Vihreää valoa Millennium-palkinnolle

Kotimaa 3.9.1999 09:00

Juttu julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehdessä 35/1999

Pääministeri Paavo Lipponen lupaa, että valtio tekee kaiken voitavan ”Suomen Nobeliksi” mainitun Millennium-palkinnon eteen.

Lipponen ei halua vielä tässä vaiheessa arvioida, miten suurin panoksin valtio lähtee mukaan miljoonan dollarin arvoisen Millennium-palkinnon rahoitukseen.

”Varsinaisesta rahoituksesta vastaa elinkeinoelämä laidasta laitaan, mutta valtio on valmis varmistamaan, että hankkeelle löytyy tietty siemenrahoitus. Sijoituksen on oltava sen verran mittava, että se osoittaa valtion olevan vankasti asian takana”, Lipponen tiivistää.

Ajatuksen ”suomalaisesta Nobel-palkinnosta” esitti ensimmäisenä yhdysvaltalainen Arthur J. Collingsworth Suomen Kuvalehden haastattelussa (SK 29/1999). Kansainvälisenä yhteiskuntavaikuttajana tunnettu Collingsworth ehdotti, että Suomi panisi pystyyn järjestelmän, joka jakaisi vuosittain miljoonan dollarin arvoisen palkinnon ”maailman etevimmälle huipputekniikan ja inhimillisten arvojen yhteensovittajalle”.

Järjestelmä voisi palkita esimerkiksi sellaisen henkilön tai yrityksen, joka on tuottanut uuden huipputeknisen tuotteen tavallisten kansalaisten tarpeisiin. Vastaavasti jokin sotateollisuutta palveleva huipputuote jäisi auttamatta järjestelmän ulkopuolelle.

Collingsworthin ehdotus otettiin innostuneesti vastaan. Nyt hankkeen ympärille on jo pystytetty kahdeksan hengen työryhmä, jota vetää valtiosihteeri Rauno Saari ja joka pyrkii saamaan hanketta koskevan esiselvityksen valtioneuvoston ruodittavaksi syyskuun loppuun mennessä. Selvitettävänä on esimerkiksi se, mikä olisi palkinnon myöntämisestä vastaavan, kansainvälisistä huippuasiantuntijoista koostuvan tuomariston kokoonpano.

Tavoite on, että ensimmäinen palkinto, joka ainakin vielä kulkee Millennium-palkinnon nimellä, voitaisiin jakaa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätteeksi vuosituhannen vaihteen kynnyksellä.

Lipponen uskoo aikataulun pitävän. ”Esiselvitykset tehdään nopeasti, ja jo selvitystyön aikana on tarkoitus lähestyä niitä tahoja, jotka voisivat toimia hankkeen varsinaisina taustatahoina ja rahoittajina.”

Elinkeinoelämän hanakkuutta Lipponen ei epäile hetkeäkään.

”Asia on saanut niin myönteisen vastaanoton, että uskon yrityselämän lähtevän laajalla rintamalla mukaan”, Lipponen sanoo.

Jukka Saastamoinen