Koneen lumous
Kilinää ja välkettä, herttaisia satuhahmoja ja melkein saatuja voittoja. Ne saavat painamaan nappia vielä kerran. Peliautomaatit ovat rahapelien crack-kokaiini.
Kun pelaaja painaa hedelmäpelin start-nappulasta, koneen kiekot lähtevät rullaamaan ja hänen aivoissaan räjähtää dopamiinimyrsky.
Peli voi tuoda voiton. Tämä mahdollisuus vapauttaa dopamiinin. Se on aivojen välittäjäaine, joka saa ihmisessä aikaan mielihyvän tunteen.
”Dopamiini on ihmiselle selviytymisen kannalta oleellinen aine, kertoo Turun yliopiston apulaisprofessori ja neurologian erikoislääkäri Juho Joutsa.
”Ravinto ja lisääntyminen saavat dopamiinin välittymisen ansiosta meissä aikaan kokemuksen mielihyvästä.”
Vuonna 2012 julkaistussa väitöstutkimuksessaan Joutsa pani joukon ihmisiä pelaamaan Raha-automaattiyhdistyksen Tuplapotti-peliä. Osa pelaajista kärsi rahapeliongelmasta. Heidän aivojaan kuvattiin PET-kameralla.
Tuplapottia pelatessa dopamiini vapautui sekä peliriippuvaisilla että niillä vapaaehtoisilla, joilla ei ollut ongelmia rahapelien kanssa. Pelaamisen vapauttaman aineen määrä korreloi pelaamisesta saadun mielihyvän tunteen kanssa.
Dopamiinin vapautuminen ei edes riippunut siitä, voittiko pelaaja vai ei. Peli itsessään jännityksineen, valoineen ja äänineen sai pelaajassa aikaan mielihyvän tunnetta.
Rahapelaaminen on aivojen mielihyväjärjestelmälle tehokas toiminto. Jos saatu palkinto toistuu useasti, mielihyväjärjestelmä sopeutuu eikä enää tuota euforian kokemuksia. Jos taas palkkio tulee yllätyksenä, kuten peliautomaatin voitto, pelaaja saa tästä mielihyvää. Tarkalleen ottaen dopamiini vaikuttaa keskiaivojen alaosasta alkavassa mesolimbisessa dopamiiniradassa. Sen ainetta vapauttavat solut hermottavat accumbens-tumaketta, hajuaivoja sekä etuaivokuorta.
Tämä aktivoi aivojen mielihyvärataa.
Aivot ovat monimutkainen elin, ne oppivat reagoimaan myös ehdollisiin ärsykkeisiin, Joutsa kertoo. Pelkkä ruoan näkeminen saa aikaan dopamiinin vapautumisen.
”Jos pelikoneita pelaava pelkästään näkee pelikoneen kiekot pyörimässä, seuraa dopamiiniryöppy.”
”Maailmalta on tutkimustuloksia, että peliriippuvainen saa dopamiinivasteen siitäkin, jos pelissä voitto on ollut lähellä.”
Rahapeliautomaatti, hedelmäpeli rakennettiin ensimmäisen kerran 1890-luvun lopulla Yhdysvaltain San Franciscossa.
”Hedelmäpelin keksimisestä annetaan kunnia mekaanikko Charles Feylle, vaikka oli siinä mukana muitakin”, kertoo historian professori David Schwartz.
Hän vastaa kysymyksiin videoyhteyden kautta Yhdysvaltain kasinokaupungista Las Vegasista, mistäpä muualtakaan. Hän tutkii siellä rahapelialan historiaa Nevadan yliopistossa.
Automaatin esiversio tehtiin jo 1880-luvulla New Yorkin Brooklynissa. Tuolloin koneeseen laitettiin viisi kiekkoa ja niihin pelikorttien kuvat. Alkukantainen pokerikone ei pystynyt maksamaan pelaajille voittoja, vaan ne piti lunastaa peli-isännältä drinkkeinä, savukkeina tai käteisenä.
Tämän jälkeen Charles Fey rakensi laitteen, jossa oli vain kolme kuvakiekkoa. Näin voittavia kuvayhdistelmiä oli vähemmän ja hän pystyi rakentamaan mekanismin, joka palauttaa voitot pelaajalle heti.
Myöhemmin hän korvasi pelikorttisymbolit hevosenkengällä, kellolla, hertalla, padalla ja ruudulla. Syntyi kuuluisa Liberty Bell -rahapeliautomaatti.
Kun pelaaja onnistui Liberty Bellissä saamaan kolme kelloa keskelle samaan linjaan, voittopotti oli kymmenen kolikkoa. Feyn koneen kolme kuvakiekkoa lähtivät käyntiin kahvasta vetämällä, ja ne pysähtyivät vuorotellen niin, että oikeanpuoleista odotellessa jännitys nousi huippuunsa.
1900-luvun alkupuolella tuotekehitys lähti vauhtiin. Kiekkojen symboleja lisättiin, yhdistelmiä tuli enemmän, päävoiton osuminen muuttui harvinaisemmaksi ja voittopotti suuremmaksi.
Pelikoneen ikkunaa laajennettiin niin, että pelaaja näki, jos voiton tuova symboli jäi vain yhden pysähdyksen päähän. Se lisäsi halua yrittää uudelleen – vielä kerran.
Alkuaikojen koneissa oli kellomekanismi, joka pysäytti kuvakiekot yksi kerrallaan, kertoo Veikkauksen pelisääntöasiamies Pasi Ojala. Hän on käynyt peliautomaattien historiaa läpi kirjassaan Kasinopelit.
”1900-luvun alussa pelikoneiden palautusprosentti oli parikymmentä prosenttia vähemmän kuin nyt. Ne olivat todellisia yksikätisiä rosvoja.
Mekaaniset koneet olivat niin yksinkertaisia, että terävä pelaaja saattoi tehdä niillä voittoa. Ojala kertoo idaholaisesta perunafarmarista, joka onnistui 1940-luvun puolivälissä huijaamaan peliautomaatteja.
Viljelijä oli Las Vegasissa tapaamassa pelikoneita korjaavaa ystäväänsä. Kun viljelijä auttoi koneiden korjaamisessa, hän huomasi, että pelikoneiden kiekot eivät pyörineetkään aivan sattumanvaraisesti.
Jos käynnistysvivusta veti sopivalla tavalla rytmittäen, sillä pystyi vaikuttamaan lopputulokseen.
Perunafarmari voitti muutamassa viikossa Las Vegasin kasinoilla kymmeniä tuhansia dollareita. Farmarin temppu vuoti muillekin pelaajille, ja muutaman vuoden päästä sadat pelaajat voittivat rytmitekniikalla kasinoilta valtavia summia.
Juhlat päättyivät pian, kun laitevalmistajat lisäsivät koneisiin variaattori-nimisen laitteen, joka varmisti sen, että arvonta oli sattumanvaraista.
Rahapeliautomaattien jouset ja kammet alkoivat 1960-luvun alkupuolella vaihtua elektronisiin moottoreihin ja virtapiireihin.
Automaatit pystyivät maksamaan isompia voittoja, kun koneisiin oli helpompi lisätä kuvakiekkoja ja sähköisiin voitonmaksukoneistoihin mahtui enemmän rahaa, Ojala kertoo.
Elektronisina automaateista tuli luotettavampia. Suunnittelijat keskittyivät nyt miettimään, miten kone voi houkutella pelaajia puoleensa ja saada heidät pysymään pelin äärellä.
Digitaalisuus tuli rahapeliautomaatteihin 1970-luvun lopulla. Nykyisten digitaalisten pelikoneiden arvonnasta vastaa satunnaislukugeneraattori. Se on pelikoneen mikropiiriin ohjelmoitu laite, joka taukoamatta arpoo satoja numeroita sekunnissa.
Kun pelaaja painaa nykyaikaisen rahapeliautomaatin käynnistysnappulaa, koneen satunnaislukugeneraattorin juuri sillä hetkellä arpoma luku kertoo pelikierroksen tuloksen.
Kaikki, mikä rahapeliautomaatissa seuraa käynnistysnappulan painamista ja minkä pelaaja näkee kuvaruudulla, on pelkkää show’ta.
Käytännössä automaatin pelaaminen on sama asia kuin jos ostaisi itselleen arpalipukkeen, mutta ennen kuin lipukkeen saa avata, katsotaan jännitystä nostattavaa esitystä.
Rahapeliautomaattia pelaava ihminen ei siis pysty tekemään mitään edistääkseen voittamista tai häviämistä.
Muuta kuin painaa uudestaan start-nappulaa.
Crack-kokaiini, vertaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija, psykologi Sari Castrén.
Jos crack-kokaiini on huumeidenkäyttäjälle yksi kaikkein koukuttavimmista aineista, rahapeliautomaatti on sama rahapelaajalle.
Castrén tutkii rahapeliriippuvuutta ja hoitaa siitä kärsiviä.
Kun verrataan erilaisia rahalla pelattavia pelejä, juuri automaattipelit aiheuttavat nopeimmin riippuvuutta.
Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston psykiatri Robert Breen on arvioinut, että säännöllisesti pelaavat addiktoituvat peliinsä kolmesta neljään kertaa nopeammin kuin ne, jotka pelaavat korttia rahasta tai lyövät vetoa urheilusta.
Lontoon Imperial Collegen tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2017 tutkimuksen, jossa todettiin, että rahapeliriippuvuus aktivoi samoja aivoratoja kuin riippuvuus huumeista tai alkoholista.
Kaikki pelaajat eivät jää koukkuun raha-automaattipeleihin.
”Alkoholi ja seksikin saavat jokaiselle dopamiiniryöpyn, mutta eivät ne kaikkia koukuta”, neurologian erikoislääkäri Juho Joutsa kertoo.
”Tässä saattaa olla kyse esimerkiksi siitä, miten otsalohko kontrolloi himoja. Säätelykyvyssä voi olla heikkouksia. Myös stressitila alentaa riippuvuuden kynnystä.”
Veikkauksen Emma – Majakan loiste -rahapeliautomaatissa nuori naishahmo hymyilee ja elehtii näytöllä. Taustalla on kesäinen meri, saarella majakka. Pelin symbolit ovat purjevene, kompassi ja kuksa täynnä lakkoja. Elokuvamainen musiikki soi.
Kun pelaaja etenee bonuspeliin, ruudulle putkahtelee erilaisia jokerisymboleita, Emma-hahmokin jännittää tulosta. Kun voitto tulee, kullanväriä hohtava rahasumma ruudulla kasvaa. Ja kasvaa.
Ulkoiset ärsykkeet, tutut pelipaikat ja pelit toimivat voimakkaina sytykkeinä pelaamiselle. Peliautomaattien visuaalisuus ja äänimaailma synnyttävät positiivisia kokemuksia ja muistoja.
Muistoilla on iso merkitys peliriippuvuuden kehittymisessä, psykologi Castrén kertoo. Niitä vahvistaa esimerkiksi voittokolikoiden kilinä.
”Ongelmallisella tasolla pelaaville tulee usein tunneside tiettyyn peliin. Pelikoneita inhimillistetään. Saatetaan pelata vain omaa lempipeliä. Mielimarketissa on se oma pelikone, jolle vaikka jonotetaan.”
”Pelikoneen voidaan mieltää olevan antavalla tai ottavalla päällä, ja se vaikuttaa koneen valintaan.”
Rahapeliautomaatteja pelataan pienillä panoksilla. Aluksi ajatellaan, että ei pienen panoksen pelaaminen haittaa. Häviön jälkeen sitten lisätään panoksia, kun lähdetään tasoittamaan tappioita, Castrén kertoo.
”Panoksia lisätään myös voittotilanteessa ajatuksena tuplata voitto. Henkilö uppoutuu pelaamiseen ja lopettaminen on vaikeata. Lopputulemana on tyypillisesti tappio ja pelikoneeseen on uponnut rahaa enemmän kuin pelaaja oli siihen ajatellut käyttää.
Las Vegasissa peliautomaatit eivät olleet kovinkaan suosittuja vielä toisen maailmansodan jälkeen, historioitsija Schwartz kertoo. Vasta 1970–1980-luvuilla ne alkoivat tuoda kasinoille enemmän voittoa kuin pöytäpelit.
Schwartz naputtelee hetken tietokonetta ja etsii tuoreet tilastolukemat. Las Vegasin ja sen ympäristön alueet käsittävässä Clark Countyssa on nyt 102 162 rahapeliautomaattia.
Vaikka pelikoneet lähtivät hiljalleen leviämään Yhdysvaltojen ulkopuolelle, muualla maailmassa ne eivät koskaan ole saaneet samaa roolia kuin Amerikassa, Schwartz väittää.
Hän ei usko, että muilla mailla on sama suhde rahapelaamiseen kuin amerikkalaisilla.
”Yhdysvalloissa tehokkuus on tärkeää, joten annamme koneen tehdä uhkapelaamisenkin. Rahapeliautomaatit eivät ole esimerkiksi Monte Carlon kasinolla koskaan olleet niin suosittuja.”
Ehkä Schwartz muuttaisi mielensä, jos hän vierailisi Suomessa. Meillä rahapelikoneita on ja on ollut huoltoasemilla, marketeissa, sairaaloiden kanttiineissa, linja-autoasemien odotushalleissa. Suomessa ensimmäiset peliautomaatit, tai valssikoneet, kuten niitä aluksi kutsuttiin, tulivat Linnanmäen huvipuistoon.
Vuonna 1974 Raha-automaattiyhdistys sai ministeriöltä luvan kokeilla valssikoneita muuallakin. Ehtona oli, että laitteet näyttäisivät asialliselta, niitä ei vietäisi nuorison suosimiin paikkoihin eikä niiden esillepanossa pyrittäisi herättämään huomiota.
Koneet olivat menestys.
Toisen kokeilun jälkeen oltiin sitä mieltä, että laitteista ei aiheudu sosiaalisia haittoja.
Koneet olivat hyvin tuottoisia. Vuonna 1976 yhden valssikoneen tuotto oli 2 000 markkaa kuukaudessa, kun esimerkiksi markan pajatso tuotti vain 1 300 markkaa kuukaudessa.
Vuonna 2019 Suomessa oli noin 112 000 rahapeliongelmaista, arvioidaan THL:n kyselyssä. Ylivoimaisesti suurin rahapeliongelmien aiheuttaja ovat juuri rahapeliautomaatit.
Rahapeliriippuvuudesta kärsiviä auttavan Peluurin mukaan 83 prosenttia apua vuonna 2019 hakeneista oli ongelmissa juuri peliautomaattien takia. Lähes puolet heistä nimesi ongelmakseen nettikasinoiden hedelmäpelit ja 40 prosenttia markettien ja muiden kivijalkapaikkojen pelikoneet.
Raha-automaatteja pyörittävän Veikkauksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina kritisoitu entistä enemmän. Veikkaus jakaa rahaa muun muassa taiteeseen, urheiluun ja tieteeseen, vuonna 2020 yli miljardi euroa. Avustukset rahoitetaan isolta osin peliongelmaisten taskusta.
Soste ry:n mukaan yli puolet Veikkauksen tuotosta tulee pieneltä, paljon ja usein ongelmaisesti pelaavalta ryhmältä.
Kovaääniset kriitikot ovatkin alkaneet kutsua veikkausvoittovaroja veikkaushäviövaroiksi ja Suomea ”avokasinoksi”.
Peliautomaattien määrä on Suomessa noussut nopeasti. Vuonna 1975 raha-automaatteja oli vajaat 8 000, ja tässä luvussa on mukana myös pajatsot ja musiikkiautomaatit, jotka ovat sittemmin lähes tyystin kadonneet.
Suurimmillaan automaattien määrä oli 2019. Silloin koneita oli yli 21 000.
Nyt laitteita on karsittu, tälle vuodelle ilmoitettu luku on 13 105.
Rahapeliriippuvuudesta kärsivän ensimmäinen askel muutokseen on havahtuminen, psykologi Sari Castrén sanoo.
”Muutoksen onnistumiseen tarvitaan oma motivaatio sekä psykososiaalinen tuki. Jotkut hyötyvät vertaistuesta.”
Peliongelmaisen toipuminen on yksilökohtaista, toipumisen kestolle ei voi sanoa minkäänlaista aikaa.
Onko pelikoneiden vähentäminen ratkaisu ongelmaan?
”Pelikoneiden saatavuus on selkeästi riski niille, jotka ovat jo tekemässä muutosta tai haluavat muutosta pelaamisessaan. Jotkut sanovat, että eivät voi edes kaupassa käydä, kun siellä on pelikoneita.”