi kuin Itäkeskus.”

Esirakentamisen kustannusten vaikutusta Malmin asuntojen hintoihin Kuisma ei lähde ennakoimaan. Ensimmäiset talot nousevat kovalle maalle kenttäalueen eteläosaan, ja asuntomarkkinoiden ja -hintojen kehittymistä pitkällä tähtäimellä on vaikea arvioida.

 

Massiiviset maansiirrot ja paalutukset voivat uhata pahasti kenttäalueen arvokkaimpiin luontokohteisiin kuuluvaa Longinojaa, jonka suojelemiseksi on jo pitkään tehty aktiivisesti töitä. Nyt ojaan nousee jo taimen.

Longinojan suojelua ei ainakaan helpota se, että lähettyviltä on löydetty sulfidisavea. Sen joutuminen ojaan merkitsisi kuoliniskua suojeluhankkeille.

Kuisman mukaan tämä vaara on tiedostettu.

”Longinoja on tärkeä virkistysalue. Me huolehdimme sen säästymisestä aina, kun lähdemme kaivamaan”, Kuisma sanoo.

Ensimmäisten asuintalojen on määrä nousta Malmin kenttäalueelle noin neljän vuoden kuluttua.

Kenttää yhä käyttävät lentäjät saavat jatkaa toimintaansa voimassa olevan vuokrasopimuksen mukaan kuukauden irtisanomisajalla korkeintaan ensi vuoden loppuun. Kuisma pitää sopimuksen jatkamista epätodennäköisenä.